Donald Trumpin suuri sopimus \u2013 \u201dBig Deal\u201d \u2013 voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteisty\u00f6n tielle Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, kirjoittaa entinen ulkoministeri Paavo V\u00e4yrynen.<\/p>\n
Yhdysvaltain hallitus julkaisi \u00e4skett\u00e4in uuden kansallisen turvallisuusstrategiansa<\/a>.<\/p>\n Euroopassa ja my\u00f6s Suomessa strategia on aiheuttanut h\u00e4mmennyst\u00e4 senkin vuoksi, ett\u00e4 siin\u00e4 asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi Ven\u00e4j\u00e4n ja Euroopan v\u00e4listen suhteiden parantaminen.<\/p>\n Strategiassa Eurooppaa moititaan siit\u00e4, ett\u00e4 meilt\u00e4 puuttuu itseluottamusta suhteissamme Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n, vaikka meill\u00e4 on siihen n\u00e4hden merkitt\u00e4v\u00e4 ylivoima l\u00e4hes joka suhteessa, ydinaseita lukuun ottamatta.<\/p>\n Strategiassa arvostellaan sit\u00e4, ett\u00e4 monet eurooppalaiset pit\u00e4v\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 eksistentiaalisena uhkana.<\/p>\n Yhdysvalloilta todetaan tarvittavan huomattavia diplomaattisia ponnistuksia Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4listen suhteitten hoitamiseen, jotta voitaisiin luoda strategista vakautta koko Euraasian mantereelle ja lievent\u00e4\u00e4 konfliktien riski\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Euroopan valtioiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Eurooppalaisten valtavan enemmist\u00f6n todetaan haluavan rauhaa, mutta t\u00e4m\u00e4 ei vaikuta heikkojen hallitusten politiikkaan.<\/p>\n Strategia tuo mieleeni lukuisat vuosien varrella julkaisemani kirjoitukset, joiden aiheena on ollut Donald Trumpin<\/strong> geopoliittinen \u201dBig Deal\u201d, tiivis yhteisty\u00f6 Euroopan, Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 kirjoitin heti Trumpin valinnan j\u00e4lkeen 10.11.2016 julkaisemassani blogissa \u201dDonald Trumpin \u201dBig Deal\u201d?.<\/p>\n Kirjoitin, ett\u00e4 Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on suurten kauppojen ja sopimusten mies. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa h\u00e4n saattaa tavoitella jotakin samankaltaista kuin Ronald Reagan aikoinaan.<\/p>\n Voidaan sanoa, ett\u00e4 Ronald Reagan lopetti kylm\u00e4n sodan kauden. H\u00e4n k\u00e4ynnisti niin mittavan asevarustelun, ett\u00e4 talousvaikeuksista k\u00e4rsineell\u00e4 Neuvostoliitolla ei ollut varaa vastata siihen. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6t\u00e4vaikutti historiallisten aseriisuntasopimusten solmimiseen ja lopulta my\u00f6s Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen.<\/p>\n Kylm\u00e4n sodan kauden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 k\u00e4ynnistyi globalisaatio, jonka ansiosta monet entiset kehitysmaat ovat vaurastuneet ja haastavat nyt Yhdysvaltain taloudellisen johtoaseman. Jotkut niist\u00e4 haastavat my\u00f6s Yhdysvaltain poliittista ja ajan oloon jopa sotilaallista johtajuutta. Yhdysvalloissa koetaan, ett\u00e4 globalisaatio on vahingoittanut maan taloutta ja ty\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n K\u00e4vin blogissani l\u00e4pi kylm\u00e4n sodan kauden j\u00e4lkeen koettujen geopoliittisten muutosten seuraukset:<\/p>\n \u201dL\u00e4nsimaiden ja Ven\u00e4j\u00e4n vastakkainasettelu tiukkoine pakotteineen on ajanut Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 yh\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n nousevien BRICS-maiden \u2013 varsinkin Kiinan ja Intian \u2013 kanssa.<\/p>\n Donald Trumpin suuri sopimus \u2013 \u201dBig Deal\u201d \u2013 voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteisty\u00f6n tielle Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Yhdess\u00e4 ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille.<\/p>\n Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat j\u00e4lleen lienty\u00e4. T\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4ksi kannattaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.\u201d<\/p>\n Palasin asiaan 7. hein\u00e4kuuta 2018 julkaisemassani blogissa \u201dDonald Trumpin \u201dBig Deal\u201d etenee\u201d.<\/p>\n Kirjoitus liittyi presidentti Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> is\u00e4nn\u00f6im\u00e4\u00e4n Donald Trumpin ja Vladimir Putinin<\/strong> tapaamiseen Helsingiss\u00e4:<\/p>\n \u201dViime aikoihin saakka on n\u00e4ytt\u00e4nyt silt\u00e4, ett\u00e4 olin erehtynyt arviossani. Trump joutui sis\u00e4poliittisten paineiden vuoksi hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n jopa Ven\u00e4j\u00e4lle asetettujen pakotteiden tiukentamisen. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kauppasodan partaalla. Eurooppalaisia Nato-liittolaisia Trump on kovistellut kantamaan suurempaa taakkaa puolustusmenoista.<\/p>\n Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingiss\u00e4 aloittanee kehityksen, jonka kautta Yhdysvallat ja Ven\u00e4j\u00e4 palaavat yhteisty\u00f6n tielle.<\/p>\n Turvallisuuspolitiikassa t\u00e4m\u00e4 merkinnee toisen osapuolen legitiimien turvallisuusetujen huomioon ottamista, mik\u00e4 vahvistaisi kansainv\u00e4list\u00e4 turvallisuutta.<\/p>\n Osaltaan t\u00e4m\u00e4 saattaisi helpottaa my\u00f6s EU:n ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteiden normalisoitumista. Poliittisella tasolla \u201dBig Deal\u201d alkaisi toteutua.\u201d<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 ja Ukraina olivat vahvasti esill\u00e4, kun Joe Biden<\/strong> ja Donald Trump kamppailivat vuoden 2020 presidentinvaaleissa.<\/p>\n Kun Joe Biden astui voittajana Valkoiseen taloon, Yhdysvallat palasi siihen strategiaan, jota h\u00e4n oli Barack Obaman<\/strong> varapresidenttin\u00e4 toteuttanut.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 Joe Biden ryhtyi mm. Washington Postin mukaan k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n \u201duutta kylm\u00e4\u00e4 sotaa\u201d Ven\u00e4j\u00e4n ja Kiinan johtamien autoritaaristen maiden ja Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden v\u00e4lille.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n suunnitelmaan sis\u00e4ltyi my\u00f6s Suomen ja Ruotsin Nato-j\u00e4senyys. Vuoden 2021 lopulla Joe Bidenin kerrotaan \u201dvokotelleen\u201d<\/a> Sauli Niinist\u00f6\u00e4 siihen, ett\u00e4 hakisimme Nato-j\u00e4senyytt\u00e4.<\/p>\n \u201dVokotteleminen\u201d ei ollut vaikeaa, kun Sauli Niinist\u00f6 oli jo aikaisemmin ryhtynyt j\u00e4senyytt\u00e4 ajamaan.<\/p>\n Vuoden 2021 lopulla Ven\u00e4j\u00e4 esitti Natolle ja Yhdysvalloille neuvotteluja Euroopan turvallisuutta vahvistavista j\u00e4rjestelyist\u00e4. Ehdotukset toimitettiin lukuisille EU:n j\u00e4senmaillekin, my\u00f6s Suomelle.<\/p>\n Ehdotuksiin ei tartuttu. Suomen hallitus presidentti Sauli Niinist\u00f6n johdolla ryhtyi aktiivisesti torjumaan neuvottelutarjousta. Tulkinta oli, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n neuvottelualoite johtaisi siihen, ett\u00e4 Suomi menett\u00e4isi Nato-optionsa.<\/p>\n Valitettavasti ei ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 ehdotukset olisivat olleet pohjana k\u00e4yt\u00e4ville neuvotteluille. Siit\u00e4 olisi varmaankin voitu sopia, ett\u00e4 Suomen ja Ruotsin optiot olisivat j\u00e4\u00e4neet voimaan.<\/p>\n Neuvotteluissa olisi ilmeisesti sovittu aserajoitus- ja valvontaj\u00e4rjestelyist\u00e4, jotka olisivat koskeneet kaikkia maita, my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 olisi ollut se \u201ddiili\u201d, jolla sodan puhkeaminen olisi presidentti Donald Trumpin mukaan voitu est\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan 24.2.2022.<\/p>\n