{"id":116049,"date":"2025-12-14T09:50:09","date_gmt":"2025-12-14T09:50:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116049\/"},"modified":"2025-12-14T09:50:09","modified_gmt":"2025-12-14T09:50:09","slug":"miksi-ihminen-ei-ole-kaynyt-kuussa-53-vuoteen-siihen-on-viisi-syyta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116049\/","title":{"rendered":"Miksi ihminen ei ole k\u00e4ynyt Kuussa 53 vuoteen? \u2013 Siihen on viisi syyt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Aikakausien alkamiselle ja p\u00e4\u00e4ttymiselle on usein vaikea merkit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 aikaa, mutta Nasan Apollo-ohjelman p\u00e4\u00e4ttyminen (ainakin symbolisesti) voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sekunnilleen: 14. joulukuuta 1972 kello 5.40.56 (UTC).<\/p>\n

Tuolla kellonly\u00f6m\u00e4ll\u00e4 Nasan Apollo 17 -lennon astronautit Gene Cernan<\/strong> ja Harrison Schmitt<\/strong> nousivat kuumoduuliin toistaiseksi viimeisen kuuk\u00e4velyn p\u00e4\u00e4tteeksi. Siit\u00e4 tuli t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuluneeksi 53 vuotta.<\/p>\n

Apollo-ohjelman loppuminen tuohon lentoon ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. Projektia oli supistettu jo ennen Neil Armstrongin<\/strong> kuuluisaa ensimm\u00e4ist\u00e4 askelta vieraan taivaankappaleen pinnalla. USA ja Nasa olivat voittaneet kilpajuoksun Kuuhun, ja kongressin into rahoittaa kallista avaruusohjelmaa laski nopeasti ensimm\u00e4isen kuulaskeutumisen j\u00e4lkeen. Vietnamin sota ja maan sis\u00e4iset ongelmat vaativat nyt rahaa ja huomiota.<\/p>\n

Harva olisi kuitenkaan odottanut, ett\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei k\u00e4velisi Kuun pinnalla yli puoleen vuosisataan. Syyt voidaan tiivist\u00e4\u00e4 viiteen kohtaan.<\/p>\n

1. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttyminen<\/strong><\/p>\n

Apollo-ohjelman taustalla ei ollut vain tieteellinen into \u2013 se oli my\u00f6s osa kylm\u00e4n sodan valtakamppailua. Kilpajuoksu Neuvostoliiton kanssa sai Yhdysvallat panostamaan valtavasti teknologiaan ja avaruusohjelmaan. Kun geopoliittinen paine v\u00e4heni, my\u00f6s poliittinen motivaatio v\u00e4heni.<\/p>\n

\"\"Astronautti-geologi Harrison Schmitt ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 Kuun Taurus-Littrowin laaksosta Apollo 17 -lennolla. <\/p>\n

Nasa<\/p>\n

2. Kustannukset ovat valtavat<\/strong><\/p>\n

Kuuhun palaaminen ei ole koskaan ollut teknisesti mahdotonta \u2013 mutta se on ollut eritt\u00e4in kallista. 1970-luvulla Nasa k\u00e4ytti jopa nelj\u00e4 prosenttia Yhdysvaltain valtionbudjetista. 2000-luvulla osuus on kutistunut noin 0,4 prosenttiin.<\/p>\n

Rajallinen budjetti pakottaa priorisointiin. Apollo-ohjelman p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen resurssit kohdistettiin avaruussukkulan kehitt\u00e4miseen. Ensimm\u00e4inen Space Shuttle lensi vuonna 1981. Ohjelman ideana oli kehitt\u00e4\u00e4 uudelleenk\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 avaruusalus, joka voisi kuljettaa miehist\u00f6\u00e4 ja hy\u00f6tykuormia Maan kiertoradalle edullisemmin kuin kertak\u00e4ytt\u00f6iset raketit.<\/p>\n

Avaruussukkulan j\u00e4lkeen \u2013 ja osin sen aikana \u2013 merkitt\u00e4vi\u00e4 budjetin sy\u00f6ji\u00e4 ovat olleet Kansainv\u00e4linen avaruusasema (ISS) ja Hubble-avaruusteleskooppi.<\/p>\n

2000-luvulla Nasa on keskittynyt SLS-rakettiperheen ja Orion-avaruusaluksen kehitt\u00e4miseen, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa tulevissa Aurinkokuntaan suunnatuissa tutkimuksissa. My\u00f6s James Webb -teleskoopin rakentaminen vei Nasalta paljon resursseja.<\/p>\n

\"\"Columbia-avaruussukkula kuvattuna vuonna 1994. <\/p>\n

Nasa<\/p>\n

3. Pitk\u00e4j\u00e4nteisyydess\u00e4 puutteita<\/strong><\/p>\n

Avaruusohjelmat ovat pitk\u00e4j\u00e4nteisi\u00e4 projekteja, mutta poliittinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on vaihtunut nopeasti. Jokainen hallinto on tuonut mukanaan uusia prioriteetteja, mik\u00e4 on johtanut ohjelmien lakkautuksiin tai uudelleensuuntauksiin. Esimerkiksi George W. Bushin<\/strong> visio Kuu-tukikohdasta korvattiin presidentti Barack Obaman<\/strong> kaudella asteroidihankkeella, joka puolestaan hyl\u00e4ttiin Donald Trumpin<\/strong> toimesta, kun Artemis-ohjelma k\u00e4ynnistettiin.<\/p>\n

Jatkuva prioriteettien muuttuminen hidastaa kehityst\u00e4 ja k\u00e4y kalliiksi. Business Insider arvioi vuonna 2017<\/a> Nasan heitt\u00e4neen hukkaan muutamassa vuodessa noin 20 miljardia dollaria.<\/p>\n

\"\"Hein\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1969 Apollo 11 -lento laskeutui Kuuhun. Astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin (kuvassa) j\u00e4ttiv\u00e4t pinnalle tieteellisi\u00e4 mittalaitteita.<\/p>\n

Nasa<\/p>\n

4. Kuu ei kiinnosta<\/strong><\/p>\n

Kuun valloitus ei koskaan ollut koko kansan suosikkitempaus. Kun USA oli vasta julistettu kilpajuoksun voittajaksi kes\u00e4ll\u00e4 1969, piti vain 53 prosenttia amerikkalaisista projektia hintansa v\u00e4\u00e4rtin\u00e4.<\/p>\n

Kansalaismielipide ei sittemmin ole merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttunut. Amerikkalaisen Pew Research Centerin mielipidemittauksessa vuonna 2023<\/a> vain 12 prosenttia piti astronauttien l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Kuuhun korkeimpana prioriteettina. Mars-lentojen kannatus oli 11 prosenttia. <\/p>\n

45 prosenttia vastaajista piti miehitettyj\u00e4 Kuu- ja Mars-lentoja t\u00e4rkein\u00e4, mutta l\u00e4hes yht\u00e4 moni ei pit\u00e4nyt niit\u00e4 olennaisina.<\/p>\n

Sen sijaan kansa piti olennaisimpana itse\u00e4\u00e4n koskettavia asioita, kuten Maata uhkaavien asteroidien seurantaa (60 prosenttia piti p\u00e4\u00e4prioriteettina) ja ilmastoj\u00e4rjestelmien tutkimusta (50 %). Seuraavina listalla tulivat perustutkimus avaruudesta sek\u00e4 huipputeknologian valuminen yleisemp\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Aiemmin t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ilmestyneess\u00e4 tutkimuksessa<\/a> havaittiin kulttuurisia eroja Aurinkokunnan kappaleiden tavoittelussa. Kehittyviss\u00e4 avaruusvaltioissa Kuun saavuttamista pidettiin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin USA:ssa, joka on Kuun jo valloittanut. T\u00e4m\u00e4 osaltaan ajaa uutta kiinnostusta Kuuta kohtaan my\u00f6s Yhdysvalloissa.<\/p>\n

5. Aiempi osaaminen katosi<\/strong><\/p>\n

Avaruustutkimuksen prioriteettien muutos teki Kuuhun palaamisesta nopeasti jopa mahdotonta.<\/p>\n

Apollo-ohjelman p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen suuri osa sen infrastruktuurista purettiin, ja ohjelman osaajat siirtyiv\u00e4t muihin teht\u00e4viin tai el\u00e4kkeelle. Dokumentaatio j\u00e4i monin paikoin puutteelliseksi, eik\u00e4 teknologinen jatkuvuus s\u00e4ilynyt.<\/p>\n

Keskeisimp\u00e4n\u00e4 puuttui kuitenkin raketti. Saturn V -raketti el\u00e4k\u00f6ityi Apollo-ohjelman mukana, eik\u00e4 avaruussukkulalla ollut asiaa Kuuhun saakka.<\/p>\n

Tekninen vanhentuneisuus n\u00e4kyy my\u00f6s avaruuspuvuissa. Kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t EMU-puvut perustuvat 1980-luvulla kehitettyyn teknologiaan. Puvut eiv\u00e4t sovellu Kuuhun, ja seuraavan sukupolven avaruuspukujen kehitt\u00e4minen on osoittautunut kalliiksi ja vaikeaksi.<\/p>\n

Kaikessa rehellisyydess\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 ihmiskunta todella kurotti Kuuhun 1960-luvulla, ja vasta Apollo-ohjelman j\u00e4lkeen palasimme turvallisemmalle alueelle Maan matalalle kiertoradalle tekem\u00e4\u00e4n tutkimusta, joka joskus auttaa meit\u00e4 menem\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4lle turvallisesti.<\/p>\n

Kuu kiinnostaa taas<\/strong><\/p>\n

Apollo-ohjelman aikana t\u00e4rkein tavoite oli symbolinen: n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 USA:n teknologista ja henkist\u00e4 ylivoimaa. 2010-luvulla alkanut uusi kiinnostus Kuuhun liittyy enemm\u00e4n tieteellisiin tavoitteisiin. Kuun etel\u00e4navalta on l\u00f6ytynyt merkkej\u00e4 vesij\u00e4\u00e4st\u00e4, joka voisi helpottaa Kuuhun perustettavan tukikohdan yll\u00e4pitoa ja mahdollistaa polttoaineen tuotannon paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Kuu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nyt ponnahduslautana pidemm\u00e4lle Aurinkokuntaan suuntautuville hankkeille. Kolmanneksi Kuun pinnalle suunnitellut teleskoopit voisivat tarjota t\u00e4ysin uudenlaisen n\u00e4kym\u00e4n maailmankaikkeuteen ilman Maan ilmakeh\u00e4n h\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\"\"Miehitetty kuuta kiert\u00e4v\u00e4 tutkimusasema Lunar Gateway (havainnekuva) on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen avaruushanke. Siell\u00e4 opeteltaisiin el\u00e4m\u00e4\u00e4n kaukana maapallosta. Nyt Maata kiert\u00e4v\u00e4lt\u00e4 Kansainv\u00e4liselt\u00e4 avaruusasemalta p\u00e4\u00e4see maan kamaralle parissa tunnissa h\u00e4d\u00e4n iskiess\u00e4, mutta Kuun luota paluu kest\u00e4\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n

NASA<\/p>\n

Toki perinteisetkin syyt painavat: Kiina, Ven\u00e4j\u00e4 ja Intia kehitt\u00e4v\u00e4t omaa l\u00e4sn\u00e4oloaan Kuussa, ja kansainv\u00e4linen kilpailu avaruuden resurssien hallinnasta on taas ajankohtaista. Yksityinen sektori puolestaan n\u00e4kee Kuussa potentiaalia kaivostoimintaan ja kommunikaatioteknologiaan.<\/p>\n

Amerikkalaiset eiv\u00e4t halua j\u00e4\u00e4d\u00e4 j\u00e4lkeen, eik\u00e4 kansa halua n\u00e4hd\u00e4 sen tapahtuvan. Vuonna 2023 seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 amerikkalaisesta piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 USA on tulevaisuudessakin avaruustutkimuksen johtaja.<\/p>\n

Amerikkalaisvetoisen Artemis-ohjelman tavoitteena on palauttaa ihminen Kuun pinnalle ja rakentaa perusta pysyv\u00e4mm\u00e4lle toiminnalle. Kuu-vuoden 2024 piti huipentua Artemis II -lentoon Kuun ymp\u00e4ri, mutta lento on sittemmin viiv\u00e4stynyt toistuvasti. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lennon on m\u00e4\u00e4r\u00e4 toteutua huhtikuussa 2026.<\/p>\n

Artemis III -lennon tarkoitus on laskeutua Kuun pinnalle. Sen aikataulu sijoittuu vuosikymmenen loppupuolelle.<\/p>\n

Artemis-ohjelma on laaja kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6. Mukana ovat muun muassa Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA, Japanin JAXA, Kanadan CSA sek\u00e4 kymmeni\u00e4 muita maita, jotka ovat allekirjoittaneet Artemis Accords -sopimuksen.<\/p>\n

Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 rakentavat omaa Kuuhankettaan<\/strong><\/p>\n

Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4t omaa laajamittaista kuukonseptiaan, jota voi pit\u00e4\u00e4 Artemis-ohjelman kilpailijana. Maat ovat ilmoittaneet rakentavansa kansainv\u00e4lisen kuututkimusaseman, International Lunar Research Stationin (ILRS), jonka tarkoitukset vastaavat Artemis-ohjelmaa.<\/p>\n

Kiina on ilmoittanut pyrkiv\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n taikonautteja Kuun pinnalle ennen vuotta 2030, joten kilpajuoksu on taas k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 puolestaan jatkaa Luna-ohjelmansa kautta omaa panostaan Kuun tutkimukseen. Tulevat Luna 27 \u2013 ja Luna 28 -laskeutujat t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t etel\u00e4navan alueiden kartoitukseen ja n\u00e4ytteenottoon. Lis\u00e4ksi Kiina ja Ven\u00e4j\u00e4 suunnittelevat ydinvoimalan viemist\u00e4 Kuun pinnalle 2030-luvulla.<\/p>\n

Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n

Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aikakausien alkamiselle ja p\u00e4\u00e4ttymiselle on usein vaikea merkit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 aikaa, mutta Nasan Apollo-ohjelman p\u00e4\u00e4ttyminen (ainakin symbolisesti) voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":116050,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[21209,453,33,31,30,2056,21210,1324,1920,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-116049","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-apollo","9":"tag-avaruus","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kuu","14":"tag-kylma-sota","15":"tag-nasa","16":"tag-raketit","17":"tag-science","18":"tag-space","19":"tag-suomi","20":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115717303739625524","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116049","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116049"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116049\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/116050"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116049"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116049"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116049"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}