JUICE-luotain (Jupiter Icy Moons Explorer) on m\u00e4\u00e4r\u00e4 laukaista avaruuteen 13. huhtikuuta Ranskan Guayanan avaruuskeskuksessa Kouroussa. Laukaisu on kellontarkkaa peli\u00e4: yhden p\u00e4iv\u00e4n aikana laukaisun aikaikkuna on nimitt\u00e4in vain yhden sekunnin mittainen. <\/p>\n
Luotainta kuljettava Ariane 5 -kantoraketti on laukaistava Suomen aikaa kello 15.15.01, jotta luotain voi saada tarvitsemaansa lis\u00e4vauhtia Maan kiertoliikkeeseen n\u00e4hden oikeassa linjassa olevilta planeetoilta. Jos laukaisu ei ole mahdollista tuolla kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4, sit\u00e4 lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n vuorokaudella.<\/p>\n
Luotaimen matka Jupiteriin kest\u00e4\u00e4 kahdeksan vuotta. Vuodesta 2031 alkaen luotaimen mittalaitteet antavat tietoa Jupiterista ja sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, josta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00f6ydetty l\u00e4hes sata kuuta. <\/p>\n
PEP-hiukkasmittalaite poimii Jupiterin kuista pakenevia hiukkasia<\/p>\n
Luotaimessa on yhteens\u00e4 12 eri mittalaitetta. Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat olleet mukana rakentamassa PEP-mittalaitetta (Particle Environment Package). Suomalaisten k\u00e4sialaa ovat laitteen keskustietokone ja sen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n
PEP-mittalaite tutkii kuiden ymp\u00e4rill\u00e4 olevia s\u00e4hk\u00f6isesti varattuja ja s\u00e4hk\u00f6isesti neutraaleja hiukkasia. Mittaukset antavat tietoa kuiden pinnan ja sis\u00e4osien koostumuksesta. Lis\u00e4ksi mittaukset antavat lis\u00e4tietoa siit\u00e4, miten Jupiterin hiukkaset ovat muovanneet kuiden pintaa vuosimiljoonien saatossa.<\/p>\n
Luotain ja sen mittalaitteet ovat tarvinneet vahvan metallisuojauksen Jupiteria kiert\u00e4vilt\u00e4 eritt\u00e4in nopeilta hiukkasilta. Yksi PEP-mittalaitteen tietokoneen erityispiirteist\u00e4 onkin avaruuskelpoisen, s\u00e4teilynkest\u00e4v\u00e4n FPGA-mikropiirin sis\u00e4lle toteutettu prosessori.<\/p>\n
\u201dJupiterin ymp\u00e4rist\u00f6n ankaran s\u00e4teilyn siedon lis\u00e4ksi kehitt\u00e4m\u00e4mme ratkaisu mahdollisti my\u00f6s PEP-laitteen vaatimat erityistoiminnot v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 komponenttien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ja virrankulutuksella\u201d, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maria Genzer<\/strong>, joka on toiminut laitteen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n Ty\u00f6 on jatkoa kolmelle samantyyppiselle mittalaitteelle, joiden rakentamiseen Ilmatieteen laitos on osallistunut toimittamalla niihin keskustietokoneen. ASPERA-mittalaite mittasi Marsia vuonna 1989. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ASPERA-3-mittalaite on Mars Express -luotaimessa ja tutkii Marsin kaasukeh\u00e4\u00e4. ASPERA-4-mittalaite Venus Express -luotaimessa puolestaan tutki Venuksen kaasukeh\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ainutlaatuista tietoa el\u00e4m\u00e4n edellytyksist\u00e4 Jupiterin kuissa<\/p>\n JUICE-luotaimen tekemien mittausten odotetaan tuottavan tietoa Jupiterin ja aurinkokunnan kehityksest\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytyksist\u00e4 Jupiterin kuissa. Luotaimen tutkimuskohteena kohteena on Jupiterin lis\u00e4ksi sen nelj\u00e4 niin kutsuttua Galilein kuuta: Io, Ganymede, Callisto sek\u00e4 erityisesti j\u00e4inen kuu Europa sek\u00e4 sen pinnan alla oleva meri.<\/p>\n Hiukkassuihkut tekev\u00e4t kuiden pinnasta ep\u00e4otollisen el\u00e4m\u00e4lle. Sen sijaan kuiden sis\u00e4ll\u00e4 oletettavasti kymmenien kilometrien paksuinen j\u00e4\u00e4kerros ja valtameri tarjoavat suojaa mahdolliselle el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n Luotain selvitt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n edellytyksi\u00e4 erityisesti Europa-, Ganymedes- ja Kallisto-kuissa, joiden j\u00e4isen kuoren alla uskotaan olevan valtameri\u00e4. N\u00e4ihin vedest\u00e4 muodostuneisiin valtameriin on liuennut mineraaleja kuiden kiinteist\u00e4 sis\u00e4osista. Vuorovesivoimien antama l\u00e4mp\u00f6energia ja mineraalinen virtaava vesi tekev\u00e4tkin kuista otolliset ymp\u00e4rist\u00f6t mahdolliselle Maan kaltaiselle el\u00e4m\u00e4lle aurinkokunnassamme.<\/p>\n Luotain tekee kaikkiaan 12 Ganymedes-kuun ohilentoa, joiden j\u00e4lkeen se alkaa kiert\u00e4\u00e4 Ganymedesta. T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun yksik\u00e4\u00e4n luotain kiert\u00e4\u00e4 jotain muuta kuuta kuin omaa kuutamme.<\/p>\n JUICE-luotaimen tutkimusmatka p\u00e4\u00e4ttyy vuonna 2035, jolloin se lopulta iskeytyy Ganymedes-kuun pintaan. <\/p>\n Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n Ryhm\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maria Genzer, Ilmatieteen laitos, maria.genzer@fmi.fi<\/a><\/p>\n Tutkimusprofessori Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi<\/a><\/p>\n