{"id":113471,"date":"2025-12-11T09:16:08","date_gmt":"2025-12-11T09:16:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113471\/"},"modified":"2025-12-11T09:16:08","modified_gmt":"2025-12-11T09:16:08","slug":"nain-koronarokote-aiheuttaa-sydanlihastulehdusta-tutkimus-paljasti-mekanismin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113471\/","title":{"rendered":"N\u00e4in koronarokote aiheuttaa syd\u00e4nlihastulehdusta \u2013 Tutkimus paljasti mekanismin"},"content":{"rendered":"

Stanfordin yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla mrna-pohjaiset koronavirusrokotteet voivat aiheuttaa syd\u00e4nlihastulehduksen.<\/p>\n

Mrna-koronarokotteiden ja syd\u00e4nlihastulehduksen eli myokardiitin yhteys her\u00e4tti laajaa keskustelua ja huolta koronapandemian loppuvaiheessa. <\/p>\n

Tutkijat raportoivat<\/a> Science Translational Medicine -tiedelehdess\u00e4, ett\u00e4 syd\u00e4nlihastulehdus kehittyy kahden vaiheittaisen immuunireaktion seurauksena. Rokotteen aktivoimat makrofagit eli er\u00e4\u00e4nlaiset immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n \u201densivasteen solut\u201d, alkavat tuottaa CXCL10-nimist\u00e4 sytokiinia. T\u00e4m\u00e4 puolestaan kiihdytt\u00e4\u00e4 T-solujen tuotantoa toisesta sytokiinista, IFN-gammasta. Molemmat sytokiinit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tulehdusta syd\u00e4nlihaksessa ja voivat vahingoittaa syd\u00e4nlihassoluja.<\/p>\n

\u201dUskomme n\u00e4iden kahden olevan keskeisi\u00e4 syd\u00e4nlihastulehduksen ajureita\u201d, sanoo yliopiston tiedotteessa<\/a> Stanford Cardiovascular Instituten johtaja Joseph Wu<\/strong>.<\/p>\n

Myokardiittia esiintyy noin yhdell\u00e4 140\u00a0000:sta ensimm\u00e4isen rokoteannoksen saaneesta ja yhdell\u00e4 32\u00a0000:sta toisen annoksen j\u00e4lkeen. Ilmaantuvuus on toistaiseksi tuntemattomasta syyst\u00e4 korkein nuorilla miehill\u00e4, noin yksi tapaus 16\u00a0750 rokotettua kohden.<\/p>\n

Rokotteen laukaisema syd\u00e4nlihastulehdus voidaan havaita veren kohonneesta troponiinitasosta, mik\u00e4 on laajalti k\u00e4ytetty merkki syd\u00e4nvaurioiden tunnistamiseksi. Oireet, kuten rintakipu, hengenahdistus ja rytmih\u00e4iri\u00f6t, ilmaantuvat yleens\u00e4 1\u20133 vuorokauden kuluessa rokotuksesta ilman virusinfektiota. Useimmat tapaukset ovat kuitenkin lievi\u00e4 ja paranevat nopeasti, tiedotteessa muistutetaan.<\/p>\n

Tutkijat kertovat l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 my\u00f6s keinon ehk\u00e4ist\u00e4 tulehdussytokiinien vaikutuksia ilman rokotteen tehon heikkenemist\u00e4. Genisteiinill\u00e4 oli tulehdusta hillitsev\u00e4 vaikutus sek\u00e4 soluviljelmiss\u00e4 ett\u00e4 koe-el\u00e4imill\u00e4. Genisteiini\u00e4 l\u00f6ytyy esimerkiksi tofusta.<\/p>\n

Wu sanoo, ett\u00e4 mrna-rokotteet voivat synnytt\u00e4\u00e4 tulehdusvasteen my\u00f6s muissa elimiss\u00e4, kuten keuhkoissa, maksassa ja munuaisissa, ja on mahdollista, ett\u00e4 genisteiini voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulehdusta my\u00f6s niiss\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat arvioivat kohonneen sytokiinien signaloinnin olevan mrna-rokotteiden perusominaisuus, sill\u00e4 IFN-Gamman tuotanto on elimist\u00f6n perustavanlaatuinen puolustusmekanismi vierasta dna:ta ja rna:ta vastaan.<\/p>\n

Tiedotteessa painotetaan mrna-koronarokotteiden olevan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen turvallisia ja laajalti k\u00e4ytettyj\u00e4 ja ett\u00e4 koronainfektio itsess\u00e4\u00e4n aiheuttaa noin kymmenkertaisen riskin myokardiittiin verrattuna rokotteeseen.<\/p>\n

\u201dIlman n\u00e4it\u00e4 rokotteita useampi olisi sairastunut, useammilla olisi ollut vakavampia oireita ja useampi olisi kuollut\u201d, Wu toteaa.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Stanfordin yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat tunnistaneet mekanismin, jolla mrna-pohjaiset koronavirusrokotteet voivat aiheuttaa syd\u00e4nlihastulehduksen. Mrna-koronarokotteiden ja syd\u00e4nlihastulehduksen eli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":113472,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,766,768,32,15658,167,15559],"class_list":{"0":"post-113471","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-koronavirus","13":"tag-rokotteet","14":"tag-suomi","15":"tag-sydan-ja-verisuonitaudit","16":"tag-terveys","17":"tag-virukset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115700182886070277","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113471"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113471\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}