{"id":114677,"date":"2025-12-12T17:35:21","date_gmt":"2025-12-12T17:35:21","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/114677\/"},"modified":"2025-12-12T17:35:21","modified_gmt":"2025-12-12T17:35:21","slug":"naista-syista-suomeen-tarvitaan-uusi-kansallispankki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/114677\/","title":{"rendered":"N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 Suomeen tarvitaan uusi kansallispankki"},"content":{"rendered":"

N\u00e4iss\u00e4 oloissa uuden kansallispankin perustaminen olisi sek\u00e4 tuottoisa ett\u00e4 is\u00e4nmaallinen teko, kirjoittaa toimitusjohtaja Petri Roininen.<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

KOP (Kansallis-Osake-Pankki) ja SYP (Suomen Yhdyspankki) yhdistyiv\u00e4t vuonna 1995 muodostaen Merita Pankin, joka oli askel kohti nykyist\u00e4 Nordea-konsernia. Kuva marraskuulta 1994. PEKKA KARHUNEN\/KL<\/p>\n

Uusi Kansallispankki \u2013 sinivalkoinen p\u00e4\u00e4oma Suomen rakentajaksi<\/p>\n

Toisin kuin usein ajatellaan, jokainen hyv\u00e4 hanke ja yritys eiv\u00e4t saa rahoitusta. Rahoituksen kiristyminen saattaa olla yksi osa valtiovarainministeri\u00f6n ylijohtaja Mikko Spolanderin<\/strong> keskusteluun tuomaa ns. talouden n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jarrua.<\/p>\n

Rahoituksen kiristymiseen on kolme perustuvaa laatua olevaa syyt\u00e4, jotka kaikki omalla tavallaan rajoittavat talouskasvua.<\/p>\n

Globaali rahoitusregulaatio kirist\u00e4\u00e4 luotonantoa ja tekee varsinkin pk-yritysten rahoittamisesta aikaisempaa haastavampaa pankeille.<\/p>\n

Toiseksi Suomen heikko talouskehitys ja -n\u00e4kym\u00e4 saa kansainv\u00e4liset pankit rajoittamaan luotonantoa Suomessa ja kohdentamaan varojaan toisille markkina-alueille.<\/p>\n

Kolmanneksi, Svenska Handelsbankenin poisl\u00e4ht \u00f6 Suomesta teki ison loven Suomessa toimivien pankkien rahoituskapasiteettiin.<\/p>\n

Kolmesta rahoitusta kirist\u00e4neest\u00e4 tekij\u00e4st\u00e4 ison pohjoismaisen pankin poistuminen Suomesta on j\u00e4\u00e4nyt merkitykseens\u00e4 n\u00e4hden v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n

Poistumisen my\u00f6t\u00e4 Suomen rahoitussektorilta katosi pohjoismaisen pankkij\u00e4tin oma p\u00e4\u00e4oma, jota vastaan pankkis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan rahoitusta voidaan tarjota. Syntyi kapasiteettivajetta luotonantoon.<\/p>\n

Mit\u00e4 tilanteen parantamiseksi voisi tehd\u00e4?<\/p>\n

Globaaliin tai EU-tasoiseen regulaatioon vaikuttaminen on pitk\u00e4 tie, mutta sit\u00e4 tulee tavoitteellisesti tehd\u00e4. Suomen talousn\u00e4kymien parantaminen on huipput\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samalla n\u00e4kymien kirkastuminen tuntuu olevan aina uuden nurkan takana.<\/p>\n

Uuden pankin synnytt\u00e4minen Suomen markkinoille on asia, josta soisin enemm\u00e4n pohdintaa. Olenkin marraskuussa julkaistussa Roinisen listassa ehdottanut uuden kansallispankin perustamisesta.<\/p>\n

Uusi kansallispankki voisi rahoittaa yrityksi\u00e4, asunto-osakeyhti\u00f6it\u00e4 ja kotitalouksia koko maassa. Se tosi markkinoille takaisin sen rahoituskapasiteetin, joka poistui Handelsbankenin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Uusi kansallispankki olisi valtava kasvun ja vaurastumisen mahdollistaja. Sille on tilaa ja tilaus sek\u00e4 talouden ett\u00e4 taloudellisen huoltovarmuuden kannalta.<\/p>\n

Historiaa tuntevat tiet\u00e4v\u00e4t kuinka Kansallis-Osake-Pankki KOP perustettiin suomalaisuusliikkeen toimesta 1889. Se oli suomenkielinen vastavoima ruotsinkieliselle p\u00e4\u00e4omalle Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n kuuluneessa Suomen suurruhtinaskunnassa.<\/p>\n

Kansallispankin merkitys Suomen kehittymiseen tulevan 100 vuoden aikana oli valtava ja jatkuu edelleen pohjoismaisen Nordean osana.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n globaalien finanssimarkkinoiden virrassa on tunnistettavissa samankaltainen tarve kuin 140 vuotta sitten.<\/p>\n

Tarvitaan uusi kansallispankki turvaamaan suomalaisten yritysten ja kotitalouksien rahoitusta kansainv\u00e4listen rahoitusmarkkinoiden nopeissa ja ennakoimattomissa k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4.<\/p>\n

Jotta uuden kansallispankin toiminnalla olisi kansantaloudellista merkityst\u00e4, rahoituskapasiteetin tulisi olla 10-15 miljardin euron suuruinen. T\u00e4h\u00e4n tarvittaisiin 2-3 miljardin oma p\u00e4\u00e4oma.<\/p>\n

T\u00e4llaisia varoja Suomesta l\u00f6ytyy l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kerahastoista. Niihin on ker\u00e4tty alun perin Suomesta p\u00e4\u00e4omia, joiden arvo on nousut 270 miljardiin euroon.<\/p>\n

Yksi prosentti eli 2,7 miljardia euroa yhdess\u00e4 muun varainhankinnan kanssa mahdollistaisi 10 -15 miljardin euron rahoituskapasiteetin omaavan pankin syntymisen Suomen keskittyneille ja v\u00e4h\u00e4n kilpailuille pankkimarkkinoille.<\/p>\n

Kirjoittaja Petri Roininen on toimitusjohtaja, yritt\u00e4j\u00e4 ja keskustalainen poliitikko. Levi Veps\u00e4<\/p>\n

Uusi kansallispankki voisi synty\u00e4 joko aivan uutena pankkina tai jonkin pienemm\u00e4n pankin uudelleenp\u00e4\u00e4omituksena. Pankki itsess\u00e4\u00e4n voitaisiin listata Helsingin p\u00f6rssiin.<\/p>\n

Valtion pankista ei siis olisi kyse vaan el\u00e4keyhti\u00f6iden ankkuriomistamasta liikepankista.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4kevaroista 220 miljardia eli 81 % on sijoitettu maailmalle ja 50 miljardia eli 19 % Suomeen.<\/p>\n

Yhden prosenttiyksik\u00f6n muutos kotimaahan ei suuresti vaikuttaisi el\u00e4kevarojen hajautukseen el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Samalla se tukisi jatkossa el\u00e4keyhti\u00f6ille el\u00e4kemaksuja maksavien yritysten synty\u00e4 ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 oloissa uuden kansallispankin perustaminen olisi sek\u00e4 tuottoisa ett\u00e4 is\u00e4nmaallinen teko. Tuottoisa koska pankkitoiminta on hyvin kannattavaa. Ja is\u00e4nmaallinen, koska rahoitusta tarvitaan Suomen nostamisessa uudelleen nousuun ja kasvun n\u00e4kym\u00e4tt\u00e4m\u00e4n jarrun avaamiseen.<\/p>\n

Kirjoittaja on yritt\u00e4j\u00e4, toimitusjohtaja ja keskustalainen poliitikko.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"N\u00e4iss\u00e4 oloissa uuden kansallispankin perustaminen olisi sek\u00e4 tuottoisa ett\u00e4 is\u00e4nmaallinen teko, kirjoittaa toimitusjohtaja Petri Roininen. KOP (Kansallis-Osake-Pankki) ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":114678,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[35,79,77,33,31,30,5628,8028,8029,721,10071,32,78],"class_list":{"0":"post-114677","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-24h","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-pankkitoiminta","15":"tag-rahalaitokset","16":"tag-rahoituksen-valitys-pl-vakuutustoiminta","17":"tag-rahoitus","18":"tag-rahoitustoiminta","19":"tag-suomi","20":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115707808085862271","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114677","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=114677"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/114677\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/114678"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=114677"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=114677"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=114677"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}