{"id":113467,"date":"2025-12-11T08:59:14","date_gmt":"2025-12-11T08:59:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113467\/"},"modified":"2025-12-11T08:59:14","modified_gmt":"2025-12-11T08:59:14","slug":"saaristomerella-kartoitettiin-merellista-luontoa-helsingin-ja-porvoon-valimatkan-verran-uusi-kartoitustieto-mahdollistaa-merkittavimpien-alueiden-tunnistamisen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113467\/","title":{"rendered":"Saaristomerell\u00e4 kartoitettiin merellist\u00e4 luontoa Helsingin ja Porvoon v\u00e4limatkan verran \u2013 uusi kartoitustieto mahdollistaa merkitt\u00e4vimpien alueiden tunnistamisen"},"content":{"rendered":"<p>Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman menetelmin toteutetut kartoitukset maastokaudella 2025 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t tietoa Saaristomeren vedenalaisluonnosta. Ty\u00f6 on osa Saaristomeren paikallisesti ekologisesti merkitt\u00e4vien merialueiden (PEMMA) kuvaamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 hanketta. Kartoitukset saatiin aikataulussa p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen huolimatta alkukes\u00e4n kovista tuulista.  <\/p>\n<p><strong>Yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 meriajokasesiintymi\u00e4 ja harvinainen punalev\u00e4havainto <\/strong> <\/p>\n<p>Hieno yll\u00e4tys oli, ett\u00e4 meriajokasniittyj\u00e4 (Zostera marina) l\u00f6ytyi monilta uusilta paikoilta, ja monet vanhojen, jo tiedossa olleiden niittyjen, levinneisyysrajat laajenivat. Erikoisimpia havaintoja olivat kahdelta mallinnetulta riutalta l\u00f6ytyneet meriajokasniityt. Havainnot olivat yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 siksi, ett\u00e4 meriajokas ei kasva kivisill\u00e4 riutoilla, se tarvitsee pehme\u00e4n hiekkapohjan. Mallinnetut riutat osoittautuivat kuitenkin kartoituksissa moreeniharjanteiksi, ja meriajokasta kasvoi n\u00e4iden laella.  <\/p>\n<p>Erityisen ilahduttavaa oli, ett\u00e4 Rym\u00e4ttyl\u00e4n ja Velkuan alueelta tehtiin uusia meriajokashavaintoja. Alueella lajia on tavattu l\u00e4hinn\u00e4 yksitt\u00e4in, ja suurin osa havainnoista on kymmenen vuoden takaa. Airiston keskiosista lajia tavattiin nyt kahdesta paikasta ja edelliset havainnot ovat 1970-luvulta! Meriajokas on yksi It\u00e4meren avainlajeista, ja sen esiintym\u00e4t tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 monille muille lajeille. Luontotyyppin\u00e4 se on vaarantunut Suomessa. <\/p>\n<p>J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 oli my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4inen havainto Acrochaetium-suvun punalev\u00e4st\u00e4 Suomessa. Aiemmin t\u00e4t\u00e4 lev\u00e4\u00e4 on l\u00f6ytynyt l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n Ruotsin l\u00e4nsirannikolta. Lajia l\u00f6ytyi ainakin kolmelta eri alueelta, ja sen on mikroskooppin\u00e4ytteist\u00e4 varmistanut Lajitietokeskus. N\u00e4yte on menossa viel\u00e4 DNA-sekvensointiin, jolloin saadaan lopullinen varmuus asiaan.  <\/p>\n<p>Monilajisia ja kauniita alueita l\u00f6ytyi paljon, mutta toisaalta my\u00f6s kuollutta, hapetonta ja vain Beggiatoa-rikkibakteerin valtaamaa pohjaa. Hein\u00e4kuun tyynt\u00e4 hellejaksoa vaivasivat sinilev\u00e4t eli syanobakteerit. <\/p>\n<p><strong>Saaristomeren PEMMA-alueita hahmotellaan ty\u00f6pajoissa ja alueet julkaistaan It\u00e4merip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2026<\/strong> <\/p>\n<p>Mets\u00e4hallituksen meritiimi ja konsultit, sek\u00e4 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun ja Naantalin kaupunkien konsultit tekiv\u00e4t yhteens\u00e4 huimat noin 500 sukelluslinjaa Saaristomerelle. Kaikki lajihavainnot on nyt sy\u00f6tetty tietokantoihin jo olemassa olevan tiedon seuraksi. Ty\u00f6 Saaristomeren PEMMA-alueiden tunnistamiseksi jatkuu asiantuntijoiden ja Saaristomerikuntien ty\u00f6pajojen merkeiss\u00e4. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus koostaa aineistoista helppotajuisia paketteja ty\u00f6pajoihin, joiden lopputuotteena rajataan ja kuvaillaan paikallisesti ekologisesti merkitt\u00e4v\u00e4t merialueet Saaristomerell\u00e4. Lopullinen kartta-aineisto ja uusien PEMMA-alueiden kuvaukset julkaistaan It\u00e4merip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 27.8.2026. <\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoja<\/strong> <\/p>\n<ul>\n<li aria-setsize=\"-1\">Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Essi Keskinen, Mets\u00e4hallitus Luontopalvelut, p. 040 7544 525, s\u00e4hk\u00f6posti muotoa <a href=\"http:\/\/www.epressi.com\/cdn-cgi\/l\/email-protection#2c49585942454145025f594759424541456c4149585f4d024a45\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">[email\u00a0protected]<\/a> <\/li>\n<\/ul>\n<p>Aiheesta aiemmin<\/p>\n<p>\t\t\t\t\tTietoa julkaisijasta<\/p>\n<p>Mets\u00e4hallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Mets\u00e4hallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehitt\u00e4minen yli sukupolvien. L\u00e4hes 1000 mets\u00e4hallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, hoidosta ja suojelusta \u2013 erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.<\/p>\n<p>Mets\u00e4hallituksen Luontopalvelut tarjoaa kest\u00e4v\u00e4n tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset er\u00e4maa-alueet sek\u00e4 monet merkitt\u00e4v\u00e4t historiakohteet.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman menetelmin toteutetut kartoitukset maastokaudella 2025 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t tietoa Saaristomeren vedenalaisluonnosta. Ty\u00f6 on osa Saaristomeren paikallisesti&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":113468,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-113467","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115700115966826760","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113467","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113467"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113467\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113467"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113467"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113467"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}