Teoriassa ongelmaan on ratkaisu, mutta se on niin hankala, etteiv\u00e4t alan asiantuntijat tunne yht\u00e4k\u00e4\u00e4n onnistunutta tapausta.<\/p>\n
Nykyp\u00e4iv\u00e4n autot ovat isoja.<\/p>\n
Viel\u00e4 90-luvulla monet suosituimmista automalleista olivat leveydelt\u00e4\u00e4n noin 160 senttimetrin luokkaa. EU:ssa autot ovat t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4<\/a> leveydelt\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin noin 180-senttisi\u00e4. Katumaasturit ovat suositumpia kuin koskaan ja ne voivat olla suurimmillaan yli pari metri\u00e4 leveit\u00e4.<\/p>\n Leve\u00e4mm\u00e4t autot viev\u00e4t toki enemm\u00e4n tilaa tien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta yksi paisuvien kylkien ongelma ilmenee auton ollessa paikallaan.<\/p>\n L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kiinteist\u00f6jen pys\u00e4k\u00f6intitilat on mitoitettu niin, ett\u00e4 niihin mahtuu tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 autoja. Jos vaikkapa asuinkiinteist\u00f6n kellaripys\u00e4k\u00f6inti on kuitenkin ollut ahdas jo sen rakennusaikaan, nykyautoille edess\u00e4 voi olla tekem\u00e4t\u00f6n paikka.<\/p>\n Tilanne on tuttu Kontu Is\u00e4nn\u00f6innin johtajalle Toivo Korhoselle<\/a>. Er\u00e4s tapaus l\u00f6yty joensuulaisesta, 50-luvulla rakennetusta talosta, joka on 1980-luvulla muunnettu asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samassa yhteydess\u00e4 talon kellariin tehtiin pys\u00e4k\u00f6intipaikkoja, joista osa oli jo silloin varsin pieni\u00e4.<\/p>\n Esimerkiksi yhdess\u00e4 hallin nurkassa on kaksi paikkaa, joiden reunoilla on niin v\u00e4h\u00e4n pelivaraa, ettei niihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 saa kahta nykyp\u00e4iv\u00e4n keskivertoautoa mitenk\u00e4\u00e4n mahtumaan.<\/p>\n \u2013\u2009Siell\u00e4 on siis kaksi ruutua eli kaksi paikkaa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siell\u00e4 pystyy pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vain yht\u00e4 autoa. Samaisessa yhti\u00f6ss\u00e4 on useampikin t\u00e4llainen tilanne, my\u00f6s Suomen Is\u00e4nn\u00f6intiliiton puheenjohtajana toimiva Korhonen avaa.<\/p>\n Korhosen kuvailemalle tilanteelle ei voida tehd\u00e4 juurikaan mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ahtaassa hallissa rakenteet rajoittavat jo itsess\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia laajentaa parkkitilaa mitenk\u00e4\u00e4n. Jos ruutuja taas haluttaisiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uudelleen lis\u00e4tilan saamiseksi yksitt\u00e4isille ruuduille, se vaatisi yhden tai useamman paikan poistamista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Lis\u00e4ksi Korhonen muistuttaa, ett\u00e4 vanhoissa kellareissa pilarit usein jakavat tilaa siten, ettei lattiapinta-ala ole vapaasti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Jos muutos on kuin onkin rakennusteknisesti mahdollinen, niin juridinen prosessi on teoriassa mahdollista, mutta hyvin vaikeaa toteuttaa. Korhonen muistuttaa, ett\u00e4 taloyhti\u00f6n hallinnassa olevien paikkojen muutos on juridisesti ja hallinnollisesti jo paljon helpompaa.<\/p>\n \u2013 Seh\u00e4n on mahdollista, jos todetaan, ett\u00e4 kaikki paikat ovat liian pieni\u00e4. Sitten voidaan pohtia sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi muut osakkaat ostaisivat yhden paikan, se poistettaisiin parkkitilasta sek\u00e4 huoneistoselitelm\u00e4st\u00e4 ja kaikki paikat maalattaisiin uudelleen, kertoo puolestaan Is\u00e4nn\u00f6intiliiton lakiasiantuntija Sara Rintamo<\/a>.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: H\u00e4Sa: N\u00e4ky Prisman parkki\u00adpaikalla \u00e4imistytti autoilijat<\/a><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4: T\u00e4st\u00e4 paikasta napsahtaa \u201dk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 varma\u201d parkkisakko \u2013 yli 400 rikett\u00e4 vuodessa<\/a><\/p>\n Rintamon mukaan t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin nimenomaan teoriatason ratkaisu.<\/p>\n Jos taloyhti\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiinkin yksimielisyyteen paikkojen laajentamisesta ja joku osakkaista haluaisi omansa myyd\u00e4 pois sit\u00e4 varten, ei prosessi p\u00e4\u00e4ty v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes siihen.<\/p>\n Autopaikoille voi olla esimerkiksi jokin m\u00e4\u00e4ritelty neli\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 huoneistoselitelm\u00e4ss\u00e4. Silloin niiden koon muuttaminen vaatisi siin\u00e4 tilanteessa yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muuttamista.<\/p>\n \u2013 En tied\u00e4 yht\u00e4\u00e4n tapausta, miss\u00e4 osakepaikkoja olisi muutettu isommiksi, Rintamo toteaa.<\/p>\n Samaa per\u00e4\u00e4nkuuluttaa Korhonen, jolla on allaan pitk\u00e4 ura alalla. Parkkihallin laajentaminen tai muunlainen remontointi lis\u00e4paikkojen saamiseksi voi olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kallista ja pahimmillaan teknisesti mahdotonta. Lis\u00e4ksi paikkojen uudelleenj\u00e4rjestely vaatii lain mukaan jokaisen yhti\u00f6n osakkaan nimenomaisen ja kirjallisen suostumuksen.<\/p>\n \u2013 En tunne sellaista tilannetta, ett\u00e4 se olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestynyt, Korhonen toteaa.<\/p>\n Autojen leventyminen ei ole ainoa autokannan muutos, joka voi aiheuttaa hankaluuksia vanhoissa pys\u00e4k\u00f6intitiloissa.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 autot ovat my\u00f6s painavia. Etenkin s\u00e4hk\u00f6autoissa massaa voi olla hyvinkin merkitt\u00e4v\u00e4sti suhteessa niiden kokoon ja esimerkiksi yksi Suomen suosituimmista katumaastureista, Tesla Model Y painaa jo yli 2\u202f000 kiloa.<\/p>\n Maastamme kuitenkin l\u00f6ytyy runsaasti parkkihalleja, joiden ylemmiss\u00e4 kerroksissa painoraja voi juurikin tuon 2\u202f000 kiloa. T\u00e4m\u00e4n huomasi syksyll\u00e4 2024 helsinkil\u00e4inen Petri Ojamies<\/a>, joka kertoi Ylelle<\/a>, ett\u00e4 h\u00e4nen uusi autonsa on liian painava jopa h\u00e4nen l\u00e4hikauppansa parkkilaitokseen.<\/p>\n \u2013Muutaman kerran olin ajanut uudella autollani t\u00e4nne kaupan parkkiin. En ollut edes ajatellut, ett\u00e4 henkil\u00f6autolla ajaessa painorajoituksista pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Mutta enh\u00e4n min\u00e4 uudella autollani tuonne saa ajaa, koska sen paino on jo l\u00e4hes 2,4 tonnia, Ojamies tuolloin kertoi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teoriassa ongelmaan on ratkaisu, mutta se on niin hankala, etteiv\u00e4t alan asiantuntijat tunne yht\u00e4k\u00e4\u00e4n onnistunutta tapausta. Nykyp\u00e4iv\u00e4n autot…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":115881,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,34,32,78],"class_list":{"0":"post-115880","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115716249873911817","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115880"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115880\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/115881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115880"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115880"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}