Nature Communications -tiedejulkaisussa<\/a> vastik\u00e4\u00e4n julkaistuun kansainv\u00e4liseen tutkimukseen, jossa kolmen maailmanlaajuisesti levinneen Escherichia coli (E. coli) -kannan havaittiin eroavan selv\u00e4sti tartuttavuudeltaan.<\/p>\nKaikkein tarttuvimmaksi osoittautui antibiooteille herkempi kanta ST131-A. Sen tartuttavuutta kuvaavaksi R\u2080-luvuksi arvioitiin 1,47 \u2013 eli samaa tasoa kuin vuoden 2009 H1N1-sikainfluenssalla, jonka R\u2080-luvuksi on arvioitu 1,45.<\/p>\n
Sen sijaan antibioottiresistentit kannat ST131-C1 ja ST131-C2 levisiv\u00e4t selv\u00e4sti hitaammin (R\u2080 = 1,18 ja 1,13). T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, etteiv\u00e4t ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole luontaisesti erityisen tarttuvia, mutta selvi\u00e4v\u00e4t paremmin antibioottihoidoista. Niinp\u00e4 ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa antibiootteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon ja potilaat ovat heikkokuntoisempia \u2013 eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n laajassa, terveess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Uusi malli bakteerien tartuttavuuden mittaamiseen<\/p>\n
Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston, Helsingin, Tampereen ja Oslon yliopistojen sek\u00e4 Wellcome Sanger -instituutin yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n
\u201cYhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Britannian ja Norjan laajoja tartuntatauti- ja v\u00e4est\u00f6aineistoja pystyimme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden mallin, joka mahdollisti ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kolmen pandemian lailla levinneen E. coli -kannan tartuttavuuden mittaamisen ja vertailun\u201d, kertovat Aalto-yliopiston professori Pekka Marttinen<\/strong> sek\u00e4 Helsingin yliopiston ja Oslon yliopiston professori Jukka Corander<\/strong>, jotka yhdess\u00e4 vetiv\u00e4t tutkimushanketta.\u00a0<\/strong><\/p>\nKorona-aikana suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen noussut R\u2080-luku kertoo, kuinka monta uutta tartuntaa yksi kantaja aiheuttaa keskim\u00e4\u00e4rin. R\u2080:n estimointiin k\u00e4ytetty\u00e4 mallia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n perinteisesti virusinfektioiden arvioinnissa, mutta sit\u00e4 ei ole aiemmin pystytty soveltamaan suolistossa usein oireettomina el\u00e4viin bakteereihin.<\/p>\n
\u201dLaajan aineiston ansiosta pystyimme rakentamaan simulaatiomallin, joka ennustaa E. colin R\u2080-luvun. K\u00e4sityksemme mukaan t\u00e4m\u00e4 ei ole vain ensimm\u00e4inen kerta, kun R\u2080 on arvioitu E. colille, vaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n millek\u00e4\u00e4n suolistomikrobistossamme el\u00e4v\u00e4lle bakteerille. Kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4mme mallia voidaan tulevaisuudessa soveltaa my\u00f6s muihin bakteerikantoihin \u2013 ja n\u00e4in ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, seurata ja toivottavasti my\u00f6s ehk\u00e4ist\u00e4 antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden levi\u00e4mist\u00e4\u201d, sanoo Aalto-yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Fanni Ojala<\/strong>, tutkimuksen toinen p\u00e4\u00e4kirjoittaja.<\/p>\nTy\u00f6kalu riskikantojen tunnistamiseen ja ennaltaehk\u00e4isyyn<\/p>\n
Jatkossa R\u2080-luku auttaa tutkijoita erottamaan, mitk\u00e4 bakteerikannat aiheuttavat suurimman tautiriskin ja ohjaamaan seurantaa ja ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimia oikeaan suuntaan.<\/p>\n
Koska verenmyrkytyst\u00e4 aiheuttavat bakteerit voivat piileskell\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ennen oireiden puhkeamista, tutkijat painottavat tarvetta kehitt\u00e4\u00e4 seulontaj\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka tunnistavat riskialttiit kannat jo kantajavaiheessa \u2013 jotta niiden evoluutiota ja levi\u00e4mist\u00e4 voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ja infektioita ehk\u00e4ist\u00e4 varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suolistossa piilev\u00e4t bakteerit voivat levit\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vauhdilla \u2013 jopa yht\u00e4 tehokkaasti kuin influenssavirukset. Hyv\u00e4 uutinen on kuitenkin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":113326,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-113325","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115699364961155266","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113325","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113325"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113325\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}