![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/c4230289c12dfca10da041013891cf2b18f4d32eda12d291aca43a2fae3b03c0.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1765874178_607_c4230289c12dfca10da041013891cf2b18f4d32eda12d291aca43a2fae3b03c0.jpg\")
<\/p>\nGotlannin l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevalta pienelt\u00e4 saarelta l\u00f6ytyi muinaisten ihmisten luolasta susia, joiden olemus susina eik\u00e4 koirina todistettiin geeneist\u00e4. L\u00f6yt\u00f6 yll\u00e4tti ruotsalaiset tutkijat \u00e4llik\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
El\u00e4v\u00e4 susi. T\u00e4m\u00e4 susiyksil\u00f6 ei liity tapahtumiin. Se kuvattiin Norjassa syksyll\u00e4 2015. Per Harald Olsen \/ NTNU (CC BY)<\/p>\n
Ruotsalainen arkeologien ja geenitutkijoiden ryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt<\/a> pienelt\u00e4 It\u00e4meren saarelta Gotlannin l\u00e4nsirannikon edustalta h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t kahden susiyksik\u00f6n j\u00e4\u00e4nteet noin 4000 vuoden takaa. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00f6paikan luonne: luut l\u00f6ytyiv\u00e4t muinaisten ihmisten leirinuotiolta \u2013 eiv\u00e4t luonnosta.<\/p>\n L\u00f6yt\u00f6 tehtiin 2,5 neli\u00f6kilometrin kokoisella Stora Karls\u00f6n saarella sijaitsevasta Stora F\u00f6rvarin luolasta. Luola on 25 metri\u00e4 syv\u00e4, kerrotaan saaren matkailusivustolla<\/a>. Paikka on tunnettu jo vuodesta 1888 alkaen muinaisten ihmisten leirisijana, mutta susien luita sielt\u00e4 ei ollut ennen huomattu.<\/p>\n Sen, ett\u00e4 kyse on nimenomaan susista eik\u00e4 koirista, tutkijat vahvistivat geenisekvenssianalyysill\u00e4<\/a>. Toisaalta se, ett\u00e4 kyse oli nimenomaan ihmisten kotiel\u00e4imist\u00e4 eik\u00e4 luolaan sattumalta eksyneist\u00e4 muinaisista susista, voitiin osoittaa luiden isotooppimittauksilla.<\/p>\n Typpi- ja hiili-isotooppien jakaumat paljastivat susien sy\u00f6neen merest\u00e4 per\u00e4isin olevaa ruokaa eli todenn\u00e4k\u00f6isesti kaloja ja hylkeit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa eritt\u00e4in vahvasti siihen, ett\u00e4 kyse oli kotiel\u00e4imist\u00e4. Toisin kuin esimerkiksi karhut, jotka saattavat kalastaa joissa, luonnonvaraiset sudet eiv\u00e4t sy\u00f6 kalaa.<\/p>\n Lis\u00e4ksi susien geenit paljastivat niiden k\u00e4rsineen sis\u00e4siittoisuudesta. T\u00e4m\u00e4kin seikka viittaa siihen, ett\u00e4 el\u00e4imet olivat ihmisten seuralaisia. Sis\u00e4siittoisuutta lukuun ottamatta susien perim\u00e4 osoittautui kuitenkin t\u00e4ysin samanlaiseksi kuin muidenkin Euraasian susikantojen.<\/p>\n \u201dL\u00f6yt\u00f6 on t\u00e4ysin odottamaton. Sudet ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4neen ihmisten rinnalla, sy\u00f6neen ihmisten antamaa ruokaa ja el\u00e4neen paikassa, jonne ne ovat voineet tulla vain veneell\u00e4\u201d, tutkimusryhm\u00e4\u00e4 johtanut, nykyisin Britanniassa ty\u00f6skentelev\u00e4 arkeologi Linus Girdland-Flink<\/strong> sanoo.<\/p>\n Yll\u00e4tyksellisyytt\u00e4 korostaa my\u00f6s ty\u00f6h\u00f6n osallistunut geenitutkija Pontus Skoglund<\/strong>.<\/p>\n Ei luonnonvaraisia maanis\u00e4kk\u00e4it\u00e4<\/p>\n Se, ett\u00e4 sudet olisivat voineet tulla paikalle vain veneell\u00e4, johtuu Gotlannin el\u00e4imist\u00f6st\u00e4 \u2013 tai pikemminkin sen puutteesta. Sen enemp\u00e4\u00e4 Gotlannin saarelta kuin l\u00e4heisilt\u00e4 pikkusaarilta ei tunneta yht\u00e4k\u00e4\u00e4n luonnonvaraista maanis\u00e4k\u00e4st\u00e4, tutkijat kirjoittavat tieteellisess\u00e4 artikkelissaan<\/a>.<\/p>\n L\u00f6yt\u00f6paikalla. T\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Stora F\u00f6rvarin luolan sis\u00e4lt\u00e4 ulos katsottaessa. Jan Stor\u00e5 \/ Tukholman yliopisto<\/p>\n Stora Karls\u00f6n ja Gotlannin p\u00e4\u00e4saaren v\u00e4linen 6 kilometrin salmi itsess\u00e4\u00e4n ei olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 est\u00e4nyt susien levi\u00e4mist\u00e4 saarelle. 50 kilometrin uintimatka \u00d6\u00f6lantiin ja 70 km Ruotsin mantereelle sit\u00e4 vastoin ovat pit\u00e4neet Gotlannin vapaana luonnonvaraisista nis\u00e4kk\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n L\u00f6yd\u00f6n i\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritettiin jotain 3000 ja 5000 vuoden v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n Tutkijoiden mukaan uusi l\u00f6yt\u00f6 haastaa perinteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 ihmisten ja susien vuorovaikutuksesta ja koirien kesytt\u00e4misen historiasta. Sen sijasta, ett\u00e4 ihmiset olisivat kesytt\u00e4neet koiran kertaalleen kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia sitten, ovat ihmiset saattaneet ottaa apureikseen susia melko tuoreessakin vaiheessa esihistoriaa.<\/p>\n Toisaalta monet yksityiskohdat koiran kesytt\u00e4misess\u00e4 ovat j\u00e4\u00e4neet nykyajan tutkijoilta pimentoon, tutkijat huomauttavat tieteellisess\u00e4 artikkelissaan. Tapahtuiko se ihmisten kannalta vahingossa susien omasta aloitteesta vai tarkoituksella ihmisten aloitteesta? Uusi l\u00f6yt\u00f6 saattaa antaa t\u00e4h\u00e4nkin kysymykseen jotakin valoa.<\/p>\n Tieteellinen artikkeli Pnas-lehdess\u00e4<\/a> on vapaasti luettavissa.<\/p>\n