![\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-107241163ea569f72d40.jpeg\")
<\/p>\nMillainen teknologinen ponnistelu ja yhteisty\u00f6n riemuvoitto on ollutkaan se, ett\u00e4 satelliitit ovat olemassa. Mutta mihin niiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4 data on nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tym\u00e4ss\u00e4, miettii Roviomaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Johannes Roviomaavapaa toimittaja<\/p>\n
Yksi suosikkielokuvistani on<\/strong> Stanley Kubrickin<\/strong> 2001: Avaruusseikkailu (1968). Elokuva pohjautuu Arthur C. Clarken<\/strong> Sentinel-novelliin (1948). Kun maapallon asiat puristavat ja ahdistavat, suuntaan katseeni avaruuteen ja mietin ikuisuutta.<\/p>\n Euroopan unionilla ja Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA:lla on Copernicus-niminen avaruusohjelma. Siihen kuuluu \u201dSentinel-satelliittiperhe<\/a>\u201d, jonka tarkoitus on tutkia ilmakeh\u00e4\u00e4 ja ilmastonmuutosta, kartoittaa maata ja merta sek\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4\u00e4 ja varoittaa turvallisuusuhkista ja h\u00e4t\u00e4tilanteista.<\/p>\n Satelliiteilla voidaan todistaa, mit\u00e4 kuuluu valtamerille, sademetsille tai viljelyalueille. Ne my\u00f6s varoittavat meit\u00e4 luonnonkatastrofeista \u2013 maanj\u00e4ristyksist\u00e4, tulivuorenpurkauksista, mets\u00e4paloista, hurrikaaneista, rankkasateista ja tsunameista. Samalla ne tiet\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 merirosvot, \u00f6ljytankkerit ja rahtialukset seikkailevat.<\/p>\n Ne tiet\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 merirosvot, \u00f6ljytankkerit ja rahtialukset seikkailevat.<\/p>\n<\/blockquote>\n Englannin kielen sana<\/strong> sentinel tarkoittaa suomeksi vartijaa. On hellytt\u00e4v\u00e4 ajatus, ett\u00e4 satelliitit olisivat er\u00e4\u00e4nlaisia planeettamme suojelijoita tai kaunokirjallisuudesta tuttuja \u201dkaikkitiet\u00e4vi\u00e4 kertojia\u201d. Jos vain jaksaisimme olla kiinnostuneita niiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 tiedosta, tiet\u00e4isimme, ett\u00e4 planeetan tulevaisuus on vakavasti uhattuna ihmislajin kannalta. Samanaikaisesti miljoona lajia, el\u00e4imi\u00e4 tai kasveja, yht\u00e4 kaikki, on sukupuuton partaalla.<\/p>\n Satelliitit todistavat muun muassa, miten arktinen alue l\u00e4mpenee muuhun planeettaan n\u00e4hden nelinkertaista vauhtia<\/a>. J\u00e4\u00e4massaa on menetetty 1980-luvulta l\u00e4htien 70 prosenttia. Joka vuosi noin It\u00e4vallan kokoinen alue j\u00e4\u00e4t\u00e4 sulaa pois.<\/p>\n Sanotaan, ett\u00e4 \u201ddata on arvokkaampaa kuin \u00f6ljy\u201d. No, Copernicus on maailman suurin satelliittidatan tuottaja<\/a>. Suuri osa kaikesta satelliittien ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 tiedosta<\/a> on viel\u00e4p\u00e4 ilmaiseksi ja avoimesti saatavilla kaikkialla maailmassa. Eri asia on se, miten t\u00e4h\u00e4n kaikkeen tietoon suhtaudutaan. Kaikki ne \u00e4lyn ponnistukset, mit\u00e4 t\u00e4llaisen teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon on tarvittu, uhkaavat valua romukoppaan.<\/p>\n Mist\u00e4 l\u00f6ytyisi se j\u00e4rjen \u00e4\u00e4ni, joka onnistuisi nostamaan planeetan ekosysteemin kannalta keskeisimm\u00e4t kysymykset yhteiseksi huolenaiheeksi?<\/p>\n Satelliitit voisivat olla luonnon asianajajia<\/strong>, jotka tarkkailevat sit\u00e4, miten hyvin ihmiskunta pit\u00e4\u00e4 laatimistaan sopimuksista kiinni. Yksi sellainen on YK:n biodiversiteettisopimus, jonka tavoite on suojella 30 prosenttia planeetan maa- ja meripinta-alasta.<\/p>\n Maapallon kiertoradalla on noin kymmenentuhatta satelliittia<\/a>, joista puolet ovat t\u00f6iss\u00e4, loput ovat avaruusj\u00e4tett\u00e4 ja osa on palanut ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Jotain l\u00e4hiavaruuden valloittamisen vauhdista kertoo sekin, ett\u00e4 kaikista avaruudessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00f6rr\u00e4\u00e4vist\u00e4 satelliiteista noin nelj\u00e4sosa laukaistiin viime vuonna.<\/p>\n Kaikista avaruudessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00f6rr\u00e4\u00e4vist\u00e4 satelliiteista noin nelj\u00e4sosa laukaistiin viime vuonna.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n
\n