Euroopan maiden pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 takaamaan Ukrainen turvallisuus riitt\u00e4v\u00e4n vahvasti, jos ja kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa, kirjoittaa VTM Henri Korhonen.<\/p>\n
Henry Kissinger totesi jo 1970 – luvulla, ettei Euroopasta l\u00f6ydy yht\u00e4 numeroa, johon voisi soittaa.<\/p>\n
Toisen maailmansodan ja presidenttien Rooseveltin-Trumanin j\u00e4lkeen USA:ssa on ollut monia ansioituneita ja transatlanttiseen yhteyteen sitoutuneita hallintoja, mutta suurvallan perustoimintamalli on silti sopia suurvaltojen kesken asioista ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pienemm\u00e4t maat reunoille sopeutumaan.<\/p>\n
Eurooppa on etsinyt itse\u00e4\u00e4n ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla yhteis\u00f6n perustamisesta 1951 l\u00e4htien.<\/p>\n
Vuoden 1999 Saksan K\u00f6lniss\u00e4 sovittiin 60\u00a0000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen perustamisesta. Kaikissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 on aina alleviivattu, ett\u00e4 tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata Natoa, koska kaikki j\u00e4senmaat kuuluvat sotilasliittoon.<\/p>\n
Miksei EU:lla voi olla my\u00f6s omia sotilasrakenteita? Onko Euroopasta yhdeksi toimijaksi, jossa Brysselin numero on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin Washingtonin, Moskovan ja Pekingin? Huolimatta \u00e4\u00e4riliikkeist\u00e4, demokratiaa uhkaavista digij\u00e4teist\u00e4 ja Unkarin tapaisista rikkurivaltioista.<\/p>\n
Molotovin – Ribbentropin ns. hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus 23.8.1939 natsi-Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 jakoi tuolloin Euroopan etupiireihin, joihin Suomikin tuli vedetyksi mukaan.<\/p>\n
Nykyinen tilanne Ukrainan sodan suhteen muistuttaa kylm\u00e4\u00e4v\u00e4sti noista ajoista sill\u00e4 erotuksella, ett\u00e4 nyt presidentti Donald Trumpin<\/strong> johdolla Yhdysvallat on jakamassa Eurooppaa Ukrainan yli yhdess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa samalla koko EU:n ohi ja vahingoksi.<\/p>\n Painopiste USA:lla on siirtynyt hitaasti Aasiaa kohti jo George W. Bushin<\/strong> kaudelta 2001 l\u00e4htien, mutta Trumpin politiikan punaisena lankana ovat nopeat ja suuret pikavoitot omaan taskuun keinoja kaihtamatta. Laskut ja seuraukset l\u00e4hinn\u00e4 muiden vastuulle.<\/p>\n Suomessa presidentti Sauli Niinist\u00f6<\/strong> ampui lopulta alas YYA-ajan perinteen ja torjui suoraan Vladimir Putinin<\/strong> etupiirivaatimukset, eli Naton laajenemisen rajoittamispyrkimykset syksyll\u00e4 2021.<\/p>\n Diplomatia ei silti riitt\u00e4nyt Ukrainan sodan est\u00e4miseen, koska Ven\u00e4j\u00e4 oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt aloittaa sodan joka tapauksessa.<\/p>\n Uusi presidentti Alexander Stubb<\/strong> ja Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutte<\/strong> ovat pyrkineet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Trumpin historian oikealla puolella ja jatkamaan sitoutumista Ukrainan tukemiseen sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-pakotteiden tiukentamiseen.<\/p>\n Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi<\/strong> sanoi tarvitsevansa aseita eik\u00e4 kyyti\u00e4 24.2.2022 Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4yden hy\u00f6kk\u00e4yksen alettua. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee edelleen.<\/p>\n Yhdysvallat, Kiina ja EU ovat maailman kolme suurinta mahtia bruttokansantuotteilla ja sotilasbudjeteilla laskettuna.<\/p>\n Kiina hy\u00f6tyy Ukrainan sodan jatkumisesta, eik\u00e4 sill\u00e4 ole intressi\u00e4 painostaa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 rauhaan. Maa ostaa halpaa fossiilienergiaa sek\u00e4 vie kaksik\u00e4ytt\u00f6tuotteit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n Kiina on avoimesti julistanut tavoittelevansa Taiwanin liitt\u00e4mist\u00e4 itseens\u00e4 sotatoimin ja odottaa vain oikeaa hetke\u00e4 iske\u00e4.<\/p>\n Arvaamaton ja heikko, paljon my\u00f6s Putinin ehdoilla pelaava kelvoton Trumpin hallinto luo ep\u00e4varmuutta Naton sis\u00e4lle.<\/p>\n Asetelma on vahva kannustin Xi Jinpingin<\/strong> rautaisella diktatuurilla johtamalle Kiinalle. Xi ei h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4 Trumpin tulleista, koska on varautunut n\u00e4ihinkin tarkasti.<\/p>\n Ukrainan t\u00e4ydellisest\u00e4 itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta ei k\u00e4y tinkiminen. Asevoimien kokoa ei tule rajoittaa eik\u00e4 alueita miss\u00e4\u00e4n tapauksessa luovuttaa viholliselle.<\/p>\n Etyjin olisi mahdollista valvoa tulitaukoa ja rauhan s\u00e4ilymist\u00e4 nyt Ven\u00e4j\u00e4n miehitt\u00e4mill\u00e4 alueilla.<\/p>\n Euroopan maiden pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 takaamaan maan turvallisuus riitt\u00e4v\u00e4n vahvasti, jos ja kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa. EU-j\u00e4senyyshanke on t\u00e4ysin Ukrainan ja EU:n asia.<\/p>\n Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixon teki historiallisen matkansa Kiinaan helmikuussa 1972. Nixon avasi uuden lehden suurvaltasuhteissa saadakseen Kiinasta vipuvartta Neuvostoliiton kanssa k\u00e4yt\u00e4viin aserajoitusneuvotteluihin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tuotti tulosta, vaikka Maon punaisen Kiinan tunnustamisella oli toki my\u00f6s oma hintansa. Taiwan menetti paikkansa YK:ssa.<\/p>\n Olisiko EU:lla kyky\u00e4 ja rohkeutta tehd\u00e4 Nixonin tapaan uusia avauksia ja hankkia vahvempia liittolaisia sek\u00e4 sotilaallisia yhteisty\u00f6muotoja muualta maailmasta Yhdysvaltain lis\u00e4ksi ja my\u00f6s sen tilalle? Esimerkiksi Kanada, Japani, Etel\u00e4-Korea ja Australia ovat t\u00e4rkeit\u00e4 maita, joiden panosta tarvitaan my\u00f6s Ukrainan pelastamisessa.<\/p>\n EU voi my\u00f6s myyd\u00e4 aseita Etel\u00e4-Korealle ja Japanille, joiden merkitys Pohjois-Korean ja Kiinan uhan patoamisessa varsinkin Taiwania kohtaan on merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n Esimerkiksi BRICS-yhteis\u00f6 on perustettu l\u00e4nsimaiden vastapainoksi ja kilpailijaksi. Euroopan on hyv\u00e4 her\u00e4t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kilpailuun eik\u00e4 nojata vain Yhdysvaltoihin. Unioni tarvitsee oman yhteisen aseteollisuuden rahaliiton lis\u00e4ksi.<\/p>\n Gazan kansanmurhaan tahriintunut Israel on p\u00e4\u00e4ministeri Benjamin Netanjahun<\/strong> johdolla Trumpin harvoja kavereita, mutta on siksi kiusallinen asekauppias Euroopan maille, my\u00f6s Suomelle.<\/p>\n Israel on lyps\u00e4nyt poliittista ja taloudellista tukea USA:lta ja Euroopalta 1948 l\u00e4htien oman turvallisuutensa takaamiseksi, mutta ei silti tue Ukrainaa koska Putin hiljaa hyv\u00e4ksyy Netanjahun politiikan ml. iskut Syyriaan ja Iraniin.<\/p>\n Iranin tuki Ven\u00e4j\u00e4lle Ukrainassa ei ole kuitenkaan ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4. Toisaalta edes Trump ei kehtaa eik\u00e4 pysty pett\u00e4m\u00e4\u00e4n Israelia Ukrainan tavoin ja yritt\u00e4\u00e4 myyd\u00e4 maata t\u00e4m\u00e4n vihollisille, koska tuotto-odotus t\u00e4ss\u00e4 diiliss\u00e4 olisi hyvin matala. Israelissa on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isv\u00e4hemmist\u00f6.<\/p>\n Euroopalla on ollut Kissingerin kysym\u00e4 puhelinnumero jo Jean Monnetin ajasta 1952 l\u00e4htien.<\/p>\n Kysymys kuuluukin, onko valtioliitolla sit\u00e4 numeroa, josta joku sanoo Putinille ja Trumpille, ett\u00e4 Ukrainaa ei kukaan myy hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4lle ja maan t\u00e4ysi vapaus taataan hinnalla ja keinolla mill\u00e4 tahansa. Euroopan pit\u00e4\u00e4 ottaa juuri Kissingerin aikanaan edustama rooli ja sukkuloida maailmalla uusia liittoutumia rakentaen, omia etujaan edist\u00e4en eik\u00e4 odottaa, ett\u00e4 joku ehk\u00e4 soittaa.<\/p>\n Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt valtiotieteiden maisteri Espoosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan maiden pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 takaamaan Ukrainen turvallisuus riitt\u00e4v\u00e4n vahvasti, jos ja kun Yhdysvaltoihin ei voi luottaa, kirjoittaa VTM…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":117051,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,32,19,20,56,16,638,59,60,61,143],"class_list":{"0":"post-117050","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-ulkomaat","31":"tag-uutiset","32":"tag-valtiovalta","33":"tag-world","34":"tag-world-news","35":"tag-worldnews","36":"tag-yhdysvaltain-politiikka"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115724051055601569","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117050","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117050"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117050\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/117051"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117050"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117050"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117050"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}