{"id":11540,"date":"2025-08-20T21:51:16","date_gmt":"2025-08-20T21:51:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/11540\/"},"modified":"2025-08-20T21:51:16","modified_gmt":"2025-08-20T21:51:16","slug":"markus-nummi-karajat-kun-pohjalaisen-kylan-elama-hyppaa-raiteiltaan-rikosepailyjen-vuoksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/11540\/","title":{"rendered":"Markus Nummi: K\u00e4r\u00e4j\u00e4t &#8211; kun pohjalaisen kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4 hypp\u00e4\u00e4 raiteiltaan rikosep\u00e4ilyjen vuoksi"},"content":{"rendered":"<p class=\"has-medium-font-size\"><strong>Markus Nummen<\/strong> K\u00e4r\u00e4j\u00e4t on melkoinen lukukokemus! Er\u00e4\u00e4n pohjanmaalaiskyl\u00e4n elo hypp\u00e4\u00e4 raiteiltaan, kun tulee julki, ett\u00e4 paikallinen siki\u00f6nl\u00e4hdett\u00e4j\u00e4 on vieraillut useissa taloissa. Elet\u00e4\u00e4n vuotta 1938. Lukiessa kyl\u00e4n v\u00e4ki tulee tutuksi, samoin sen aikainen asenneilmapiiri ja elinolosuhteet. Tarina etenee kuin dekkari: paikkakunnalle saapuu l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4, joka yritt\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 oikein on tapahtunut. T\u00e4t\u00e4 kaikkea omasta yl\u00e4kerran ikkunastaan tarkkailee Vilja-t\u00e4ti, joka tiet\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paljon enemm\u00e4n kuin muut kuvittelevat.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote has-medium-font-size is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Totean nyt vain, ett\u00e4 yht\u00e4 vaikeaa on saada selkoa kauhun j\u00e4ykist\u00e4m\u00e4n lapsukaisen \u00e4\u00e4nett\u00f6m\u00e4st\u00e4 tuijotuksesta kuin tolkkua vailla olevan mummon h\u00f6p\u00f6tyksest\u00e4.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"1200\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/IMG_1534.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-39697\"  \/><\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4t-teos ammentaa tositapahtumista<\/p>\n<p>Teoksen alkujuurena on Markus Nummen suvussa kerrotut tarinat, joita tukemaan l\u00f6ytyi kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja Vaasan Maakunta-arkistosta. Nummi kertoi Otavan syysinfossa, ett\u00e4 h\u00e4n oli tallentanut \u00e4idin ja t\u00e4din tarinoita 1990-luvulla c-kaseteille ja t\u00f6rm\u00e4nnyt silloin hieman erikoisempaan oikeustapaukseen. H\u00e4n sanoi, ett\u00e4 kirjailijan kannalta on loistava juttu, jos sukulaiset ovat tehneet r\u00f6t\u00f6ksi\u00e4 ja viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ovat j\u00e4\u00e4neet niist\u00e4 kiinni. Silloin poliisit kuulustelevat, joudutaan k\u00e4r\u00e4jille ja saadaan tuomio, ja kuulustelup\u00f6yt\u00e4kirjat ja oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat j\u00e4\u00e4v\u00e4t arkistoihin j\u00e4lkipolvien tutkittavaksi. 1930-luvulla ei taatusti puhuttu kenellek\u00e4\u00e4n omista intiimeist\u00e4 asioista, mutta silti oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin oli kirjattu kaikki: kuka, milloin ja kenen kanssa.<\/p>\n<p>Kirjan ytimess\u00e4 oleva rikos on siki\u00f6nl\u00e4hdetys eli nykykielell\u00e4 abortti. 1930-luvulla Suomessa tehtiin vuosittain 20.000-30.000 siki\u00f6nl\u00e4hdetyst\u00e4. Kondomi ja pessaari oli jo keksitty, mutta niihin ei k\u00f6yhemm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 ollut varaa tai niist\u00e4 ei ollut tietoa (HS 2.4.2022). <\/p>\n<p>Markus Nummen edellinen romaani Karkkip\u00e4iv\u00e4 ilmestyi vuonna 2010 ja oli Finlandia-finalisti. Kirjailijan suunnitelmissa oli sen j\u00e4lkeen fantasiaromaani, mutta sen kirjoittaminen takkusi ja h\u00e4n palasi sukunsa tarinoiden \u00e4\u00e4relle. Helposti K\u00e4r\u00e4j\u00e4t ei silti syntynyt, sen kirjoittaminen kesti noin kahdeksan vuotta. Markus Nummi kertoo <a href=\"https:\/\/open.spotify.com\/show\/4IIO17yNAphe3Aa76i5eDR\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Miina Supisen kirjoittajakoulu<\/a> -podcastissa, ett\u00e4 \u201dnoin nelj\u00e4 vuotta oli kirjoittamista, kolme vuotta ep\u00e4ily\u00e4 ja yksi vuosi h\u00e4pe\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kirja ei ollut viel\u00e4k\u00e4\u00e4n valmis\u201d.<\/p>\n<p>Koko kyl\u00e4n Vilja-t\u00e4ti<\/p>\n<p>Kirjan tapahtumia tarkastellaan Vilja-t\u00e4din ja l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4 Juho Iivosen katsantokannalta. Vilja-t\u00e4ti on koko kyl\u00e4n tuntema, mielelt\u00e4\u00e4n j\u00e4rkkynyt nainen. H\u00e4n asuu kyl\u00e4n p\u00e4\u00e4raitin varrella, kansakouluopettajaveljens\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n perheen kanssa. Kirjan k\u00e4r\u00e4jien aikaan h\u00e4n on noin kuusikymppinen, eik\u00e4 ole vuosikausiin poistunut kansakoulun aidan ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Kylill\u00e4 puhutaan, ett\u00e4 Vilja-t\u00e4ti on veljens\u00e4 riippakivi. Vilja-t\u00e4din katse ulkomaailmaan on aika rajattu: h\u00e4n tarkkailee tapahtumia joko oman toisen kerroksen huoneensa ikkunan l\u00e4pi tai alakerran salin nurkassa istuen. H\u00e4n jupisee itsekseen tai vastailee raamatunlauseilla.<\/p>\n<p>Vilja-t\u00e4ti ei ole aina ollut \u201dpuolijauhoonen\u201d. H\u00e4n oli taitava tytt\u00f6, nopea juoksemaan ja rohkea puolustamaan pikkuvelje\u00e4\u00e4n. Mutta sitten rippikoulukes\u00e4n\u00e4 tapahtui jotain kamalaa, joka j\u00e4tti Vilja-tytt\u00f6\u00f6n sellaiset arvet, ett\u00e4 h\u00e4nen on vaikea saada ajatuksistaan kiinni. Tapahtumaan liittyi \u201dRepalekorva\u201d, jonka paluuta Vilja-t\u00e4ti pelk\u00e4\u00e4 niin kovin, ett\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 talon ulkoap\u00e4in joka aamu varmistaakseen, ett\u00e4 vaaraa ei ole.<\/p>\n<p>Ikkunastaan Vilja-t\u00e4ti n\u00e4kee tarkasti. H\u00e4n huomaa, kun jotain lasta kiusataan koulunpihalla. H\u00e4n tarkkailee, kuka nousee junaan, joka menee Sein\u00e4joelle tai Kristiinankaupunkiin. H\u00e4n havaitsee my\u00f6s outoa toimintaa er\u00e4\u00e4n m\u00f6kin tiet\u00e4mill\u00e4 pime\u00e4n aikaan ja kohta ovat nimismies ja l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4 kyselem\u00e4ss\u00e4, mit\u00e4 Vilja-t\u00e4ti n\u00e4ki. Seuraa tapahtumia, jotka pist\u00e4v\u00e4t koko Tarvajoen el\u00e4m\u00e4n sekaisin.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4 Juho Iivonen<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4t-kirja etenee kutakuinkin kronologisesti. Aina v\u00e4liss\u00e4 on l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4 Juho Iivosen kertomusta, jossa h\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin, el\u00e4kkeell\u00e4 ollessaan, muistelee tapahtumia. K\u00e4r\u00e4jien aikaan vuonna 1938, Juho Iivonen oli vain 28-vuotias ja aivan uransa alkutaipaleella.<\/p>\n<p>Lukijana p\u00e4\u00e4sin oivallisesti juoneen mukaan l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4n avustuksella. H\u00e4n kuulusteli kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja yritti selvitt\u00e4\u00e4, kuka puhuu totta. Koska l\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4 kertoo tapahtumista j\u00e4lkik\u00e4teen, h\u00e4n kommentoi kertoessaan kyl\u00e4l\u00e4isten ominaisuuksia ja kaikkea muutakin. H\u00e4n my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tulette kuulemaan v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin eli h\u00e4n kylv\u00e4\u00e4 tehokkaasti uteliaisuuden siemeni\u00e4.<\/p>\n<p>Ajan ja paikan kuvaus<\/p>\n<p>Kirjan alussa on kyl\u00e4l\u00e4isten luettelo, mik\u00e4 helpotti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mieless\u00e4, kuka olikaan kuka. Markus Nummi kuorii tarinaa auki ohut kerros kerrallaan, joten v\u00e4hitellen ydinjoukko tulee hyvin tutuksi. <\/p>\n<p>Tarinan edetess\u00e4 aukeaa pohjanmaalaisten maailmankuva. Tarvajoella asuu 9.000 asukasta, joista 1.000 on l\u00e4htenyt siirtolaisiksi Amerikkaan. Kyl\u00e4ll\u00e4 on muutama, joka marssii vappuna. Vilja-t\u00e4din veli Frans edustaa kyl\u00e4n sivistyneist\u00f6\u00e4 ja v\u00e4ke\u00e4 lappaa kansakoulun salissa jos mink\u00e4laisella asialla. Moni l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 my\u00f6s Vilja-t\u00e4din pakeille, joka kuuntelee kiltisti kaikkien huolet. Vilja-t\u00e4din luo hakeudutaan kuin terapeutille. L\u00e4\u00e4ninetsiv\u00e4ll\u00e4 on samankaltainen rooli kuulusteluissa. Ihmiset tunnustavat h\u00e4nellekin tekojaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helposti, ja k\u00e4r\u00e4jille joutuu nelisenkymment\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4ist\u00e4, joista osa my\u00f6s vankilaan.<\/p>\n<p>Vilja-t\u00e4din syd\u00e4menasiaksi nousee teini-ik\u00e4inen Inkeri, joka on kasvattiperheess\u00e4\u00e4n joutunut kaltoinkohdelluksi. Vilja-t\u00e4ti tunnistaa tyt\u00f6ss\u00e4 samankaltaisen pelon, jonka vallassa h\u00e4n on el\u00e4nyt koko aikuisik\u00e4ns\u00e4. Kenellek\u00e4\u00e4n ei ole voinut kertoa, sill\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 olisi ollut liian suuri. Mielen on ollut helpompaa suojautua h\u00f6pp\u00e4nyyden viittaan.<\/p>\n<p>Tutuiksi tulevat my\u00f6s Vilja-t\u00e4din veljenlapset, saksalainen vaihto-oppilas Fritsi ja tulkkina toimiva Simo.   Paljon ehtii kirjan aikana tapahtua. Erilaiset tuokiokuvat piirtyv\u00e4t el\u00e4v\u00e4n\u00e4 mieleen: k\u00f6yh\u00e4 poika taluttaa perheen ainoaa lehm\u00e4\u00e4 kyl\u00e4n raittia pitkin tai nuoriso pyydyst\u00e4\u00e4 joukolla rapuja kapoisesta Tarvajoesta. <\/p>\n<p>Sitten koittaa tuomiop\u00e4iv\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 osa tuntuu oikeudenmukaisilta, osan lukija tiet\u00e4\u00e4 olevan todella v\u00e4\u00e4rin. Oikeusprosessin k\u00e4sittelyst\u00e4 minulla tuli mieleeni <strong>Harper Leen<\/strong> <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/kirjat\/harper-lee-kuin-surmaisi-satakielen-amerikan-klassikko\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Kuin surmaisi satakielen<\/a>, jonka tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Alabamaan.<\/p>\n<p>Yst\u00e4vyys ja ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4t tuo loistavasti esiin yst\u00e4vyyden merkityksen. Vilja-t\u00e4ti ei unohda lapsuuden yst\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, vaikka niin monta asiaa onkin unohtanut. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuomitse, h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heikossa asemassa olevia ihmisi\u00e4. Opettaja on paikallisen kommunistin yst\u00e4v\u00e4. Nuori Simo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Vilja-t\u00e4ti\u00e4, kyl\u00e4n omaa Immanuel Kantia. Monta muutakin kaunista kohtaamista kirjassa on.<\/p>\n<p>K\u00e4r\u00e4j\u00e4t onkin hyvin inhimillinen kirja ja vaikuttava lukukokemus. Sen koruton kertomus siki\u00f6nl\u00e4hdett\u00e4misest\u00e4 on valitettavan ajankohtaista my\u00f6s nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paikoissa, joissa abortti on kielletty. Kirjan kuvaukset naisten kokemasta v\u00e4kivallasta ovat yht\u00e4 totta yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meill\u00e4. Ja seuraukset voivat olla yht\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Suosittelen kirjaa l\u00e4mpim\u00e4sti lukijoille, jotka nauttivat rikkaasta kielest\u00e4, erinomaisesta tarinankuljetuksesta, historian havinasta ja tunteisiin vetoavista kohtaloista. K\u00e4r\u00e4j\u00e4t j\u00e4tti minuun vahvan muistij\u00e4ljen!<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"900\" height=\"1200\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/IMG_5771-1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-39694\"  \/>Markus Nummi Otavan syysinfossa elokuussa 2024<\/p>\n<p>Kirjan tiedot<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Markus Nummi<\/strong>: K\u00e4r\u00e4j\u00e4t<\/li>\n<li>Otava 2024<\/li>\n<li>Kansi: <strong>Tuomo Parikka<\/strong><\/li>\n<li>575 sivua \/ 17 h 57 min<\/li>\n<li>\u00c4\u00e4nikirjan lukijat: <strong>Eeva Soivio<\/strong> ja <strong>Kristo Salminen<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n<p>\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50<\/p>\n<p>Rating: 4.5 out of 5.<\/p>\n<p>Lue my\u00f6s<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Satu Vasantola<\/strong>:<a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2020\/10\/podcast-21-satu-vasantola-kaikki-kadonneet-abortista-hylkaamisesta-ja-naisen-oikeudesta-kehoonsa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"> Kaikki kadonneet<\/a> \u2013 juttu ja podcast-keskustelu abortista, hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja naisen oikeudesta kehoonsa<\/li>\n<li><strong>Annie Ernaux<\/strong>: <a href=\"https:\/\/kirsinbookclub.com\/2023\/05\/annie-ernaux-tapaus-se-kaikki-tapahtui-minulle-jotta-kertoisin-siita\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tapaus<\/a> \u2013 \u201dse kaikki tapahtui minulle, jotta kertoisin siit\u00e4\u201d<\/li>\n<\/ul>\n<p>\n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Markus Nummen K\u00e4r\u00e4j\u00e4t on melkoinen lukukokemus! Er\u00e4\u00e4n pohjanmaalaiskyl\u00e4n elo hypp\u00e4\u00e4 raiteiltaan, kun tulee julki, ett\u00e4 paikallinen siki\u00f6nl\u00e4hdett\u00e4j\u00e4 on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":11541,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-11540","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11540"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11540\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}