![\"Suomessa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/oQGsc3ApJLvXhbK0xGf2sS_iHiE.jpg\")
<\/a><\/p>\nSuomessa maidon ja naudanlihan tuotanto ovat vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Jaana Kankaanp\u00e4\u00e4<\/p>\n
<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kirjoitus<\/p>\n
Juhani Reku<\/p>\n
Punainen liha on jatkossakin Atrian toiminnan ydint\u00e4, yhti\u00f6 linjaa uudessa strategiassaan. Vaikka yhti\u00f6 hakeekin kasvua siipikarjasta ja valmisruoista, konserninjohtaja Kai Gyllstr\u00f6min mukaan \u201dpunainen liha on yh\u00e4 k\u00e4rkemme kaikilla markkinoilla\u201d. (MT 12.12.) Suomen suurimman elintarviketeollisuuden yrityksen ja elintarvikeviej\u00e4n, Valion, perusta taas on suomalaisessa maidossa, vaikka yhti\u00f6 onkin raaka-ainepohjaansa viime vuosina laventanut.<\/p>\n
Sek\u00e4 punainen liha ett\u00e4 maito on yleisess\u00e4 keskustelussa maalattu ilmastopahisten rooliin, ja punaista lihaa syytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s terveyshaittojen aiheuttamisesta. Siit\u00e4 huolimatta on niin koko Suomen kuin kotimaisen ruokaketjunkin etu, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 pysyv\u00e4t kotimaisen ruokaviennin k\u00e4rkituotteina. M\u00e4rehtij\u00e4t ja niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n nurmirehun tuotanto ovat suomalaisen elintarvikeketjun vahvuus, eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa ole helppoa ilmasto-oloissamme muuksi muuttaa.<\/p>\n
Mets\u00e4katoa aiheuttavaa rehusoijaa ei suomalaisille m\u00e4rehtij\u00f6ille sy\u00f6tet\u00e4. Sen hiilen, josta m\u00e4rehtij\u00f6iden ruoansulatus tuottaa kasvihuonekaasu metaania, ovat nurmet sitoneet ilmakeh\u00e4st\u00e4. Se on osa luonnon tavanomaista hiilikiertoa siin\u00e4 miss\u00e4 ihmisenkin hengityskin. Lis\u00e4ksi nurmiviljely ja kohtuullinen laidunnus yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n
Kotimaisen kauran asema suomalaisten ruokap\u00f6ydiss\u00e4 ei ole turvattu<\/p>\n
Lihan ja maidon vahvasta asemasta huolimatta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kotimaisten kasviproteiinien tuotantoa. Juuri kasviproteiinituotteissa olisivat Luonnonvarakeskuksen viime vuonna toteuttaman selvityksen mukaan ruokasektorin suurimmat kasvumahdollisuudet. Tiell\u00e4 on kuitenkin isoja ongelmia: kasvu vaatisi merkitt\u00e4vi\u00e4 investointeja, tuotekehityst\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Ennen muuta viennin k\u00e4ynnist\u00e4miseksi tarvitaan kotimaista kuluttajakysynt\u00e4\u00e4, jotta tuotannon kasvattamiselle olisi terve pohja. <\/p>\n
N\u00e4kym\u00e4t ovat kuitenkin huolestuttavia. Suuri osa Suomessa valmistetuista kasviproteiinituotteista on tehty ulkomaisista raaka-aineista, ja monet ravitsemusasiantuntijat marttoja my\u00f6ten ylist\u00e4v\u00e4t soijaa ja ulkomaisia papuja. Kotimaisen kaurankaan asema ei ole t\u00e4ysin turvattu. Esimerkiksi Fazer lakkautti kaurajuomien ja kaurapohjaisten ruoanlaittotuotteiden tuotannon Kouvolassa kaksi vuotta sitten ja siirsi tuotannon Ruotsiin. Valio taas myy Suomessa Saksassa valmistettuja kauratuotteita Oddlygood-merkill\u00e4\u00e4n, ja kauppa hakee valikoimiinsa ulkomaisia vaihtoehtoja kilpailua kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Koska vuosia odotettua kysynt\u00e4\u00e4 kotimaiselle kasviproteiinin raaka-aineelle ei n\u00e4yt\u00e4 olevan syntym\u00e4ss\u00e4, liha ja maito pysyv\u00e4t ruokaketjun ytimess\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Samalla on erinomaista, ett\u00e4 niille on kysynt\u00e4\u00e4 vientimarkkinoilla. Vastuullinen suomalainen ruokaketju sopii tuottamaan ravintoa ja herkkuja my\u00f6s muiden maiden kuluttajille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Lihan ja maidon vahvasta asemasta huolimatta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kotimaisten kasviproteiinien tuotantoa. Sen suhteen n\u00e4kym\u00e4t ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":116677,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-116676","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115721790196970763","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=116676"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/116676\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/116677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=116676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=116676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=116676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}