![\"h\u00e4rk\u00e4](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/harka-harkamarkkina-bull-market-Wall-Street-osakemarkkinat-102022.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssin kurssikehitys vuosina 1970\u20132025 osoittaa, ett\u00e4 plusmerkkisi\u00e4 vuosia on ollut 68 prosenttia ja miinusmerkkisi\u00e4 vuosia 32 prosenttia. Vanha sanonta kertoo, ett\u00e4 l\u00e4hes kolmessa nelj\u00e4sosassa vuosista osakekurssit nousevat, ja muun ajan sijoittaja ihmettelee laskevia osakekursseja.<\/p>\n
Historiasta l\u00f6ytyy runsaasti erilaisia poikkeuksia, joista useimmiten mainitaan Japanin Nikkei 225 -indeksin kehitys.<\/p>\n
Japanissa osakemarkkinat nousivat voimakkaasti 1980-luvulla, jolloin korot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nollassa ja Nikkei 225 -indeksin P\/E-luku oli noin 100. Nikkei 225 -indeksi nousi aivan vuoden 1989 lopulla kaikkien aikojen enn\u00e4tykseen noin 39\u202f000 pisteen l\u00e4helle.<\/p>\n
Sitten Japanin talous koki pitk\u00e4n, vaikean vaiheen, jossa p\u00f6rssikupla lakaistiin maton alle, ja seurauksena korot ovat pitk\u00e4\u00e4n olleet nollilla, valuutta on heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ja maa velkaantunut pahasti. Nikkei 225 -indeksilt\u00e4 kesti noin 34 vuotta, ennen kuin se nousi nimellisesti yli vuoden 1989 lopun kurssitason.<\/p>\n
Sijoittajalla ei ole huolta sijoituksista, jos jaksaa odottaa huipulla ostettujen osakkeiden nousua ostotason yli 30 vuotta.<\/p>\n
Hyvi\u00e4 osakesijoitusten tuottoja on tullut kansainv\u00e4lisen finanssikriisin pohjalta tehdyist\u00e4 ostoista maaliskuun 9. p\u00e4iv\u00e4n 2009 j\u00e4lkeen.<\/p>\n
USA:n S&P 500 -indeksi k\u00e4v\u00e4isi pohjap\u00e4iv\u00e4n aikana pisteluvussa 666. Joulukuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2025 S&P 500 -indeksi sulkeutui kaikkien aikojen enn\u00e4tykseen, 6\u202f901 pistett\u00e4. Kurssinousua on vuoden 2009 pohjasta kertynyt jo 936 prosenttia noin 17 vuoden aikana ja vuosituottona noin 15 prosenttia. Vastaavana ajanjaksona teknop\u00f6rssi Nasdaqin vuosituotto on ollut noin 19 prosenttia.<\/p>\n
Vuoden 2025 aikana S&P 500 -indeksi on noussut dollarisijoittajalle mukavasti (17,3 prosenttia) ja Nasdaq viel\u00e4 paremmin (22,2 prosenttia). Euroopan \u201dyleisindeksi\u201d STOXX 600 on noussut t\u00e4n\u00e4 vuonna samana ajanjaksona kohtuullisesti 14,5 prosenttia.<\/p>\n
Kuitenkin Helsingin p\u00f6rssin yleisindeksi ilman osinkoja on noussut samana jaksona per\u00e4ti 26,8 prosenttia.<\/p>\n
Mit\u00e4 indeksi\u00e4 olisi kannattanut t\u00e4n\u00e4 vuonna ostaa eurosijoittajan kannalta, jos ei ole suojannut sijoituksia mahdolliselta dollarin arvon laskulta verrattuna euron arvon kehitykseen?<\/p>\n
Monen sijoittajan mielest\u00e4 Euroopan talouskasvu on ollut onnetonta nollan tasolla py\u00f6rimist\u00e4. Euroopassa ei ole kuin heikkoja johtajia, ja presidentti Donald Trump<\/strong> ei tied\u00e4, kenelle voisi soittaa Euroopassa. Euroopasta ei l\u00f6ydy hyvi\u00e4 teknologiayhti\u00f6it\u00e4, ja yritykset tekev\u00e4t heikkoa tulosta.<\/p>\n Esimerkiksi amerikkalainen, vuoden 2000 yksi parhaimmista teknologiayhti\u00f6ist\u00e4, Cisco Systems, nousi t\u00e4m\u00e4n viikon keskiviikkona yli kev\u00e4\u00e4n 2000 kaikkien aikojen korkeimman noteerauksen. Sen sijaan Nokian kes\u00e4n 2000 ylin kaupantekokurssi, 65 euroa, on vain haave yhti\u00f6n nykykurssiin (5,37 euroa) verrattuna.<\/p>\n Kuluvan vuoden tuotoissa moni sijoittaja on yll\u00e4ttynyt dollarin voimakkaasta heikentymisest\u00e4 euroon verrattuna. Euron arvo suhteessa USA:n dollariin on 1,174. Vuoden 2024 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 eurolla sai vain 1,036 dollaria. Euro on vahvistunut suhteessa dollariin t\u00e4n\u00e4 vuonna jo noin 13,4 prosenttia.<\/p>\n Useat amerikkalaiset ja eurooppalaiset investointipankit ennustavat USA:n dollarin arvon jatkavan laskua my\u00f6s ensi vuoden aikana.<\/p>\n USA:n hallitus ja erityisesti presidentti Trump on puhunut heikentyv\u00e4n valuutan puolesta, jotta maan vienti saadaan vet\u00e4m\u00e4\u00e4n. USA:n keskuspankin odotetaan laskevan ohjauskorkoja viel\u00e4 ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 1\u20132 kertaa. Trump haastattelee parhaillaan viitt\u00e4 ehdokasta uudeksi keskuspankin p\u00e4\u00e4johtajaksi.<\/p>\n Trump kertoi kysyv\u00e4ns\u00e4 haastattelussa p\u00e4\u00e4johtajaehdokkailta kaksi kysymyst\u00e4. Ensimm\u00e4inen on: aiotko p\u00e4\u00e4johtajana laskea ohjauskorkoja? Toinen kysymys on: kuinka paljon aiot laskea ohjauskorkoa? Merkitt\u00e4vien koronlaskujen odotetaan siis laskevan my\u00f6s valuutan arvoa, koska tuotto dollarim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 korkosijoituksissa on laskussa.<\/p>\n Alla olevista kuvista toinen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri p\u00f6rssien kurssikehityksen vuosina 2000\u20132009 euroissa ja dollareissa. Vuoden 2000 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 alkoi dotcom-kuplan puhkeaminen, jota seurasi terrorismin vastainen sota. Markkinoiden lasku p\u00e4\u00e4ttyi vasta vuoden 2003 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n 2000-luvun heikoimpia p\u00f6rssej\u00e4 kurssikehityksell\u00e4 mitattuna olivat Nasdaq ja S&P 500, erityisesti eurosijoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Euro vahvistui vuosina 2000\u20132009 dollarin suhteen per\u00e4ti 42,5 prosenttia.<\/p>\n Vuoden 1999 viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 euro\/dollari oli 1,006 ja vuoden 2009 lopussa arvo oli 1,433. Euron raju vahvistuminen s\u00f6i suuren osan sin\u00e4ns\u00e4 kohtuullisesta USA:n p\u00f6rssi-indeksien kehityksest\u00e4. Esimerkiksi S&P 500 -indeksi laski 24,1 prosenttia, mutta eurosijoittajan kannalta tulos oli \u221246,7 prosenttia. Vastaavasti Nasdaqin tuotto dollareissa vuosina 2000\u20132009 oli \u221244,2 prosenttia ja ilman valuuttasuojausta eurosijoittajalle \u221260,9 prosenttia.<\/p>\n Valuutan arvon kehityksell\u00e4 voi siis olla suuri vaikutus sijoittajan kokonaistuottoon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Helsingin p\u00f6rssin kurssikehitys vuosina 1970\u20132025 osoittaa, ett\u00e4 plusmerkkisi\u00e4 vuosia on ollut 68 prosenttia ja miinusmerkkisi\u00e4 vuosia 32 prosenttia.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":115941,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,21202,21203,32,78],"class_list":{"0":"post-115940","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-harkamarkkina","14":"tag-kurssinousu","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115716662805517117","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115940","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=115940"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/115940\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/115941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=115940"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=115940"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=115940"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/kurssikehitys-valuutat-dollari-112025.png\")
<\/p>\n