{"id":11581,"date":"2025-08-20T22:46:08","date_gmt":"2025-08-20T22:46:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/11581\/"},"modified":"2025-08-20T22:46:08","modified_gmt":"2025-08-20T22:46:08","slug":"mita-kannattaa-katsoa-espoo-cinessa-tsekkaa-tasta-episodin-tarpit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/11581\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 kannattaa katsoa Espoo Cin\u00e9ss\u00e4? Tsekkaa t\u00e4st\u00e4 Episodin t\u00e4rpit!"},"content":{"rendered":"<p>Perinteiseen tapaan Espoo Cin\u00e9 laukaistaan liikkeelle avajaisgaalassa, jonka yhteydess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n festivaalin avajaiselokuva. T\u00e4ll\u00e4 kertaa se on <strong>Am\u00e9lie Bonninin<\/strong> Leave One Day. Se oli my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n vuoden Cannesin elokuvajuhlien avajaiselokuva. Sattumaako?<\/p>\n<p>Gaalaelokuvan p\u00e4\u00e4osassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Pariisin olympialaisten avajaisissakin esiintynyt ranskalainen popt\u00e4hti <strong>Juliette Armanet<\/strong>. H\u00e4n tekee ensiesiintymisens\u00e4 valkokankaalla huippukokkina, joka joutuu palaamaan kotiseuduilleen. Keittotaitojen ohella laulutaidot ovat tarpeen, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on musikaali, jonka kappaleet kattavat melkoisen katalogin ikivihreist\u00e4 moderneihin ranskalaissuosikkeihin.<\/p>\n<p>Leave One Dayn parina festivaalin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 perinteisen\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6selokuvana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n <strong>Dylan Southernin<\/strong> psykologinen draama The Thing with Feathers, jossa suru saa fyysisen hahmon. <strong>Benedict Cumberbatch<\/strong> esitt\u00e4\u00e4 kahden pojan yksinhuoltajaksi p\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 sarjakuvataiteilijaa. Perheen \u00e4idin kuolema nousee kirjaimellisesti siivilleen, kun suru karkaa piirt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 synkist\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4ttim\u00e4iseksi varikseksi.<\/p>\n<p>Perinteist\u00e4 puheen ollen: Episodi on tuttuun tapaan tehnyt satunnaisotannan elokuvajuhlien ohjelmistoon. Lopputulos alkaa t\u00e4m\u00e4n intron j\u00e4lkeen. T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 en muista milloin viimeksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sattumanvaraisesti napsitut nimikkeet ovat saaneet kokonaisuutena n\u00e4in hyv\u00e4n vastaanoton.<\/p>\n<p>Sen verran aivan puhtaasta sattumasta tingittiin, ett\u00e4 kun tuli tilaisuus katsastaa <strong>Dag Johan Haugerudin<\/strong> trilogia, eli elokuvat Sex, Love ja Dreams, tartuimme siihen tietysti heti. Haugerudin hellytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kolmikosta voi lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 katsausta edelt\u00e4vist\u00e4 festivaalihaastatteluista!<\/p>\n<p>Tapiolassa sijaitsevan Espoon kulttuurikeskuksen salien sek\u00e4 Kino Tapiola -teatterin ohella Espoo Cin\u00e9 laajenee Sellon ja Ison Omenan kauppakeskuksiin, Otaniemeen ja muutamaan muuhun lokaatioon. Helsingiss\u00e4 ja Vantaallakin on mahdollista nauttia Espoon lahjasta maallemme ainakin Cinema Orionissa, Gildassa, Kino Konepajassa ja Kino Myyriss\u00e4. <strong>JV<\/strong><\/p>\n<p>Espoo Cin\u00e9 -elokuvia<\/p>\n<p>The Disappearance of Josef Mengele \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p><strong>Kirill Serebrennikovin<\/strong> henkil\u00f6kuva Auschwitzissa ihmiskokeita suorittaneesta Josef Mengelesta (<strong>August Diehl<\/strong>) keskittyy t\u00e4m\u00e4n loppuel\u00e4m\u00e4n vaiheisiin maanpaossa Etel\u00e4-Amerikassa. \u201dKuoleman enkelin\u201d jalanj\u00e4ljiss\u00e4 kulkeva tarina liikkuu vaarallisella alueella, mutta onnistuu tekem\u00e4\u00e4n Mengelest\u00e4 kiinnostavan ilman h\u00e4nen tekojensa silottelua. Katkeroituneen miehen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 vain lapsenomainen usko natsiaatteeseen. Huoliteltu kuvaus tuntuu ylelliselt\u00e4 kokemukselta elokuvan karmeudesta huolimatta. <strong>VM<\/strong><\/p>\n<p>Dreams \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>17-vuotias Johanne ihastuu naisopettajaansa ja purkaa tunteensa p\u00e4iv\u00e4kirjaan. Tekstin n\u00e4kev\u00e4t tyt\u00f6n \u00e4iti ja isot\u00e4ti, jotka alkuj\u00e4rkytyksen j\u00e4lkeen n\u00e4kev\u00e4t siin\u00e4 markkinointipotentiaalia queer-kirjojen kent\u00e4ll\u00e4. \u00c4iti\u00e4 kalvaa my\u00f6s huoli hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Pikkuvanha Johanne ei samastu heid\u00e4n ajatuksiinsa, sill\u00e4 h\u00e4n kokee olevansa vain nuori ja ihastunut. Kepe\u00e4n\u00e4 pysyttelev\u00e4 elokuva t\u00f6kkii nykyp\u00e4iv\u00e4n moraalisia dilemmoja osuvasti. Berlinalen p\u00e4\u00e4palkinnon voittanut teos on osa <strong>Dag Johan Haugerudin<\/strong> ihmissuhdetrilogiaa. <strong>VM<\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" height=\"365\" width=\"648\" class=\"wp-image-237547 sp-no-webp perfmatters-lazy\" alt=\"\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/pirjo-lonka-elama-on-juhla-648x365.jpg\"  data-\/> El\u00e4m\u00e4 on juhla (Pirjo Lonka).<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4 on juhla \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Arttu (<strong>Bruno Baer<\/strong>) l\u00e4htee tapaamaan is\u00e4\u00e4ns\u00e4 Nauvon saaristoon. H\u00e4n kuitenkin tapaa siell\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n Selma Eerolan, joka haluaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 pakoon omaa perhett\u00e4\u00e4n ja itsen\u00e4isty\u00e4. Pian kuitenkin k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 perheen sis\u00e4ll\u00e4 kulissit alkavat kaatua. \u00c4idill\u00e4 (<strong>Pirjo<\/strong> <strong>Lonka<\/strong>) on salasuhde ja is\u00e4n vaivat tuntuvat vain pahenevan. Kahden nuoren rakkaustarina on kuitenkin mukavaa seurattavaa ja valkokankaalta v\u00e4littyy juhannusillan aurinko ja l\u00e4mmin merivesi. Lavastus tuntuu alusta alkaen todella uskottavalta ja Eeroloiden talo silt\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on eletty monta vuosikymment\u00e4. Puvustus tuntuu j\u00e4\u00e4neen 2000-luvun alkuun ja dialogi tuntuu eritt\u00e4in puisevalta. N\u00e4yttelij\u00e4suoritukset ovat sen verran hyvi\u00e4, ettei se pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle haitannut. <strong>WP<\/strong><\/p>\n<p><strong>Jukebox<\/strong> \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Luovasta tukoksesta k\u00e4rsiv\u00e4 kirjailija matkustaa Espanjan tasangoille etsi\u00e4kseen k\u00e4siins\u00e4 nuoruudestaan tutun maagisen musiikkilaiteen, jukeboxin. Elokuvaa on inspiroinut vuoden 2019 Nobelin palkinnon voittaneen <strong>Peter Handken<\/strong> kirja. Ohjaaja <strong>Rax Rinnekangas<\/strong> pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 katsojan k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4ns\u00e4, mutta samalla tarkastelemaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa oivaltavilla ratkaisuillaan tarinan edetess\u00e4. Elokuvan ytimess\u00e4 ovat musiikin voima, omien tunteiden ja traumojen kohtaaminen sek\u00e4 usko itseen ja tulevaan. <strong>NP<\/strong><\/p>\n<p>Letters from Wolf Street \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Puolalaiskadun el\u00e4m\u00e4n seuraaminen tuntuu aluksi todella tyls\u00e4lt\u00e4 idealta, mutta sen historia saa katsojan uppoutumaan maakuntamatkalle puolalaiseen kulttuuriin. Elokuva tuntuu kuitenkin kadottavan kohdennetun aihealueensa ja alkaa kertoa puolalaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja yhteiskunnan ongelmista, eik\u00e4 kokonaisuus en\u00e4\u00e4 tunnu koherentilta. Intiasta Puolaan muuttanut <strong>Arjun Talwar<\/strong> on tehnyt elokuvaa aluksi yksin elokuvaa, mutta saanut sitten kavereiltaan apuvoimia. <strong>WP<\/strong><\/p>\n<p>Life After \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Vuonna 1983 vammainen Elizabeth Bouvia aloitti Yhdysvalloissa kansallisen keskustelun taistellessaan oikeudestaan kuolla. Pitkien oikeustaistojen j\u00e4lkeen h\u00e4n kuitenkin katosi julkisuudesta. Vammainen ohjaaja <strong>Reid Davenport<\/strong> tutkii dokumentissaan Bouvian kohtaloa ja tarinan ajankohtaisuutta. Mielenkiintoinen elokuva nostaa esiin vammaisten \u00e4\u00e4nen heit\u00e4 koskevassa vaikeassa eettisess\u00e4 kysymyksess\u00e4 ja tarkastelee kriittisesti avustettua kuolemaa vaihtoehtona tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollonj\u00e4rjestelm\u00e4 ei tarjoa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea. <strong>NP<\/strong><\/p>\n<p>Lue my\u00f6s: <a href=\"https:\/\/www.episodi.fi\/uutiset\/espoo-cine-paljasti-ohjelmistoaan-kotimainen-juhlaelokuva-seuraa-suomalaisperheen-juhannuksen-viettoa\/\" title=\"Espoo Cin\u00e9 paljasti ohjelmistoaan \u2013 Kotimainen juhlaelokuva seuraa suomalaisperheen juhannuksen viettoa\" class=\"underline-custom !font-montserrat !font-bold !underline-offset-4 !decoration-4 !decoration-episodi-blue !text-md\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Espoo Cin\u00e9 paljasti ohjelmistoaan \u2013 Kotimainen juhlaelokuva seuraa suomalaisperheen juhannuksen viettoa<\/a><\/p>\n<p>Love \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Love p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Dag Johan Haugerudin Oslo-trilogian, mutta samalla se on sarjan heikoin ja keskener\u00e4isin osa. Elokuvan l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat mallillaan: sy\u00f6p\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja -hoitaja bondailevat ja el\u00e4v\u00e4t omaa seksuaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 omillaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4rinainen tapailee miehi\u00e4, ja niin tekee my\u00f6s mieshoitaja, joka alkaa vapaa-ajallaankin huolehtia leikkauksesta toipuvasta homomiehest\u00e4. Kaksituntinen Love tuntuu liian pitk\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 siin\u00e4 ole samanlaista omaper\u00e4isyytt\u00e4 kuin aiemmissa osissa. Elokuvaa olisi pit\u00e4nyt t\u00e4sment\u00e4\u00e4, ehk\u00e4 keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hoitajan kiinnostavampaan tarinaan. <strong>JR<\/strong><\/p>\n<p>No Dogs Allowed \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Oudosti nimetty saksalaiselokuva ottaa riskin ja k\u00e4sittelee pedofiliaa uhkarohkeasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teini-ik\u00e4inen Gabo huomaa ihastuneensa kaverinsa pikkuveljeen. H\u00e4n pyrkii tukahduttamaan viettej\u00e4\u00e4n, mutta ei uskalla puhua aiheesta kuin netiss\u00e4 kohtaamansa aikuisen saalistajan, Daven, kanssa. Etenkin Gaboa esitt\u00e4v\u00e4 <strong>Carlo Krammling<\/strong> on loistava, mutta elokuvan fokus hukkuu, kun se muuttuu melkein j\u00e4nnitystarinaksi Daven manipuloitua pojan suohon, joka tuntuu upottavan sit\u00e4 pahemmin mit\u00e4 enemm\u00e4n teini pyristelee. <strong>JV<\/strong><\/p>\n<p>Odd Fish \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Kalastajakyl\u00e4ss\u00e4 ravintolanpit\u00e4j\u00e4 Hjalti py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 pikkukaupungissa museoravintolaa turisteille apunaan kaverinsa Bj\u00f6rn kokkina. Is\u00e4ns\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen Bj\u00f6rnn p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 juuri sellaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, mit\u00e4 itse haluaa. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuoda esiin synnynn\u00e4isen naisensa. Niinp\u00e4 ravintoloitsija joutuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n sen faktan kanssa, ett\u00e4 h\u00e4nen paras yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 onkin transnainen. Raskaita aiheita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ntuulisesti ja luonnollisesti ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 varsinaisesti tyrkytet\u00e4\u00e4n v\u00e4kisin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n py\u00f6ritys ja inhimillinen draama toimivat ja ovat viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 katsottavaa. <strong>WP<\/strong><\/p>\n<p>On Falling \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p><strong>Laura Carreiran<\/strong> On Falling muistuttaa <strong>Ken Loachin<\/strong> parhaita elokuvia, mutta Carreiran elokuva on kuvattu viel\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 empatialla. Aurora pakkaa varastolla tilauksia p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen Skotlannin harmaan taivaan alla. Mik\u00e4li Aurora pakkaa tavaroita liian hitaasti, skanneri alkaa piipata ja hoputtaa naista. El\u00e4m\u00e4, niin t\u00f6iss\u00e4 kuin kotonakin, on yksin\u00e4ist\u00e4 ja raskasta. Carreira upottaa katsojan Auroran tasaiseen mutta yksitoikkoiseksi arkeen ja kuinka paljon se sy\u00f6 Auroraa. On Falling saa katsojan harkitsemaan kuinka eettist\u00e4 Amazonin kaltaisilta sivustoilta tilaaminen on, mutta elokuvan suurin vahvuus on <strong>Joana Santosin<\/strong> herkk\u00e4, vahva roolisuoritus. Carreira ja Santos luovat monitahoisen kuvauksen yksin\u00e4isyydest\u00e4 erityisesti pandemian j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa, jossa me kaikki yrit\u00e4mme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 toisiimme.<\/p>\n<p>On Falling k\u00e4sittelee paljon nykyp\u00e4iv\u00e4n kipukohtia ja vaikka Carreira onkin kiinnostunut erityisesti maahanmuuttajan kokemuksesta Skotlannissa, elokuva tuntuu intiimilt\u00e4 ja siihen on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kosketuspintaa. On Falling on ajoittain hieman liiankin hell\u00e4varainen ja lempe\u00e4, erityisesti koska Carreiralla on selke\u00e4sti paljon sanottavaa. <strong>ML<\/strong><\/p>\n<p>A Second Life \u2605\u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Nuori amerikkalainen ja impulsiivinen kulkija muovaavat ohuen suhteen olympialaisten vilskeess\u00e4 Pariisissa. A Second Life on kunnioitus ihmisyydelle siell\u00e4 miss\u00e4 ihmisi\u00e4 on kaikista eniten. Hukkaako ihmisyys arvonsa v\u00e4kijoukkoja kuhisevassa kaupungissa, vai voiko sumeiden karikatyyrien alta l\u00f6yty\u00e4 jotain merkityksellisemp\u00e4\u00e4 kuin katukuvasta voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4? Jotain ikuista ja luonnollista. <strong>A\u00c4<\/strong><\/p>\n<p>Sex \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen osa Dag Johan Haugerudin Oslo-trilogiasta, johon kuuluu my\u00f6s Dreams ja Love. Sex kertoo kahdesta nuohoojasta, jotka alkavat yll\u00e4tt\u00e4en ja erikseen pohdiskella omia seksuaalisuuksiaan ja sukupuoliaan. Toinen nuohoojista huomaa harrastaneensa seksi\u00e4 toisen miehen kanssa hetken mielijohteesta vaikka on naimisissa. Toinen puolestaan pohdiskelee sukupuoliteemoja oman lapsensa kautta. Dialogi on paikoin hauskaa ja Haugerudin huomiot ter\u00e4vi\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 koskettavia teemoja voi k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s n\u00e4in kyps\u00e4sti mutta pilke silm\u00e4kulmassa. <strong>JR<\/strong><\/p>\n<p>Veteen piirretty \u2605\u2605\u2605<\/p>\n<p>Aalto-yliopiston tuottama lyhytelokuva kertoo suomalaisen yhteiskuntarakenteen alkavasta muutoksesta, mutta hieman k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4v\u00e4ll\u00e4 selostuksella. Elokuva k\u00e4sittelee perhesuhteita animaation ja metaforisten kuvia kautta tyylikk\u00e4\u00e4sti, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 miss\u00e4\u00e4n vaiheessa irti otteestaan. Animaatio on visuaalisesti hienosti toteutettu ja tukee kuvallisella kerronnallaan taustalla olevan selostajan puhetta. Vaikka tutkijoiden v\u00e4likommentit rikkovat kertoja\u00e4\u00e4nen tunnelmaa, ei se riko koko immersiota. <strong>WP<\/strong><\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>A\u00c4 \u2013 Aatos \u00c4ij\u00f6<\/li>\n<li>JR \u2013 Jesse Raatikainen<\/li>\n<li>JV \u2013 Jouni Vikman<\/li>\n<li>ML \u2013 Maria L\u00e4ttil\u00e4<\/li>\n<li>NI \u2013 Niko Ikonen<\/li>\n<li>NP \u2013 Nea Pietil\u00e4inen<\/li>\n<li>VM \u2013 Viktoria Murskaja<\/li>\n<li>WP \u2013 Werneri Pihlajam\u00e4ki<\/li>\n<\/ul>\n<p>Lis\u00e4tietoja ja lippuja <a href=\"https:\/\/espoocine.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener nofollow\">Espoo Cin\u00e9n sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p>Lue my\u00f6s: <a href=\"https:\/\/www.episodi.fi\/uutiskirje\" title=\"Tilaa Episodin uutiskirje ja tied\u00e4t mit\u00e4 katsoa! Nappaa tv-vinkit suoraan s\u00e4hk\u00f6postiin t\u00e4st\u00e4.\" class=\"underline-custom !font-montserrat !font-bold !underline-offset-4 !decoration-4 !decoration-episodi-blue !text-md\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tilaa Episodin uutiskirje ja tied\u00e4t mit\u00e4 katsoa! Nappaa katseluvinkit suoraan s\u00e4hk\u00f6postiin t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Perinteiseen tapaan Espoo Cin\u00e9 laukaistaan liikkeelle avajaisgaalassa, jonka yhteydess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n festivaalin avajaiselokuva. T\u00e4ll\u00e4 kertaa se on Am\u00e9lie Bonninin&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":11582,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[131],"tags":[155,137,5027,33,173,31,30,172,32,109],"class_list":{"0":"post-11581","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-elokuvat","8":"tag-elokuvat","9":"tag-entertainment","10":"tag-espoo-cine","11":"tag-fi","12":"tag-film","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-movies","16":"tag-suomi","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11581","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11581"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11581\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11582"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}