Uusiutuvista energial\u00e4hteist\u00e4 eniten kasvoivat tuuli- ja aurinkovoima<\/p>\n
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus kasvoi 2\u00a0% edellisvuodesta, sen osuus energian kokonaiskulutuksessa nousi yli prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 43\u00a0%:iin. Uusiutuvista energial\u00e4hteist\u00e4 kasvoivat eniten tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sek\u00e4 kierr\u00e4tyspolttoaineet. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 40\u00a0% ja se nousi ydinvoiman j\u00e4lkeen toiseksi suurimmaksi energial\u00e4hteeksi s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa. Ydinvoiman tuotanto v\u00e4heni 5\u00a0% vuoden takaisesta enn\u00e4tystasosta ja ydinenergia kattoi 26\u00a0% energian kokonaiskulutuksesta. Aurinkovoiman tuotanto kasvoi 31\u00a0%, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli pieni, joten kokonaisenergiassa t\u00e4m\u00e4 ei juuri n\u00e4y (osuus kokonaisenergiasta 0,3\u00a0%). Vesivoiman tuotanto laski edellisvuodesta 6\u00a0%. Tuulivoima kattoi 6\u00a0% ja vesivoima 4\u00a0% energian kokonaiskulutuksesta.<\/p>\n
Ydinvoimassa on huomattava ero vesi- ja tuulivoimaan kokonaisenergian osuudessa, sill\u00e4 niiden laskentatapa kokonaisenergiaksi eroaa toisistaan. Tapa vastaa kansainv\u00e4list\u00e4 tilastointia. Vesi- ja tuulivoima muunnetaan kuluneeksi kokonaisenergiaksi suoraan tuotetun s\u00e4hk\u00f6n mukaisesti eli 100\u00a0% hy\u00f6tysuhteella. Ydinvoimalla tuotettu s\u00e4hk\u00f6 yhteismitallistetaan muiden energial\u00e4hteiden kanssa huomioimalla tuotannon l\u00e4mp\u00f6h\u00e4vi\u00f6t, ja siten ydinvoima muunnetaan energian kokonaiskulutukseksi 33\u00a0%:n hy\u00f6tysuhteella. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 saman s\u00e4hk\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n tuottamiseen ydinenergiaa kirjautuu noin kolminkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 verrattuna tuulivoimaan, joka merkit\u00e4\u00e4n ilman tuotantoh\u00e4vi\u00f6it\u00e4 energian kokonaiskulutukseksi. Polttoaineet puolestaan merkit\u00e4\u00e4n energian kokonaiskulutukseen sellaisenaan, jolloin ydinenergia rinnastuu paremmin polttoaineiden kulutukseen \u2013 niiss\u00e4kin energian tuotannon h\u00e4vi\u00f6t sis\u00e4ltyv\u00e4t energian kokonaiskulutukseen.<\/p>\n
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus laski 2\u00a0%. N\u00e4ist\u00e4 valtaosan kattavat puupolttoaineet, ja niiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni vastaavasti 2\u00a0%. Puupolttoaineet kattoivat Suomen energian kokonaiskulutuksesta 27\u00a0%. Muita uusiutuvia polttoaineita ovat biopolttonesteet, kierr\u00e4tyspolttoaineiden uusiutuva osa, biokaasu sek\u00e4 muu bioenergia. Biopolttonesteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 fossiiliseen \u00f6ljyyn sekoitettuina, ja niiden suurimmat k\u00e4ytt\u00f6kohteet ovat liikennepolttoaineet. Kotimaisen biokaasun kulutus kasvoi 4\u00a0% vuonna 2024 ja kierr\u00e4tyspolttoaineen bio-osuus 2\u00a0%.<\/p>\n
Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus laski 4\u00a0%, ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta laski prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 29\u00a0%:iin. Suurimmat suhteelliset muutokset n\u00e4htiin turpeessa ja hiiless\u00e4: turpeen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni 15\u00a0% (osuus energiankokonaiskulutuksesta 1,5\u00a0%) ja hiilen k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni 17\u00a0% (osuus 4\u00a0%). Hiileen sis\u00e4ltyv\u00e4t kivihiili, koksi sek\u00e4 masuuni- ja koksikaasut. Kivihiilen kulutus pieneni 34\u00a0%, ja sen osuus koko hiilen kulutuksesta oli en\u00e4\u00e4 38\u00a0%, kun vuoteen 2022 saakka kivihiilen osuus hiilest\u00e4 oli yli puolet. My\u00f6s koksin sek\u00e4 masuuni- ja koksikaasun k\u00e4ytt\u00f6 teollisuuden polttoaineina v\u00e4heni hieman.<\/p>\n
\u00d6ljyjen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 19\u00a0%. \u00d6ljyj\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyisin vain v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannossa; kulutus painottuu p\u00e4\u00e4asiassa teollisuuteen ja liikenteeseen. Fossiilisista polttoaineista maakaasu (mukaan lukien nesteytetty maakaasu eli LNG) oli poikkeus, sill\u00e4 sen kulutus kasvoi 11\u00a0% edellisest\u00e4 vuodesta. Kasvu selittyy maakaasun k\u00e4yt\u00f6n osittaisella palautumisella vuoden 2022 romahduksen j\u00e4lkeen. Vuonna 2022 maakaasun kulutus putosi enn\u00e4tyskorkean hinnan ja heikentyneen saatavuuden vuoksi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen maakaasun saatavuus on parantunut ja hinnat laskeneet, mik\u00e4 on lis\u00e4nnyt maakaasun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 maltillisesti muutaman viime vuoden aikana. T\u00e4st\u00e4 huolimatta maakaasun kulutus oli edelleen 37\u00a0% alemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2022.<\/p>\n
V\u00e4hentynyt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus johti hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4henemiseen. Kasvihuonekaasuinventaarion ennakon mukaan polttoaineiden energiak\u00e4yt\u00f6n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t vuonna 2024 olivat 25,9 miljoonaa tonnia ja pudotus edellisvuoteen oli 6\u00a0%. <\/p>\n
Vuoden 2024 ennakollisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 voit lukea tarkemmin 15.12.2025 julkaistusta Tilastokeskuksen tiedotteesta<\/a>. <\/p>\n Kotimaisesta s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 95\u00a0% fossiilitonta ja kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotanto yh\u00e4 puhtaampaa<\/p>\n Suomessa tuotettiin s\u00e4hk\u00f6\u00e4 79,9 TWh vuonna 2024, joka kattoi s\u00e4hk\u00f6n kokonaistarpeesta 96\u00a0%. Loppuosa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 tuotiin naapurimaista: Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Viel\u00e4 muutama vuosi sitten Suomen s\u00e4hk\u00f6n tarpeesta tuotettiin kotimaassa v\u00e4hemm\u00e4n, noin 80\u00a0%. S\u00e4hk\u00f6n nettotuonti eli tuonnin ja viennin erotus l\u00e4hes kaksinkertaistui vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli edelleen pieni, 3,2 TWh. <\/p>\n S\u00e4hk\u00f6n oman tuotannon kasvuun vaikutti osaltaan Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan vuoksi tapahtunut tuonnin loppuminen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 toukokuussa 2022. S\u00e4hk\u00f6n tuonti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vaihteli suuresti 3,0\u201311,7 TWh viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Ven\u00e4j\u00e4n tuonnin loppumisesta selviytymist\u00e4 mahdollisti tuulivoiman voimakas kasvu sek\u00e4 uuden ydinvoimalan koek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaminen vuonna 2022, mink\u00e4 j\u00e4lkeen voimalan siirtyminen s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen tuotantoon vahvisti tilannetta. Samoista syist\u00e4 my\u00f6s polttoainek\u00e4ytt\u00f6\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa on kyetty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti, erityisesti fossiilisen polttoaineiden ja turpeen polttamista s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa.<\/p>\n Fossiilittomalla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan uusiutuvilla energianl\u00e4hteill\u00e4 ja ydinenergialla tuotettua s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa ovat muun muassa vesi-, tuuli- ja aurinkos\u00e4hk\u00f6 sek\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6, jonka poltosta syntyvi\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ei lasketa p\u00e4\u00e4st\u00f6iksi energiatilastojen yhteydess\u00e4. Fossiilittoman s\u00e4hk\u00f6n osuus kotimaisesta s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta nousi 95\u00a0%:iin vuonna 2024. Vesivoima v\u00e4heni 6\u00a0% ja ydinvoima 5\u00a0%, mutta tuulivoima puolestaan kasvoi 40\u00a0% ja aurinkovoima 31\u00a0%. Edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna 2023 fossiilittomassa s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa tapahtui suuri muutos, kun ydinvoiman tuotanto kasvoi 35\u00a0%, tuulivoiman 25\u00a0% ja vesivoiman 13\u00a0%. <\/p>\n Puupolttoaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ntuotannossa edelleen runsaasti, vaikka puulla tuotettu s\u00e4hk\u00f6 on viime vuosina v\u00e4hentynyt. Kivihiilell\u00e4, turpeella ja maakaasulla tuotettu s\u00e4hk\u00f6 on vuosikymmenien aikana v\u00e4hentynyt Suomessa kiihtyen muutaman viimeisimm\u00e4n vuoden aikana.<\/p>\n Kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotannossa fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 on my\u00f6s v\u00e4hentynyt. Viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettiin kaukol\u00e4mm\u00f6st\u00e4 yli puolet, mutta vuonna 2024 en\u00e4\u00e4 noin nelj\u00e4nnes. Puuta polttavia laitoksia on tullut lis\u00e4\u00e4, ja viimeisin\u00e4 vuosina s\u00e4hk\u00f6kattiloiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on kasvanut. Puuta k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 kattiloista saadaan aiempaa enemm\u00e4n l\u00e4mp\u00f6\u00e4 hy\u00f6dyksi, kun vuosikymmenien aikana useita savukaasupesureita on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. My\u00f6s l\u00e4mp\u00f6pumppujen k\u00e4ytt\u00f6 kaukol\u00e4mp\u00f6verkoissa on lis\u00e4\u00e4ntynyt.<\/p>\n Teollisuusl\u00e4mm\u00f6ksi kutsutaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4, joka ei ole tarkoitettu rakennuksien l\u00e4mmitykseen. Teollisuusl\u00e4mm\u00f6n l\u00e4hteiss\u00e4 ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun l\u00e4mm\u00f6n osuus on kymmeness\u00e4 vuodessa laskenut 20\u00a0%:n osuudesta 13\u00a0%:iin. Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu teollisuusl\u00e4mp\u00f6 on pysynyt ennallaan, mutta teollisuudessa on l\u00e4mm\u00f6ntarvetta v\u00e4hennetty, mik\u00e4 on nostanut uusiutuvien osuutta teollisuusl\u00e4mm\u00f6st\u00e4 noin 10 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 82\u00a0%:iin. Teollisuudessa l\u00e4mm\u00f6nk\u00e4ytt\u00f6 on suurinta mets\u00e4teollisuudessa, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n laajasti oman tuotannon sivutuotteita puupolttoaineiden muodossa.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannosta l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoa Tilastokeskuksen S\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotantotilastosta<\/a>.<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6n kulutus kasvoi, l\u00e4mm\u00f6n tarve v\u00e4heni<\/p>\n Vuonna 2024 Suomen s\u00e4hk\u00f6n kokonaiskulutus oli 83,1 TWh nousten 4\u00a0% edellisvuoteen verrattuna. Teollisuus k\u00e4ytti Suomessa s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 41\u00a0%, kun viel\u00e4 viime vuosituhannen puolella yli puolet s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 kului teollisuudessa. Mets\u00e4teollisuudessa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 kulutettiin 7\u00a0% edellisvuotta v\u00e4hemm\u00e4n johtuen mets\u00e4teollisuustuotteiden kysynn\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 laskusta. Mets\u00e4teollisuus kulutti s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 18\u00a0%, metalliteollisuus 10\u00a0% ja kemianteollisuus 8\u00a0%.<\/p>\n Kaukol\u00e4mm\u00f6n tarve pieneni edellisvuodesta 3\u00a0%. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2024 oli tavanomaista l\u00e4mpim\u00e4mpi koko maassa. <\/p>\n Tieliikenteen energiankulutus laskenut 9\u00a0%:ia aiempaa alemmalle tasolle<\/p>\n Kotimaan liikenteen energiankulutus oli 160 petajoulea (PJ = 1000 TJ) vuonna 2024 laskien 0,4\u00a0% edellisvuodesta. T\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tieliikenteen osuus oli 92\u00a0% (148 PJ). Tieliikenteess\u00e4 dieselpolttoaineen kulutus laski 2\u00a0% ja moottoribensiinin 3\u00a0% edellisvuodesta. Tieliikenteen energiankulutus oli 9\u00a0% alemmalla tasolla vuonna 2024 kuin koronaviruspandemiaa (COVID-19) edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuonna 2019.<\/p>\n Dieselpolttoaineen ja moottoribensiinin sis\u00e4lt\u00e4mien nestem\u00e4isten biopolttoaineiden osuus tieliikenteen kaikista energianl\u00e4hteist\u00e4 oli noin 14\u00a0%. Lain (446\/2007) mukainen jakeluvelvoitteen taso vuotta 2024 koskien on 13,5\u00a0% (18\u00a0% vuonna 2021). Dieselpolttoineen ja moottoribensiinin osalta bio-osuuksien laskenta perustuu jakeluvelvoitteella s\u00e4\u00e4dettyyn kest\u00e4vien uusiutuvien polttoaineiden v\u00e4himm\u00e4isosuuteen. S\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 tieliikenteess\u00e4 kasvoi 42\u00a0%, sen osuus tieliikenteen energial\u00e4hteist\u00e4 oli 2\u00a0%. S\u00e4hk\u00f6autojen kuluttamaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tieliikenteess\u00e4 on revisioitu vuosien 2022\u20132023 osalta. <\/p>\n Tieliikenteess\u00e4 kaasujen (maakaasu ja biokaasu) k\u00e4ytt\u00f6 tieliikenteess\u00e4 kasvoi 16\u00a0%. T\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 41\u00a0% oli suomalaisilta biokaasun tuotantolaitoksilta suoraan liikenteeseen jaeltua biokaasua (sis\u00e4lt\u00e4en nesteytetyn biokaasun). Loput tieliikenteen biokaasusta (59\u00a0%) on kest\u00e4vyystodistusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 todennettuja uusiutuvia eri\u00e4. Kaasujen yhteisosuus tieliikenteen energiankulutuksesta oli 1\u00a0%.<\/p>\n Voit lukea lis\u00e4\u00e4 jakeluvelvoitteesta Energiaviraston sivuilta<\/a> ja biopolttoaineiden kest\u00e4vyysj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n Kotimaan lentoliikenteen energiankulutus v\u00e4heni 8\u00a0% kahden vuoden kasvun j\u00e4lkeen. Lentoliikenteen energiankulutus ei ole noussut koronaviruspandemiaa edelt\u00e4neelle tasolle, vaan oli vuonna 2024 viel\u00e4 noin 25\u00a0% vuoden 2019 tasoa alempi. Raideliikenteen energial\u00e4hteiden yhteiskulutus laski 3\u00a0% edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 vuodesta. Raideliikenteess\u00e4 kevyen poltto\u00f6ljyn kulutus v\u00e4heni yh\u00e4 (18\u00a0%), mutta s\u00e4hk\u00f6n kulutus kasvoi 2\u00a0%.<\/p>\n Vedyn tilastointi laajenee \u2013 valtaosa vedyst\u00e4 fossiilisista l\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin<\/p>\n Suomen kansallisen tason vedyn tuotanto- ja kulutustiedot on koottu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa osana energiatilastojen lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 energiatilastointikokonaisuutta. Uusi tilastointikokonaisuus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaista tietoa vedyn tuotantom\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja tuotannon energial\u00e4hteist\u00e4, tuotantokapasiteetista, varastoinnista ja kulutuksesta. Energiatilastojen taulukkopalveluun on tulossa uusia vetytaulukoita alkuvuodesta 2026. Linkki p\u00e4ivitettyyn energia-taulukkopalveluun julkaistaan 6.2.2026 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. <\/p>\n Vuonna 2024 Suomessa tuotettiin vety\u00e4 14,5 PJ. Vedyst\u00e4 74\u00a0% tuotettiin maakaasulla, 20\u00a0% \u00f6ljytuotteita k\u00e4ytt\u00e4en ja 6\u00a0% s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 (elektrolyysi). T\u00e4m\u00e4 vedyn tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken teollisen mittakaavan puhtaan vetykaasun tuotannon Suomessa. Elektrolyysill\u00e4 tuotettu vety sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 veden elektrolyysin lis\u00e4ksi muut elektrolyysiprosessit, joissa muodostuu talteen otettavaa vetykaasua. <\/p>\n Valtaosa vedyst\u00e4 k\u00e4ytettiin raaka-aineena \u00f6ljynjalostusalalla (81\u00a0%) ja kemianteollisuudessa (12\u00a0%). Energial\u00e4hteen\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n- ja l\u00e4mm\u00f6ntuotannossa ja teollisuudessa vety\u00e4 k\u00e4ytettiin 5\u00a0% ja loput 2\u00a0% on muuta teollisuuden vedyn raaka-ainek\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Merkitt\u00e4vi\u00e4 vedyn varastoja Suomessa ei ainakaan viel\u00e4 ole, samoin vedyn maasta tuonti ja vienti vuonna 2024 oli hyvin pienimuotoista (alle 1 TJ). <\/p>\n Energiatuotteiden tuonnin ja viennin arvot laskivat<\/p>\n Suomeen tuotiin energiatuotteita 10,7 miljardin euron arvosta vuonna 2024 eli 8\u00a0% v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin. T\u00e4rkeimpi\u00e4 tuontimaita arvon perusteella olivat Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat. T\u00e4rkeimpi\u00e4 energian tuontituotteita arvon perusteella olivat raaka\u00f6ljyt, keskitisleet ja muut \u00f6ljytuotteet, miss\u00e4 raaka\u00f6ljyjen (-15\u00a0%), keskitisleiden (-2\u00a0%) ja muiden \u00f6ljytuotteiden (-4\u00a0%) arvot laskivat. Energiatuotteiden viennin arvo oli 4,8 miljardia euroa eli 27\u00a0% v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuonna 2023. T\u00e4rkeimpi\u00e4 vientimaita arvon perusteella olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Viro. T\u00e4rkeimpi\u00e4 energian vientituotteita arvon perusteella olivat keskitisleet ja moottoribensiini, miss\u00e4 keskitisleiden (-31\u00a0%) ja moottoribensiinin (-25\u00a0%) arvot laskivat. Suurin arvonnousu vientituotteilla oli nesteytetyll\u00e4 maakaasulla, jonka vientiarvo nousi 272\u00a0%.<\/p>\n Energian loppukulutus laski hieman<\/p>\n Energian loppukulutus laski hieman 0,4\u00a0% vuonna 2024. Teollisuus kattoi loppukulutuksesta 43\u00a0%, liikenne 16\u00a0%, rakennusten l\u00e4mmitys 27\u00a0% ja muut 14\u00a0%.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uusiutuvista energial\u00e4hteist\u00e4 eniten kasvoivat tuuli- ja aurinkovoima Uusiutuvan energian kokonaiskulutus kasvoi 2\u00a0% edellisvuodesta, sen osuus energian kokonaiskulutuksessa nousi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":31573,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-117875","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115729178664987461","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117875","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117875"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117875\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/31573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}