{"id":116570,"date":"2025-12-15T01:00:07","date_gmt":"2025-12-15T01:00:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116570\/"},"modified":"2025-12-15T01:00:07","modified_gmt":"2025-12-15T01:00:07","slug":"hyvinvointia-tukeva-henkilosto-on-vakiintunut-osa-ammatillista-koulutusta-80-prosenttia-ennakoi-tarpeen-kasvavan-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/116570\/","title":{"rendered":"Hyvinvointia tukeva henkil\u00f6st\u00f6 on vakiintunut osa ammatillista koulutusta \u2013 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan"},"content":{"rendered":"

Kuntaliiton syksyll\u00e4 2025 tekem\u00e4n selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkil\u00f6st\u00f6 on jo kiinte\u00e4 osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Per\u00e4ti 80 prosenttia koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jist\u00e4 arvioi hyvinvointihenkil\u00f6st\u00f6n tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyv\u00e4n nykyisell\u00e4\u00e4n. Yksik\u00e4\u00e4n vastaaja ei ennakoi tarpeen v\u00e4henev\u00e4n. Samalla yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4minen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehitt\u00e4miskohteeksi.<\/strong><\/p>\n

Kysely l\u00e4hetettiin kaikille Areena-verkostoon<\/a> kuuluville ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jille, ja siihen vastasi 25 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4\u00e4. Kaikki vastaajat kertoivat, ett\u00e4 heid\u00e4n palveluksessaan ty\u00f6skentelee hyvinvointia tukevaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat hyvinvointialueuudistuksen my\u00f6t\u00e4 siirtyneet hyvinvointialueille, mutta oppilaitoksilla on edelleen my\u00f6s omaa hyvinvointihenkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Henkil\u00f6st\u00f6n nimikkeiden kirjo on poikkeuksellisen laaja<\/p>\n

Hyvinvoinnin tukemisessa ty\u00f6skentelev\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n nimikkeet vaihtelevat suuresti. Eniten teht\u00e4viss\u00e4 toimii erilaisin nimikkein ohjaajia, valmentajia, hankety\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja nuorisoty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Lis\u00e4ksi teht\u00e4vi\u00e4 hoitavat muun muassa koordinaattorit, opinto-ohjaajat ja opettajat. Nimikkeiden moninaisuus kuvastaa ty\u00f6n laaja-alaisuutta ja vahvaa kytkeytymist\u00e4 oppilaitosten arkeen.<\/p>\n

Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin osana yhteis\u00f6llist\u00e4 opiskeluhuoltoa, mutta yli kolme nelj\u00e4st\u00e4 vastaajasta kertoo, ett\u00e4 hyvinvointia tuetaan my\u00f6s yksil\u00f6llisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Osassa oppilaitoksia on henkil\u00f6it\u00e4, jotka keskittyv\u00e4t nimenomaan yksil\u00f6lliseen hyvinvoinnin tukemiseen.<\/p>\n

Rahoitus p\u00e4\u00e4osin koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien vastuulla<\/p>\n

Hyvinvointia tukevan henkil\u00f6st\u00f6n palkkakustannukset rahoitetaan p\u00e4\u00e4osin koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien omasta rahoituksesta joko kokonaan tai yhdistettyn\u00e4 hankerahoitukseen. Osa rahoituksesta toteutuu my\u00f6s yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, kanssa.<\/p>\n

Tarve kasvaa \u2013 yksik\u00e4\u00e4n ei ennakoi v\u00e4henemist\u00e4<\/p>\n

Selvityksen keskeisin viesti on selv\u00e4: 80 prosenttia vastaajista arvioi hyvinvointia tukevan henkil\u00f6st\u00f6n tarpeen ammatillisessa koulutuksessa kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyv\u00e4n ennallaan. Yksik\u00e4\u00e4n koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 ei arvioi tarpeen v\u00e4henev\u00e4n.<\/p>\n

Tarpeen kasvua voivat selitt\u00e4v\u00e4t muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusi\u00e4n pidentyminen sek\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n merkityksen korostuminen.<\/p>\n

Resurssit huolestuttavat, vaikka yhteisty\u00f6 hyvinvointialueiden kanssa koetaan hyv\u00e4ksi<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 hyvinvointialueiden kanssa koetaan p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ksi tai eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi (80 %). Samalla avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin huoli hyvinvointialueiden riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 resursseista ja palveluihin liittyvist\u00e4 viiveist\u00e4. Oppilaitokset toivovat, ett\u00e4 palveluja ei siirrett\u00e4isi pois oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, ja ett\u00e4 opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksell\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tarve vahvistaa soten ja ammatillisen koulutuksen yhteisty\u00f6t\u00e4<\/strong>. Tiedonsiirtoa tulee kehitt\u00e4\u00e4, erityisesti ennakoivassa ty\u00f6ss\u00e4 (esim. p\u00e4ihde- ja terveyshaasteet). Palveluohjausta ja palvelujen muotoilua tulisi kehitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 hyvinvointialueiden kanssa.<\/p>\n

Kuntouttava opetus vaatii vahvempaa soten ja koulutuksen yhteisty\u00f6t\u00e4<\/p>\n

Avoimissa vastauksissa korostui my\u00f6s kuntouttavan opetuksen merkityksen kasvu<\/strong>.\u00a0<\/p>\n

Useat vastaajat arvioivat, ett\u00e4 kuntouttavan opetuksen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon sek\u00e4 ammatillisen koulutuksen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi vaatia my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja rahoituspohjan tarkastelua sek\u00e4 ministeri\u00f6iden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n vahvistamista.<\/strong><\/p>\n

Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat ehdottaneet kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistett\u00e4isiin hyvinvointialueiden palveluita, ty\u00f6pajatoiminnan sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 ammatillista koulutusta.\u00a0<\/p>\n

\u201dOppivelvollisuuden laajentaminen 18 ik\u00e4vuoteen vuonna 2021 on tuonut n\u00e4kyv\u00e4ksi, ett\u00e4 kaikilla nuorilla ei ole riitt\u00e4vi\u00e4 valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista heti peruskoulun j\u00e4lkeen. Kasautuvat tuen tarpeet, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, eik\u00e4 nykyj\u00e4rjestelm\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomioi opiskelijoita, joille tutkinnon suorittaminen ei ole realistista ainakaan v\u00e4liaikaisesti\u201d, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen<\/strong>.<\/p>\n

Areena-verkosto ja Kuntaliitto pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 kuntouttavan opetuksen mallin tarve pysyy esill\u00e4. Lis\u00e4ksi olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien, ty\u00f6pajojen ja hyvinvointialueiden yhteisty\u00f6t\u00e4 eri alueilla. Selvityksen pohjalta voisi l\u00f6yty\u00e4 malleja, joista voisi yhdistell\u00e4 valtakunnalliseksi skaalattavissa olevia yhteisty\u00f6n muotoja ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Alueelliset kokeilut ja pilottien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen ovat nyt keskeisi\u00e4, ja t\u00e4llaisia onkin jo toteutuksessa.\u00a0<\/p>\n

\u201dKyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmi\u00f6st\u00e4, ei vain ammatillisen koulutuksen tai edes koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmasta. Panostuksia tarvitaan koulutuspolun kaikkiin vaiheisiin, mutta ilmi\u00f6n ja huonon kehityksen kierteen pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kehitt\u00e4mist\u00e4. On hyv\u00e4 kysy\u00e4, teemmek\u00f6 oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, miss\u00e4 niist\u00e4 on eniten hy\u00f6ty\u00e4\u201d, Eronen korostaa.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: roolien selkeytt\u00e4 ja matalan kynnyksen tukea tarvitaan lis\u00e4\u00e4<\/p>\n

Selvityksen perusteella hyvinvointia tukeva ty\u00f6 on vakiintunut osaksi ammatillista koulutusta, mutta sen asemaa ja resursseja tulee edelleen vahvistaa. T\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4minen vaatii yhteisty\u00f6t\u00e4 – hyvinvointialueen teht\u00e4vien ei tule valua kuntien tai koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien vastuulle. Toisaalta el\u00e4m\u00e4nhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta on keskeist\u00e4, ett\u00e4 opiskelija pysyy kiinni opiskelussa vaikka olisikin v\u00e4lill\u00e4 sote-palvelujen piiriss\u00e4.<\/p>\n

Keskeisimm\u00e4t huomiot liittyv\u00e4t:<\/p>\n