{"id":114475,"date":"2025-12-12T12:14:10","date_gmt":"2025-12-12T12:14:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/114475\/"},"modified":"2025-12-12T12:14:10","modified_gmt":"2025-12-12T12:14:10","slug":"todellinen-kammotauti-leviaa-aivan-yllattavalla-tavalla-nain-helposti-se-tarttuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/114475\/","title":{"rendered":"Todellinen kammotauti levi\u00e4\u00e4 aivan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla \u2013 N\u00e4in helposti se tarttuu"},"content":{"rendered":"

Suomalaistutkijoiden vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa on nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa saatu selville, kuinka nopeasti E. coli -bakteerit voivat levit\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4 \u2013 yksi kanta levi\u00e4\u00e4 yht\u00e4 nopeasti kuin H1N1-sikainfluenssa.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

E-coli on yksi sepsiksen eli verenmyrkytyksen aiheuttajabakteereista. Adobe Stock \/ AOP<\/p>\n

Tuore tutkimus paljastaa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, ett\u00e4 yleinen suolistossamme el\u00e4v\u00e4 bakteeri Escherichia coli voi levit\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 jopa yht\u00e4 tehokkaasti kuin influenssavirus.<\/p>\n

Tavallisesti E.coli el\u00e4\u00e4 suolistossa harmittomasti, mutta voi aiheuttaa virtsateihin p\u00e4\u00e4stess\u00e4\u00e4n virtsatieinfektion. Naisten virtsatieinfektioista suurin osa on E-colin aiheuttamia. Jos bakteeri p\u00e4\u00e4see verenkiertoon, se voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen verenmyrkytyksen etenkin niill\u00e4, joilla immuunij\u00e4rjestelm\u00e4 on heikentynyt.<\/p>\n

E. coli voi tarttua ihmisest\u00e4 toiseen arjen tavallisissa kontakteissa \u2013 esimerkiksi suudellessa, samassa taloudessa asuttaessa tai huonon k\u00e4sihygienian takia yhteisten esineiden ja ruoan v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli tartuttavin<\/p>\n

Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen maailmanlaajuisesti levinneen E.coli -kannan tartuttavuutta. Kaksi n\u00e4ist\u00e4 kannoista on resistenttej\u00e4 eli vastustuskykyisi\u00e4 useille yleisille antibiooteille.<\/p>\n

E. coli -bakteerin antibioottiresistenssin m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan kaikkein tartuttavin oli antibiooteille herkempi kanta ST131-A. Sen tartuttavuutta kuvaavaksi R\u2080-luvuksi arvioitiin 1,47. Luku vertautuu tartuttavuudeltaan joihinkin influenssaviruksiin. Se on esimerkiksi samaa tasoa kuin vuoden 2009 H1N1-sikainfluenssalla, jonka R\u2080-luvuksi on arvioitu 1,45.<\/p>\n

R\u2080-luku eli tartuttavuusluku kertoo siis, kuinka monta uutta tartuntaa yksi kantaja aiheuttaa keskim\u00e4\u00e4rin. Jos luku on yli 1, voidaan puhua epidemiasta.<\/p>\n

Esimerkiksi koronaviruksen tartuttavuusluku laski pandemian aikana alemmas. Vuonna 2020 arvioitiin<\/a>, ett\u00e4 ilman hallituksen tekemi\u00e4 rajoitustoimenpiteit\u00e4 koronan tartuttavuusluku eli R\u2080-luku olisi ollut noin 2,2.<\/p>\n

Tartuttavuusmallia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n perinteisesti virusinfektioiden arvioinnissa, mutta sit\u00e4 ei ole aiemmin pystytty soveltamaan suolistossa usein oireettomina el\u00e4viin bakteereihin.<\/p>\n

Osa -bakteereista on muuntunut ominaisuuksiltaan siten, ett\u00e4 ne pystyv\u00e4t aiheuttamaan ihmiselle ripulina ilmenevi\u00e4 suolistotulehduksia. Tuoreessa tutkimuksessa keskityttiin kantoihin, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi virstatieinfektioita ja verenmyrkytyksi\u00e4. Adobe stock\/AOP<\/p>\n

Piileskelev\u00e4t elimist\u00f6ss\u00e4<\/p>\n

Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 antibiooteille vastustuskykyiset kannat (ST131-C1 ja ST131-C2) puolestaan levisiv\u00e4t selv\u00e4sti hitaammin. T\u00e4m\u00e4 viittaa tutkijoiden mukaan siihen, etteiv\u00e4t ne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole luontaisesti erityisen tarttuvia, mutta selvi\u00e4v\u00e4t paremmin antibioottihoidoista.<\/p>\n

Siksi ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t levi\u00e4m\u00e4\u00e4n sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, joissa antibiootteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon ja potilaat ovat heikkokuntoisempia.<\/p>\n

Tutkijat toivovat, ett\u00e4 mallia voidaan tulevaisuudessa soveltaa my\u00f6s muihin bakteerikantoihin. Jatkossa t\u00e4m\u00e4 auttaisi erottamaan, mitk\u00e4 bakteerikannat aiheuttavat suurimman tautiriskin ja toivottavasti my\u00f6s ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Koska verenmyrkytyst\u00e4 aiheuttavat bakteerit voivat piileskell\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ennen oireiden puhkeamista, tutkijat korostavat seulontaj\u00e4rjestelmien t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n

Niiden avulla voitaisiin tunnistaa riskialttiit kannat jo varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n

Tutkimus toteutettiin Aalto-yliopiston, Helsingin, Tampereen ja Oslon yliopistojen sek\u00e4 Wellcome Sanger -instituutin yhteisty\u00f6n\u00e4. Tutkimusaineistossa yhdistettiin Britannian ja Norjan laajoja tartuntatauti- ja v\u00e4est\u00f6aineistoja.<\/p>\n

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedelehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaistutkijoiden vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa on nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa saatu selville, kuinka nopeasti E. coli -bakteerit voivat levit\u00e4 ihmisten v\u00e4lill\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":114476,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[35,33,31,30,166,72,764,32,767,765,167,769],"class_list":{"0":"post-114475","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-24h","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-health","13":"tag-luonto","14":"tag-sairaudet","15":"tag-suomi","16":"tag-tartuntataudit","17":"tag-taudit-ja-hairiot","18":"tag-terveys","19":"tag-virussairaudet"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115706545355482663","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114475","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=114475"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114475\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/114476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=114475"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=114475"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=114475"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}