{"id":116503,"date":"2025-12-14T23:09:11","date_gmt":"2025-12-14T23:09:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116503\/"},"modified":"2025-12-14T23:09:11","modified_gmt":"2025-12-14T23:09:11","slug":"miksi-lahdin-tahan-tamahan-on-ihan-hullua-walter-vikstromin-25-idea-voi-vieda-hanet-olympialaisiin-urheilu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116503\/","title":{"rendered":"\u201dMiksi l\u00e4hdin t\u00e4h\u00e4n, t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on ihan hullua\u201d \u2013 Walter Vikstr\u00f6min, 25, idea voi vied\u00e4 h\u00e4net olympialaisiin | Urheilu"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4ttalvella 2022 Walter Vikstr\u00f6m<\/strong> ajoi kohti Siguldan kaupunkia Latviassa. Kyydiss\u00e4 oli nuori nainen, joka jakoi saman kiinnostuksen kohteen Vikstr\u00f6min kanssa. Mit\u00e4 ihmett\u00e4 olemme tekem\u00e4ss\u00e4, kaksikko pohti.<\/p>\n

\u2013 Puristin rattia ja mietin, ett\u00e4 miksi l\u00e4hdin t\u00e4h\u00e4n, t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on ihan hullua, Vikstr\u00f6m kertoo syksyll\u00e4 2025 kotonaan Porvoossa.<\/p>\n

Entinen jalkapallomaalivahti ei tiennyt, ett\u00e4 matka muuttaisi h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Viikko ennen Latvian reissua Vikstr\u00f6m oli istunut kotisohvalla katsomassa televisiosta Pekingin talviolympialaisia. Yksi laji kiinnitti Vikstr\u00f6min huomion. Laji oli ohjaskelkkailu.<\/p>\n

\u2013 Laji n\u00e4ytti tosi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ja erikoiselta. En tiennyt siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Mietin, ett\u00e4 tuo on hauskaa, olisi kiva kokeilla, Vikstr\u00f6m naurahtaa.<\/p>\n

Jalkapalloammattilaisen urahaaveistaan luopunut Vikstr\u00f6m kaipasi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 uutta urheilulajia ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n otti heti yhteytt\u00e4 Suomen Kelkkailuliittoon ja kysyi, miss\u00e4 lajia p\u00e4\u00e4sisi kokeilemaan. Liiton puheenjohtaja kutsui innokkaan kokeilijan Latviaan heti seuraavalla viikolla.<\/p>\n

\u2013 Olin Latviassa viikon ja j\u00e4in saman tien koukkuun. Kun p\u00e4\u00e4sin kotiin ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lajia jatkan ja jatkoinkin.<\/p>\n

Vikstr\u00f6m harjoitteli syksyll\u00e4 2025 Siguldassa. Suomessa ei ole kelkkailurataa, Latvian ohella l\u00e4hin paikka on Norjassa. Kes\u00e4isin Vikstr\u00f6m asuu Suomessa ja tekee t\u00f6it\u00e4, jotta talvisin on varaa harjoitella ja kiert\u00e4\u00e4 kisoja ulkomailla.<\/p>\n

Kolmen ja puolen vuoden kelkkailu-ura on antanut ja ottanut.<\/p>\n

Vuoden 2026 alussa Vikstr\u00f6m saattaa tehd\u00e4 suomalaista lajihistoriaa ja nousta laajemman yleis\u00f6n tietoisuuteen. Toisaalta h\u00e4n on n\u00e4hnyt l\u00e4helt\u00e4 lajin vaarallisuuden, kun tiimikaveri Janne Saarinen<\/strong> lopetti uransa loukkaannuttuaan vakavasti kelkkailutreeneiss\u00e4.<\/p>\n

Jalkapalloilijaksi Ruotsiin<\/p>\n

Walter Vikstr\u00f6m syntyi Venezuelassa, jossa vanhemmat asuivat t\u00f6idens\u00e4 takia. Porvooseen Vikstr\u00f6min perhe muutti, kun Walter oli viisivuotias.<\/p>\n

Urheilu on ollut liikunnanohjaajaksi opiskelleen Vikstr\u00f6min, 25, el\u00e4m\u00e4\u00e4 pienest\u00e4 pit\u00e4en.<\/p>\n

Jalkapallon nousi nopeasti muita lajeja t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n

Vikstr\u00f6min tavoitteena oli tehd\u00e4 jalkapallosta ammatti, mik\u00e4 l\u00e4hes toteutuikin. H\u00e4n tavoitteli unelmaansa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja kunnianhimoisesti.<\/p>\n

\u2013 Treenasin kovaa ja tosissani. K\u00e4vin pari kertaa Italiassa harjoittelemassa eri joukkueissa ja sitten l\u00e4hdin Ruotsiin. Se vaati rohkeutta, Vikstr\u00f6m kertoo.<\/p>\n

Vikstr\u00f6m oli 16-vuotias, kun h\u00e4n l\u00e4hti yksin Tukholmaan lukioon ja pelaamaan jalkapalloa. Vistr\u00f6m aloitti IF Brommapojkarna -seuran U19 -joukkueessa, mutta siirtyi nopeasti harjoittelemaan miesten ryhm\u00e4n kanssa.<\/p>\n

\u2013 Ensisijainen tavoite oli ura jalkapallomaalivahtina, ja sit\u00e4 kohti kuljin. P\u00e4\u00e4sin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hetken, millaista sellainen el\u00e4m\u00e4 voisi olla.<\/p>\n

Vikstr\u00f6min tulevaisuus jalkapallon parissa n\u00e4ytti selke\u00e4lt\u00e4 ja valoisalta, kunnes tuli vuosi 2020. Vikstr\u00f6m halusi k\u00e4yd\u00e4 armeijan Suomessa ja palasi sit\u00e4 varten kotimaahan. Sitten maailmalla levisi koronavirus.<\/p>\n

\u2013 K\u00e4vi huono tuuri. Armeijasta ei p\u00e4\u00e4ssyt pois koronan takia, ja treenaaminen oli todella hankalaa. Taidot eiv\u00e4t olleet tuon vuoden j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 samalla tasolla kuin ennen. Pelaaminen ei en\u00e4\u00e4 maistunut, Vikstr\u00f6m muistelee.<\/p>\n

\"Ohjaskelkkailija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jalkapallomaalivahdin ura opetti Vikstr\u00f6mille paineesietokyky\u00e4 ja vastuunkantamista. Kuva: Ghadi Boustani<\/p>\n

Vikstr\u00f6m olisi halunnut jatkaa jalkapalloa. H\u00e4n yritti viel\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 entiseen kuntoon ja pelasi Porvoossa. Motivaatio alkoi kuitenkin hiipua.<\/p>\n

\u2013 Hauskuus ja ilo katosivat. Hommasta ei tullut mit\u00e4\u00e4n. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 halusin tehd\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 laskulla p\u00e4in seini\u00e4<\/p>\n

\"Ohjaskelkkailija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kelkkailussa vauhti nousee radasta riippuen noin 120 km\/h, joskus jopa kovemmaksi. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

\u2013 Kokeileminen oli aika hurjaa, mutta tosi kivaa. Menin ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla sein\u00e4st\u00e4 sein\u00e4\u00e4n, mutta aika nopeasti se alkoi sujua, Vikstr\u00f6m kertoo.<\/p>\n

Kev\u00e4ttalvella 2022 Vikstr\u00f6m ja pari muuta innokasta kokeilijaa otettiin avosylin vastaan Siguldassa. Suomen maajoukkueessa oli tuolloin pari urheilijaa.<\/p>\n

Kelkkailuliiton puheenjohtaja, maajoukkueen joukkueenjohtaja ja valmentaja Jani Tilvis<\/strong> sek\u00e4 muut maajoukkueen henkil\u00f6t puhuivat lajin puolesta. He saivat Vikstr\u00f6min vakuuttumaan.<\/p>\n

H\u00e4n oli ainoa, joka sill\u00e4 kertaa lajia kokeilleista jatkoi. Parin haparoivan laskun j\u00e4lkeen homma alkoi sujua.<\/p>\n

Vikstr\u00f6m omaksui uuden lajin melko nopeasti, vaikka my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiirehti vaikeampiin laskuihin.<\/p>\n

Jalkapallomaalivahdin kylm\u00e4hermoisuudesta on ollut hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s kelkkaradalla.<\/p>\n

\u2013 Osaan olla rento, vaikka v\u00e4h\u00e4n pelottaisi. Rauhallisuudesta kelkan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on valtava hy\u00f6ty. Maalivahtina moka oli aina iso moka, ja vastuuta oli paljon. Pysyn rauhallisena, vaikka mit\u00e4 tapahtuisi, Vikstr\u00f6m sanoo.<\/p>\n

Olympialaisissa on kolme kelkkailulajia: ohjaskelkkailu (luge), rattikelkkailu (bobsleigh) ja mahakelkkailu (skeleton).<\/p>\n

Visuaalinen harjoittelu on iso osa kelkkailutreeni\u00e4.<\/p>\n

Voimaa vaativa startti on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 siin\u00e4 voi h\u00e4vit\u00e4 parhaille kelkkailijoille jopa sekunteja.<\/p>\n

Piikkihanskoilla ty\u00f6nnet\u00e4\u00e4n kelkka alkuvauhtiin.<\/p>\n

Urheilijat saavat radiopuhelimella valmentajilta palautetta harjoituslaskujen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Laskeminen aloitetaan lasten startista, joka on radasta riippuen mutkan 10 tai 13 kohdalla. Junioreilla on oma starttipaikkansa ja naiset l\u00e4htev\u00e4t kolmannesta tai nelj\u00e4nnest\u00e4 mutkasta tai heill\u00e4 on lyhyempi starttiramppi. Miesten startti on radan korkeimmalla kohdalla.<\/p>\n

Janne Saarisen aivovamma kosketti<\/p>\n

Ohjaskelkkailu on vauhdikas, mutta vaarallinen laji, jossa on sattunut my\u00f6s kuolemantapauksia.<\/p>\n

Esimerkiksi Vancouverin talviolympialaisissa vuonna 2010 georgialainen Nodar Kumaritashvili<\/strong> kuoli harjoituksissa. H\u00e4nen vauhtinsa nousi 145 kilometriin tunnissa ja h\u00e4n lensi kelkasta radan ulkopuolella oleviin rakenteisiin.<\/p>\n

Suomalaisille tutumpi tapaus on radiojuontaja Janne Saarisen onnettomuus, joka p\u00e4\u00e4tti h\u00e4nen olympiaprojektinsa. Saarinen joutui vakavaan kelkkailuonnettomuuteen Norjan Lillehammerissa marraskuussa 2024 parinsa Tristan Jeskasen<\/strong> kanssa. Kelkka kaatui 115 kilometrin tuntivauhdissa. Jeskanen selvisi naarmuitta, mutta Saarinen sai keskivaikean aivovamman.<\/a><\/p>\n

Vikstr\u00f6m oli paikalla, kun Saarinen loukkaantui.<\/p>\n

\u2013 Olin pukuhuoneessa, kun kuulin, ett\u00e4 rata oli suljettu. Odotimme viisi minuuttia, sitten kymmenen. Se ei ole normaalia. Hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 Jannen pari Tristan tuli pukuhuoneeseen ja kertoi, ett\u00e4 Jannelle k\u00e4vi pahasti, Vikstr\u00f6m muistelee.<\/p>\n

Vikstr\u00f6m tiedostaa lajin riskit, mutta ei halua mietti\u00e4 niit\u00e4 liikaa. Silloin pelko alkaa n\u00e4ky\u00e4 tekemisess\u00e4.<\/p>\n

Vikstr\u00f6min \u00e4iti ei aluksi innostunut poikansa lajivalinnasta juuri sen vaarallisuuden takia. Saarisen ja Jeskasen projektin loppuminen harmittaa Vikstr\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Silloin meit\u00e4 oli kolme suomalaista treenaamassa. Nyt olen taas yksin.<\/p>\n

\u2013 Janne toi n\u00e4kyvyytt\u00e4 lajille, ja ymm\u00e4rsin miksi h\u00e4n sai kaiken huomion. Toki itse j\u00e4in silloin vaille n\u00e4kyvyytt\u00e4. Oli kuitenkin hauskaa, kun Janne ja Tristan olivat mukana.<\/p>\n

\"Ohjaskelkkailija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vikstr\u00f6m on kelkkailumaajoukkueen yksin\u00e4inen puurtaja. Tiimikaverit tulevat monesta eri maasta. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

Kelkkailu vailla vetovoimaa Suomessa<\/p>\n

Kun Walter Vikstr\u00f6m kertoo harrastavansa kelkkailua, monet luulevat h\u00e4nen tarkoittavan moottorikelkkailua Lapissa.<\/p>\n

Suomi on talvi- ja j\u00e4\u00e4urheilumaa, mutta kelkkailu ei ole saanut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jalansijaa.<\/p>\n

Maajoukkueen joukkueenjohtajana ja valmentajana toimiva Jani Tilvis ihmettelee, miksi kelkkailu ei ole innostanut suomalaisia. Kansainv\u00e4linen kelkkailuliitto panostaa parhaillaan kelkkailumuotoon, jota voisi harrastaa laskettelurinteess\u00e4. Olisiko t\u00e4ss\u00e4 toimiva ratkaisu Suomeen?<\/p>\n

\u2013 Suomessa lapset laitetaan puolivuotiaana laskemaan pulkkam\u00e4ke\u00e4. Jos suomalaiset tuntisivat t\u00e4m\u00e4n lajin ja rohkaistuisivat kokeilemaan, l\u00f6ytyisi joukosta varmasti uusi Walter.<\/p>\n

\"Ohjaskelkkailija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Valmentaja Jani Tilvisin mukaan Vikstr\u00f6mill\u00e4 on potentiaalia kehitty\u00e4 huippulaskijaksi. H\u00e4n toivoo Vikstr\u00f6min esimerkin innostavan nuoria lajin pariin. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

Kelkkailun aloittaminen Suomessa ei ole ihan yksinkertaista. L\u00e4himm\u00e4t kelkkaradat l\u00f6ytyv\u00e4t Siguldasta Latviasta ja Lillehammerista Norjasta.<\/p>\n

Yhden laskun hinta vaihtelee radasta riippuen. Siguldassa yksi lasku maksaa 42 euroa, mutta Whistleriss\u00e4, Kanadassa 60 euroa.<\/p>\n

Vikstr\u00f6m laskee yhden harjoitussession aikana yleens\u00e4 kolme kertaa. Sessioita on tavallisesti kaksi p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Hintaa laskup\u00e4iv\u00e4lle tulee pelk\u00e4st\u00e4 radan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 siis satoja euroja.<\/p>\n

\"Kelkkailurata<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Siguldan kelkkaradalla Latviassa harjoittelevat maailman parhaat urheilijat. Vikstr\u00f6min mukaan kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 on kuin pieni perhe, joka sparraa toisiaan parempiin suorituksiin. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

Ohjaskelkkailun harjoittelussa t\u00e4rkeint\u00e4 on toistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Laskuja tarvitaan paljon.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6 on oleellisessa osassa, sill\u00e4 siin\u00e4 voi h\u00e4vit\u00e4 pahimmillaan sekunteja. Sit\u00e4 treenataan my\u00f6s kes\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi rullakelkoilla ja itse rakennetuilla starttirampeilla. My\u00f6s Vikstr\u00f6m on rakentanut Porvooseen starttirampin is\u00e4ns\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Visuaalinen harjoittelu on lajin erityispiirre. Harjoituksessa maataan kelkassa ja visualisoidaan tuttu rata joka omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tai kasvojen l\u00e4hell\u00e4 olevasta videokuvasta.<\/p>\n

\u2013 Maallikosta saattaa kuulostaa v\u00e4h\u00e4n tyhm\u00e4lt\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 lajissa se, joka tekee v\u00e4hiten, on usein paras. Mit\u00e4 enemm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 korjauksia, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4vi\u00e4\u00e4 aikaa, Vikstr\u00f6m analysoi.<\/p>\n

T\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 historiallinen olympiapaikka<\/p>\n

Suomella ei ole ollut koskaan edustajaa olympialaisten kelkkailussa. Nyt siihen on mahdollisuus. Jos paikat olisi jaettu viime kauden rankingin perusteella, Vikstr\u00f6m olisi saanut olympiapaikan.<\/p>\n

\u2013 En olisi kyll\u00e4 nuorempana uskonut, ett\u00e4 asiat menev\u00e4t n\u00e4in. Fiilis on erikoinen. En koskaan osannut haaveilla olympialaisista, Vikstr\u00f6m hymyilee.<\/p>\n

Vikstr\u00f6min l\u00e4hipiiri ei aluksi uskonut lajivalintaa. Nyt he ovat valmiita matkustamaan olympiakisoihin kannustusjoukoiksi. <\/p>\n

Valmentajien mukaan olympiahaave on realistinen. Edustuspaikkaa odotetaan jo ensi helmikuun Milano-Cortinan kisoihin, mutta viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2030 olympialaisiin.<\/p>\n

\u2013 Ohjaskelkkailu saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 helpolta, mutta se on todella teknist\u00e4. Walterin t\u00e4ytyy opetella tekniikkaa ja tehd\u00e4 paljon t\u00f6it\u00e4. Potentiaalia on, maajoukkuevalmentaja Ilze R\u00f6holm<\/strong> kertoo.<\/p>\n

\u2013 Walterin aika on parantunut, mutta viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi nipist\u00e4\u00e4 pois, jotta olympiapaikka irtoaisi. Toivotaan, ett\u00e4 paikka tulisi jo Milano-Cortinan kisoihin, Tilvis sanoo.<\/p>\n

\"Ohjaskelkkailija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vikstr\u00f6m ihastui kelkkailuun ensimm\u00e4isell\u00e4 kokeilukerralla ja aikoo jatkaa uraansa, tuli olympiapaikka tai ei. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

Vikstr\u00f6m itse vakuuttaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on pidempi kuin yhden olympiadin mittainen projekti. H\u00e4n ei aloittanut lajia arvokisojen takia.<\/p>\n

\u2013 Olympialaiset eiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n ole p\u00e4\u00e4asia. Haluan tehd\u00e4 sit\u00e4, mist\u00e4 nautin, Vikstr\u00f6m kertoo.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kelkkailu. El\u00e4n jo unelmaani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kev\u00e4ttalvella 2022 Walter Vikstr\u00f6m ajoi kohti Siguldan kaupunkia Latviassa. Kyydiss\u00e4 oli nuori nainen, joka jakoi saman kiinnostuksen kohteen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":116504,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[158],"tags":[33,31,30,43,21269,7708,21270,2776,159,32,160,161],"class_list":{"0":"post-116503","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-urheilu","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-jalkapallo","12":"tag-kelkkailu","13":"tag-latvia","14":"tag-ohjaskelkkailu","15":"tag-olympialaiset","16":"tag-sports","17":"tag-suomi","18":"tag-urheilu","19":"tag-urheilutapahtumat"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115720445425515946","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116503","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116503"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116503\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/116504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116503"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116503"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116503"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}