{"id":113875,"date":"2025-12-11T19:43:12","date_gmt":"2025-12-11T19:43:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113875\/"},"modified":"2025-12-11T19:43:12","modified_gmt":"2025-12-11T19:43:12","slug":"tallainen-on-alankomaiden-kuningasperhe-kuningattaren-vanhemmat-jattivat-haat-valiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/113875\/","title":{"rendered":"T\u00e4llainen on Alankomaiden kuningasperhe \u2013 Kuningattaren vanhemmat j\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4\u00e4t v\u00e4liin"},"content":{"rendered":"

Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapaa valtiovierailullaan Alankomaiden kuningasperheen. <\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Alankomaiden kuningasperhe yhteiskuvassa viime kes\u00e4n\u00e4. Kuvassa vasemmalta kruununprinsessa Amalia, kuningatar M\u00e1xima, kuningas Willem-Alexander, prinsessa Ariane ja prinsessa Alexia. AOP<\/p>\n

Tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/a> ja Suzanne Innes-Stubb<\/a> tekev\u00e4t valtiovierailun Alankomaihin. Vierailu alkaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n torstaina ja jatkuu huomenna.<\/p>\n

Presidenttiparin kutsui vierailulle Alankomaiden kuningas Willem-Alexander<\/a>.<\/p>\n

Willem-Alexander on Alankomaiden ensimm\u00e4inen miespuolinen hallitsija sitten vuoden 1890. Kuningas Willem-Alexanderista tuli hallitsija vuonna 2013, kun h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4, kuningatar Beatrix luopui kruunusta.<\/p>\n

Millainen sitten on Alankomaiden kuningashuone? Kenties tunnetuin ulkoinen piirre on kuningashuoneen v\u00e4ri, oranje eli oranssi. Alankomaiden lipun ylin raita oli alkujaan oranssi, mutta se muutettiin my\u00f6hemmin punaiseksi. V\u00e4ri n\u00e4kyy edelleen esimerkiksi Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen pelipaidoissa, jotka ovat oranssinv\u00e4risi\u00e4.<\/p>\n

Willem-Alexander ja kuningas Maxima vierailivat Surinamissa aiemmin t\u00e4ss\u00e4 kuussa. AOP<\/p>\n

Syy oranssisuuteen l\u00f6ytyy historiasta. Oranssi v\u00e4ri tulee 1500-luvulla el\u00e4neen Vilhelm I Oranialaisen vaakunasta, jossa on oranssia, valkoista ja sinist\u00e4. H\u00e4n johti alankomaalaisten taistelua silloista is\u00e4nt\u00e4\u00e4 Espanjaa vastaan, jonka seurauksena Alankomaista tuli itsen\u00e4inen.<\/p>\n

Kuningas Willem-Alexander meni helmikuussa 2002 naimisiin M\u00e1xima Zorreguieta Cerrutin<\/strong> kanssa. Valtaannousun my\u00f6t\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n nime\u00e4 kuningatar M\u00e1xima. Heill\u00e4 on kolme lasta. Kruununprinsessa, eli tuleva hallitsija Catharina-Amalia<\/strong> syntyi vuonna 2003, prinsessa Alexia<\/strong> syntyi vuonna 2005 ja prinsessa Ariane<\/strong> syntyi vuonna 2007.<\/p>\n

Alankomaiden kuningas on siit\u00e4 harvinainen, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on suomalaisia sukujuuria, sill\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, prinssipuoliso Claus van Amsberg<\/strong> polveutui pommerilaisista Schlippenbachin kreiveist\u00e4.<\/p>\n

Willem-Alexander on muutenkin hieman tavallisuudesta poikkeava kuningas. H\u00e4n paljasti vuonna 2017 toimineensa aina silloin t\u00e4ll\u00f6in alankomaalaisen KLM-lentoyhti\u00f6n per\u00e4miehen\u00e4. H\u00e4n on lent\u00e4nyt Fokker 70- ja Boeing 737 -koneita.<\/p>\n

Vuonna 2023 Willem-Alexander pyysi anteeksi Alankomaiden osuutta orjuudessa.<\/p>\n

Kuningatar M\u00e1xima on kotoisin Buenos Airesista Argentiinasta, mutta h\u00e4nell\u00e4 on kuninkaallisia sukujuuria Portugalin kuninkaallisiin.<\/p>\n

M\u00e1xima on ty\u00f6skennellyt pankkiirina eri puolilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa, muun muassa New Yorkissa.<\/p>\n

M\u00e1ximan is\u00e4 toimi maatalousministerin\u00e4, kun Argentiinassa oli Jorge Videlan<\/strong> johtama sotilasdiktatuuri vuosina 1976-1981.<\/p>\n

Kuninkaallinen perhe kuvattuna viime kes\u00e4n\u00e4. Kuvassa kuningas Willem-Alexander, kuningatar Maxima, 22-vuotias kruununprinsessa Catharina-Amalia (takana vasemmalla), prinsessa Alexia (20) ja prinsessa Ariane (18), AOP<\/p>\n

Is\u00e4n tausta aiheutti valtavan kohun Alankomaissa, mutta kuningatar ja t\u00e4m\u00e4n puoliso hyv\u00e4ksyiv\u00e4t suhteen. H\u00e4it\u00e4 vietettiin helmikuussa 2002. Morsiamen vanhemmat eiv\u00e4t osallistuneet h\u00e4ihin.<\/p>\n

Perheen kolme lasta puhuvat hollantia ja jonkin verran espanjaa. He ovat kaikki k\u00e4yneet tavallista koulua.<\/p>\n

Kuninkaallinen perhe asuu Haagissa, Alankomaiden hallintokaupungissa. Virka-asunto Huis ten Bosch on 1700-luvulta per\u00e4isin oleva \u00f6kypalatsi. Neli\u00f6it\u00e4 siin\u00e4 on 8 750. Palatsiin tehtiin massiivinen, 63 miljoonaa euroa maksanut remontti viime vuosikymmenen lopulla. Palatsissa he asuvat p\u00e4\u00e4asiassa kes\u00e4isin.<\/p>\n

Kuningasperhe on varsin pidetty Alankomaissa, ja heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n varsin maanl\u00e4heisin\u00e4 yksityislentokoneesta ja palatsista huolimatta.<\/p>\n

Alankomaat on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia eik\u00e4 kuninkaalla ole juuri valtaa. Kuningas tosin tapaa p\u00e4\u00e4ministerin viikoittain, mutta poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 h\u00e4n ei tee.<\/p>\n

L\u00e4hteet: Royal house<\/a>, Goverment.nl<\/a>, IL-arkisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapaa valtiovierailullaan Alankomaiden kuningasperheen. Alankomaiden kuningasperhe yhteiskuvassa viime kes\u00e4n\u00e4. Kuvassa vasemmalta kruununprinsessa Amalia, kuningatar…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":113876,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[35,654,137,33,31,30,653,652,99,98,32,109],"class_list":{"0":"post-113875","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-24h","9":"tag-britannian-kuningashuone","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-julkkisperheet","15":"tag-kuninkaalliset","16":"tag-lapset","17":"tag-perhe","18":"tag-suomi","19":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115702648563902695","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=113875"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/113875\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/113876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=113875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=113875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=113875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}