{"id":115208,"date":"2025-12-13T09:23:08","date_gmt":"2025-12-13T09:23:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/115208\/"},"modified":"2025-12-13T09:23:08","modified_gmt":"2025-12-13T09:23:08","slug":"trump-heratti-henkiin-yli-200-vuotiaan-monroen-opin-haetaan-legitimiteettia-venezuelaan-puuttumiselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/115208\/","title":{"rendered":"Trump her\u00e4tti henkiin yli 200-vuotiaan Monroen opin \u2013 \u201dHaetaan legitimiteetti\u00e4 Venezuelaan puuttumiselle\u201d"},"content":{"rendered":"<p>Yhdysvaltain presidentti <strong>Donald Trump <\/strong>her\u00e4tti joulukuun alussa annetulla <a href=\"https:\/\/www.whitehouse.gov\/presidential-actions\/2025\/12\/america-250-presidential-message-on-the-anniversary-of-the-monroe-doctrine\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">julistuksellaan<\/a> henkiin yli 200-vuotiaan Monroen opin, joka on ohjannut maan suurvaltapolitiikkaa erityisesti Latinalaisessa Amerikassa.<\/p>\n<p>Trump julisti p\u00e4ivitt\u00e4neens\u00e4 Monroen oppia \u201dTrumpin korollaarilla\u201d eli lis\u00e4yksell\u00e4, jonka mukaan \u201dAmerikan kansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta kohtalostaan omalla pallonpuoliskollaan, eiv\u00e4t ulkomaat tai globalisti-instituutiot\u201d.<\/p>\n<p>Ylikansallisten j\u00e4rjest\u00f6jen maalaaminen torjuttavaksi vastustajaksi p\u00e4ivitetyss\u00e4 Monroen opissa on Trumpilta totuttua linjaa, kertoo Yhdysvalloissa asuva maan historian professori <strong>Marko Maunula<\/strong> STT:lle.<\/p>\n<p>-\u2009Trumphan on aina halveksinut kansainv\u00e4lisi\u00e4 instituutioita. -\u2009- Trump on anti-institutionalisti sek\u00e4 sis\u00e4- ett\u00e4 ulkopolitiikassa. H\u00e4n ei pid\u00e4 amerikkalaisista instituutioista ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ylikansallisista turvallisuus- ja talouspoliittisista sopimuksista ja instituutioista.<\/p>\n<p>Monroen oppi ja Trumpin lis\u00e4ys mainitaan my\u00f6s Yhdysvaltain uudessa kansallisen turvallisuuden <a href=\"https:\/\/www.whitehouse.gov\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/2025-National-Security-Strategy.pdf\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">strategiapaperissa<\/a>.<\/p>\n<p><strong>MONROEN<\/strong> opin tai doktriinin muotoilivat Yhdysvaltain kongressille vuonna 1823 maan perustajaisiin kuulunut presidentti <strong>James Monroe<\/strong> (1758-1831) ja t\u00e4m\u00e4n ulkoministeri, my\u00f6hemmin itsekin presidentiksi noussut <strong>John Quincy Adams<\/strong> (1767-1848).<\/p>\n<p>Monroe paalutti, ett\u00e4 l\u00e4ntinen pallonpuolisko on Yhdysvaltain etupiiri\u00e4, jota Euroopan valtojen piti kunnioittaa. Linjaus j\u00e4i v\u00e4h\u00e4lle huomiolle ennen 1800-luvun loppua.<\/p>\n<p>-\u2009Kun Yhdysvaltain kaupalliset intressit Latinalaisessa Amerikassa kasvoivat 1800-luvun my\u00f6t\u00e4 koko ajan, silloin Monroen oppi kaivettiin uudestaan naftaliinista, kertoo STT:lle Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori <strong>Markku Henriksson<\/strong>.<\/p>\n<p>Vuonna 1898 k\u00e4ytiin Yhdysvaltain ja Espanjan v\u00e4linen sota, jossa Yhdysvallat laajeni saatuaan haltuunsa Puerto Ricon ja Guamin. Vuosisadan vaihde toi Monroen oppiin presidentti <strong>Theodore Rooseveltin<\/strong> (1858-1919) lis\u00e4yksen.<\/p>\n<p>-\u2009Sen mukaan eurooppalaisten sekaantumisen est\u00e4miseksi Yhdysvallat voi itse sekaantua l\u00e4ntisen pallonpuoliskon valtioiden politiikkaan, kertoo Henriksson.<\/p>\n<p><strong>MONROEN<\/strong> oppi oli Yhdysvaltain ulkopolitiikan perusajatuksia aina 1900-luvun maailmansotiin asti.<\/p>\n<p>-\u2009Ensimm\u00e4inen maailmansota oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Yhdysvallat pani sotilaidensa saappaita Euroopan maaper\u00e4lle. -\u2009- Yhdysvallat alkoi hiljalleen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 modernin teknologian aikakaudella maan turvallisuus vaatii aktiivisempaa ulkopolitiikkaa, kertoo Marko Maunula.<\/p>\n<p>Toinen maailmansota muutti Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa peruuttamattomasti.<\/p>\n<p>-\u2009Pearl Harbor vuonna 1941 viimeist\u00e4\u00e4n osoitti amerikkalaisille, ett\u00e4 valtameret eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 takaa turvallisuutta. Yhdysvaltain turvallisuus ei en\u00e4\u00e4 voinut perustua siihen, ett\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n erossa muun maailman asioista, kun muu maailma tuli v\u00e4kivaltaisesti kyl\u00e4\u00e4n, Maunula sanoo.<\/p>\n<p>Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvallat ei kuitenkaan kokonaan luopunut Monroen opista. Siihen vedottiin esimerkiksi Kuuban ohjuskriisin aikaan 1960-luvulla.<\/p>\n<blockquote>\n<p>Trumpilta on turha odottaa johdonmukaisuutta politiikassa tai ideologiassa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><strong>MONROEN<\/strong> oppi teki paluuta parrasvaloihin jo Donald Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 presidenttikaudella, ja Trump vetosi siihen esimerkiksi vuonna 2018 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/trumpwhitehouse.archives.gov\/briefings-statements\/remarks-president-trump-73rd-session-united-nations-general-assembly-new-york-ny\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">YK-puheessa<\/a>.<\/p>\n<p>Trumpin toisella kaudella opin s\u00e4vyj\u00e4 n\u00e4htiin alkukauden uhkauksissa Panaman kanavan ja Gr\u00f6nlannin haltuun ottamisesta. Nyt vanha Monroen opin varjo lankeaa erityisesti Venezuelan ylle, kun sota maan itsevaltaisen presidentin <strong>Nicolas Maduron<\/strong> syrj\u00e4ytt\u00e4miseksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>-\u2009Ihan selv\u00e4sti siin\u00e4 haetaan legitimiteetti\u00e4 Venezuelan tilanteeseen puuttumiselle. Miten puuttuminen tapahtuu, se j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, emeritusprofessori Henriksson sanoo.<\/p>\n<p>Professori Marko Maunula puolestaan sanoo, ett\u00e4 Trumpin ideologisiin linjanvetoihin ei kannata kiinnitt\u00e4\u00e4 liikaa huomiota, sill\u00e4 presidentin aatteellisuus on hyvin tilannekohtaista ja transaktionaalista.<\/p>\n<p>-\u2009Trumpilta on koskaan turha odottaa mink\u00e4laista johdonmukaisuutta politiikassa tai ideologiassa, Maunula sanoo.<\/p>\n<p><strong>MAUNULA<\/strong> n\u00e4kee nykytilanteessa yhtym\u00e4kohtia vuosien 1814-1815 Wienin kongressiin, jolloin Euroopan suurvallat piirsiv\u00e4t Euroopan kartan uusiksi luodakseen uuden pitk\u00e4aikaisen turvallisuusj\u00e4rjestelyn mantereelle.<\/p>\n<p>-\u2009N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 ovat kesken\u00e4\u00e4n sumplimassa uudenlaista turvallisuusvisiota Euroopalle Euroopan p\u00e4iden yli.<\/p>\n<p>Etupiiriajattelussaan ja monessa muussa mieless\u00e4 Yhdysvallat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin l\u00e4hestyv\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n poliittista ajattelutapaa.<\/p>\n<p>-\u2009Yhdysvallat l\u00e4hestyy (Ven\u00e4j\u00e4\u00e4) kaikenlaisessa ajattelussa, sanoo Henriksson.<\/p>\n<p>Samalla linjalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan Ven\u00e4j\u00e4 itse. Kremlin mukaan Yhdysvaltain uusi kansallisen turvallisuuden strategia sopii hyvin yhteen sen maailmankuvan kanssa.<\/p>\n<p>Jutun muut l\u00e4hteet: <a href=\"https:\/\/www.archives.gov\/milestone-documents\/monroe-doctrine\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Yhdysvaltain kansallinen arkisto<\/a> ja <a href=\"https:\/\/history.state.gov\/milestones\/1801-1829\/monroe\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6<\/a><\/p>\n<p><strong>Lassi Lapintie \/ STT<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Yhdysvaltain presidentti Donald Trump her\u00e4tti joulukuun alussa annetulla julistuksellaan henkiin yli 200-vuotiaan Monroen opin, joka on ohjannut maan&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":115209,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-115208","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ulkomaat","27":"tag-uutiset","28":"tag-world","29":"tag-world-news","30":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115711535104251099","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115208"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115208\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/115209"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}