Finanssivalvonnan mukaan merkitt\u00e4vin ongelma oli se, ettei Nordealla ollut ajantasaisia tietoja kaikista korkean pakoteriskin yritysten hallitusten j\u00e4senist\u00e4 ja tosiasiallisista edunsaajista. Nordea ei t\u00e4ysin allekirjoita havaintojen merkitt\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n
12.12. 8:23<\/p>\n
Suomen suurimpiin pankkeihin kuuluva Nordea ei ole ker\u00e4nnyt tarpeeksi tietoa yritysasiakkaistaan, joihin liittyy korkea riski kiert\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle asetettuja talouspakotteita.<\/p>\n
Asia k\u00e4y ilmi Finanssivalvonnan (Fiva) tarkastusraportista. STT sai raportin julkisen version tietopyynn\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n
Lokakuun loppupuolella valmistunut raportti paljastaa useita puutteita pankin tiedonkeruussa, jolla pit\u00e4isi osaltaan est\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-pakotteiden kiert\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Fivan mukaan merkitt\u00e4vin ongelma oli se, ettei Nordealla ollut ajantasaisia tietoja kaikista korkean pakoteriskin yritysten hallitusten j\u00e4senist\u00e4 ja tosiasiallisista edunsaajista, kuten omistajista.<\/p>\n
Raportissa sanotaan, ettei Nordea ollut ottanut useaan vuoteen huomioon Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tietoihin tehtyj\u00e4 muutoksia yritysten hallituksissa ja edunsaajissa. Fivan mukaan Nordealla ei ole t\u00e4m\u00e4n takia ollut ajantasaista tietoa, mik\u00e4 on johtanut siihen, etteiv\u00e4t kaikki tosiasialliset edunsaajat ole olleet pakotemonitoroinnin kohteena. T\u00e4st\u00e4 on syntynyt riski, ett\u00e4 yritysten liiketoiminnassa on mukana pakotteiden kohteena olevia tahoja.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi raportin mukaan Nordea ei ollut hankkinut tarpeeksi tietoja yritysasiakkaistaan, jotka toimivat maissa, joihin liittyy kohonnut pakotteiden kiert\u00e4misen riski.<\/p>\n
STT:n saamassa raportin julkisessa versiossa ei eritell\u00e4 maita tarkemmin. Fiva on kuitenkin aiemmin kertonut<\/a>, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on kiert\u00e4nyt pakotteita erityisesti Arabiemiraattien, Hongkongin, Keski-Aasian valtioiden, Kiinan ja Turkin kautta.<\/p>\n Tietoja oli Nordeassa ker\u00e4tty puutteellisesti my\u00f6s sellaisista yrityksist\u00e4, jotka toimivat kohonneen pakotteiden kiert\u00e4misen riskin toimialalla. T\u00e4llaisia toimialoja ovat esimerkiksi niin sanottujen kaksik\u00e4ytt\u00f6tuotteiden valmistus ja myynti. Kaksik\u00e4ytt\u00f6tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka soveltuu sek\u00e4 siviilik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ett\u00e4 sotilaallisiin tarkoituksiin.<\/p>\n Fivan mukaan Nordea ei ollut ker\u00e4nnyt kaikista t\u00e4llaisista yritysasiakkaistaan riitt\u00e4vi\u00e4 tietoja siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 pankki oli itsekin arvioinut niiden toimivan kohonneen pakotteiden kiert\u00e4misen riskin toimialalla.<\/p>\n Tarkastuksessa nousi esiin my\u00f6s se, ettei Nordea ollut ottanut yritysten pakoteriski\u00e4 arvioidessaan riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon yritysten aikaisempia Ven\u00e4j\u00e4-yhteyksi\u00e4 ja muuttunutta k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 laajamittaisten pakotteiden asettamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Eniten kansainv\u00e4list\u00e4 maksuliikennett\u00e4<\/p>\n Fivan raportissa ei l\u00f6ytynyt viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tarkastuksessa mukana olleet Nordean yritysasiakkaat olisivat kiert\u00e4neet Ven\u00e4j\u00e4-pakotteita. T\u00e4m\u00e4 ei ollut tarkastuksen varsinainen tavoitekaan, vaan tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 nimenomaan pakotteiden kiert\u00e4misen riskej\u00e4, joita pankin tiedonkeruussa voi piill\u00e4.<\/p>\n Fivasta kerrotaan, ett\u00e4 Nordea valikoitui tarkastuksen kohteeksi, koska sill\u00e4 on Suomessa toimivista pankeista eniten kansainv\u00e4list\u00e4 maksuliikennett\u00e4.<\/p>\n \u201dHeill\u00e4 voi olla sellaisia asiakkaita, joilla on ollut paljon Ven\u00e4j\u00e4n-kauppaa. Kun se kaikki on nyt loppunut, tulee mahdollisesti riski siihen, ett\u00e4 tavaraa ruvetaan viem\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4lle muuta kautta\u201d, kertoo toimistop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pekka Vasara<\/a> Fivan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen est\u00e4misen toimistosta.<\/p>\n H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 olisi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi Nordean kaltainen pankki tiet\u00e4isi, miksi jokin aiemman id\u00e4nkaupan yritys ryhtyy pakotteiden j\u00e4lkeen tekem\u00e4\u00e4n kauppaa johonkin riskimaahan ja mist\u00e4 maksut t\u00e4ll\u00f6in tulevat.<\/p>\n Samoin yritysten hallitusj\u00e4senten ja tosiasiallisten edunsaajien tiedot pit\u00e4isi olla ajan tasalla, jotta pakotevalvonta voisi olla tehokasta. Pakotelistojen tarkastuksia tehd\u00e4\u00e4n pankeissa muun muassa juuri sen perusteella, mink\u00e4 nimisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 yritysten omistajina ja johdossa on.<\/p>\n \u201dJos tietoja ei ole p\u00e4ivitetty, ne eiv\u00e4t voi osua tarkastuksessakaan kohdalle\u201d, Vasara toteaa.<\/p>\n Eri mielt\u00e4 havaintojen merkitt\u00e4vyydest\u00e4<\/p>\n