Akava Works alentaa perjantaina julkaistussa talousennusteessaan reilusti kuluvan ja ensi vuoden kasvuennusteita Suomen taloudesta.<\/p>\n
Akavan mukaan Suomen talous on kehittynyt selv\u00e4sti odotettua heikommin: taloudesta puuttuu vauhti, ja hidas laahustaminen jatkuu toistaiseksi.<\/p>\n
Akava arvioi kuluvan vuoden talouskasvuksi vain 0,1 prosenttia, kun aiempi ennuste oli 0,8 prosenttia. Ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa 0,5 prosenttia, joka on my\u00f6s huomattavasti aiempaa ennustetta (1,7 prosenttia) alempi luku. Vuonna 2027 Suomen talous ylt\u00e4isi jo ripe\u00e4mp\u00e4\u00e4n 1,5 prosentin nousuun.<\/p>\n
Akava odottaa, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys k\u00e4\u00e4ntyy laskuun vasta kes\u00e4ll\u00e4 2026.<\/p>\n
Akava muistuttaa, ett\u00e4 ennusteessa talouden elpymisen aineksista voi kertoa nyt my\u00f6s hieman erilaisen tarinan, joka voisi selitt\u00e4\u00e4, miksi kuluttajien luottamus ja yksityinen kulutus ovat pysyneet heikkoina vastoin talousennustajien odotuksia.<\/p>\n
Reaalipalkat romahtivat vuosina 2022 ja 2023 nopean kuluttajahintojen nousun vuoksi. Parin viime vuoden nousu kohottaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 kokoaikaty\u00f6t\u00e4 tekevien reaalipalkat vasta vuoden 2020 tasolle. Kuoppa saattaa pian olla takanap\u00e4in, mutta menetykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t pysyviksi.<\/p>\n
\u2013 Arvioimme, ett\u00e4 keskituloinen henkil\u00f6 (palkka 4200 euroa kuukaudessa vuonna 2025) on vuosien 2022\u20132025 aikana menett\u00e4nyt reaaliansioistaan 4 prosenttia verrattuna tilanteeseen, ett\u00e4 reaaliansiot olisivat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pysyneet vuoden 2021 tasolla. Arvio on yht\u00e4 suuri, tarkastelimmepa reaalisia bruttotuloja tai reaalisia nettotuloja, ennusteessa arvioidaan.<\/p>\n
Yhteenlaskettu eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen menetys nelj\u00e4n vuoden aikana on hurja.<\/p>\n
\u2013 Keskituloisen reaalisista bruttotuloista on kadonnut nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa yhteens\u00e4 9350 euroa. Verojen j\u00e4lkeen k\u00e4teen j\u00e4\u00e4vist\u00e4 reaalisista (netto)tuloista on kadonnut nelj\u00e4n vuoden aikana 5900 euroa. T\u00e4m\u00e4 on samalla arvio menetetyn kulutusmahdollisuuden suuruudesta. T\u00e4m\u00e4 on ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4lle valtava menetys, joka voi helposti horjuttaa henkil\u00f6kohtaista taloutta \u2013 puhumattakaan heist\u00e4, jotka ovat sittemmin joutuneet ty\u00f6tt\u00f6miksi.<\/p>\n
Ty\u00f6llisyys on heikentynyt vuoden 2023 puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien, ty\u00f6tt\u00f6myys kasvaa edelleen, ja avoimia ty\u00f6paikkoja on tarjolla ep\u00e4tavallisen v\u00e4h\u00e4n. Keskituloisen verotuskaan ei ensi vuonna erityisemmin kevene verov\u00e4hennysten (kaavamainen ty\u00f6huonev\u00e4hennys ja ay-j\u00e4senmaksut) karsimisen vuoksi.<\/p>\n
\u2013 Sellaisia ilon aiheita, jotka voisivat suuremmin vahvistaa kuluttajien luottamusta, joutuu edelleen etsim\u00e4\u00e4n tarkalla kammalla, Akava muistuttaa.<\/p>\n
Kotitaloudet s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloistaan poikkeuksellisen paljon. Periaatteessa ne voisivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suuremman osan tuloistaan kulutukseen.<\/p>\n
\u2013 Ongelma lienee kuitenkin se, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen jakautuu hyvin ep\u00e4tasaisesti. Kasvava joukko p\u00e4rj\u00e4\u00e4 tuloillaan vain jotenkuten, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 asia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 korjaudu nopeasti. Heikosti p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien perheiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 paremminkin toistaiseksi kasvaa niin kauan kuin ty\u00f6tt\u00f6myys lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n
Akava arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan vaatimattomasti ainakin vuoden 2026 ajan, koska kotitaloudet jatkavat budjettiensa sopeuttamista jo koettujen reaaliansioiden menetysten ja kasvaneen ty\u00f6tt\u00f6myyden vuoksi.<\/p>\n
Akava muistuttaa my\u00f6s toisesta jarrusta, ja se painaa asuinrakennusinvestointeja. Kotitaloudet ovat pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neet investointeihin 12\u201314 prosenttia k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloistaan. T\u00e4st\u00e4 noin 88 prosenttia on k\u00e4ytetty asuinrakentamiseen, joko korjausrakentamiseen tai uudisrakentamiseen. Eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kotitaloudet k\u00e4yttiv\u00e4t vuosina 2017\u20132022 investointeihin keskim\u00e4\u00e4rin 16 miljardia euroa vuosittain.<\/p>\n
Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n
Vajaan kahden vuoden ajan investointiaste on kuitenkin ollut alle 9 prosenttia.<\/p>\n
\u2013 Investointien v\u00e4heneminen ei ole niink\u00e4\u00e4n kohdistunut korvausinvestointeihin (eli korjaamiseen, remontteihin ja yll\u00e4pitoon) vaan p\u00e4\u00e4asiassa uudisinvestointeihin eli uuden asuntotuotannon ostamiseen. Uudisinvestoinnit ja niiden osuus k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloista ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 painuneet nollaan.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4m\u00e4 jarruttaa ty\u00f6llisyyden kohenemista paitsi itse rakentamisessa my\u00f6s sen suunnittelussa sek\u00e4 monilla tukku- ja v\u00e4hitt\u00e4iskaupan aloilla, Akava arvioi ennusteessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Akava Works alentaa perjantaina julkaistussa talousennusteessaan reilusti kuluvan ja ensi vuoden kasvuennusteita Suomen taloudesta. Akavan mukaan Suomen talous…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":115025,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-115024","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115710288533542910","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115024"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115024\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/115025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115024"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115024"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}