{"id":118175,"date":"2025-12-16T19:40:13","date_gmt":"2025-12-16T19:40:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118175\/"},"modified":"2025-12-16T19:40:13","modified_gmt":"2025-12-16T19:40:13","slug":"estonia-alus-oli-merikelvoton-jo-silloin-kun-alus-seilasi-suomen-ja-ruotsin-valilla-eri-nimilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118175\/","title":{"rendered":"Estonia-alus oli merikelvoton jo silloin, kun alus seilasi Suomen ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4 eri nimill\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Estonian hylyn uusista tutkimuksista julkaistiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n alustava loppuraportti. Laivan uppoamisesta on uuden tekniikan avulla luotu entist\u00e4 tarkempi kuva. Keulavisiiri irtosi noin kello 01 aamuy\u00f6ll\u00e4 eli varttia aiemmin kuin ennen luultiin.<\/p>\n<p>Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Uusi tutkimusraportti paljastaa, ett\u00e4 matkustaja-alus Estonia ei olisi saanut liikenn\u00f6id\u00e4 Tallinnan ja Tukholman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Laivassa oli koko sen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n ajan rakenteellisia puutteita keulavisiiriss\u00e4 ja keularampissa, jotka johtivat niiden murtumiseen aallokossa ja veden vy\u00f6rymiseen alukselle.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Viron, Ruotsin ja Suomen onnettomuustutkimuskeskukset julkaisevat alustavan loppuraportin t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina Tallinnassa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16 sndp-summary-bullet-point-font\">Estonian uppoamisessa syyskuussa 1994 kuoli 852 ihmist\u00e4 989:st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Matkustaja-alus Estonia ei olisi saanut liikenn\u00f6id\u00e4 Tallinnan ja Tukholman v\u00e4lill\u00e4. Sen keulavisiiriss\u00e4 ja -rampissa oli rakennevikoja, jotka johtivat niiden murtumiseen aallokossa ja veden vy\u00f6rymiseen alukselle, paljastaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina julkaistu uusi raportti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dKeulavisiirivaurioita oli tapahtunut jo aiemmin, mutta tieto niist\u00e4 ei ollut levinnyt alan toimijoiden parissa\u201d, sanoo johtava tutkija <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/haku\/?query=Tauri%20Roosipuu\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tauri Roosipuu<\/a> Viron onnettomuustutkimuskeskuksesta tuoreessa tiedotteessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Loppuraportti korostaa, ett\u00e4 uppoamiseen vaikutti merenkulkualalla vallinnut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, eik\u00e4 syyn\u00e4 ollut miehist\u00f6n toiminta. Julkisuutta saaneet hylyn oikealla puolella olevat vauriot ovat nekin arvioinnin mukaan aiheutuneet kosketuksesta merenpohjan kanssa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dAluksessa oli koko sen k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n ajan piilevi\u00e4 rakenteellisia puutteita, ja se oli rakenteellisesti soveltumaton liikenn\u00f6im\u00e4\u00e4n Tallinna\u2013Tukholma-reitill\u00e4. N\u00e4it\u00e4 puutteita ei tiedostettu aluksella eik\u00e4 maissa\u201d, sanoo vt johtaja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/haku\/?query=Jonas%20B%C3%A4ckstrand\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Jonas B\u00e4ckstrand<\/a>, Ruotsin onnettomuustutkimuskeskuksesta, SHK:sta, tiedotteessa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Niin Roosipuu kuin B\u00e4ckstrand toivoivat tiedotustilaisuudessa, ett\u00e4 uusimmalla teknologialla hankittu tieto vihdoin p\u00e4\u00e4tt\u00e4isi alusta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t huhut ja spekuloinnit.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ennen tiedotustilaisuuden alkua Tallinnan risteilysataman edess\u00e4 jaettiin vaihtoehtoista raporttia.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dTutkimuksen tarve p\u00e4\u00e4ttyi, mutta aihe ei uppoa\u201d, sanoi <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/haku\/?query=Risto%20Haimila\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Risto Haimila <\/a>ennen tiedotustilaisuuden alkua. Haimila johti ennen el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n merionnettomuuksien tutkimusta Suomen onnettomuustutkimuskeskuksessa Otkesissa.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Tutkimukseen osallistuivat Viro laivan lippuvaltiona, Ruotsi satamavaltiona ja Suomi rannikkovaltiona. Alustavan arvioinnin loppuraportin mukaan Estonian onnettomuustutkintaa ei ole syyt\u00e4 aloittaa uudestaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Uutena tietona oli laadittu matemaattisiin laskelmin perustuva kuva siit\u00e4, kuinka keulavisiiri irtosi ja Tallinnasta Tukholmaan seilannut laiva vajosi It\u00e4meren pohjaan aamuy\u00f6ll\u00e4 28. syyskuuta 1994.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Visiiri irtosi noin kello 01 aamuy\u00f6ll\u00e4 eli varttia aiemmin kuin ennen luultiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Hylky makaa meren pohjassa noin 40 kilometri\u00e4 Ut\u00f6n saaresta Lounais-Suomesta ja 50 kilometri\u00e4 Hiidenmaasta Virosta.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Sille julistettiin hautarauha uppoamisen j\u00e4lkeisen\u00e4 vuotena, kun ensimm\u00e4iset merenalaiset tutkimukset oli tehty.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Rauhaa Estonia ei ikin\u00e4 saanut. Uppoamista ovat vuosikymmenien ajan seuranneet villit huhut, ja hylyll\u00e4 on k\u00e4ynyt erilaisia kuvausryhmi\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1765880708_852_468.jpg\" alt=\"Toistaiseksi mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 Estonialla olisi tapahtunut r\u00e4j\u00e4hdys keulan alueella.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:1.6580310880829014\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Toistaiseksi mik\u00e4\u00e4n ei viittaa siihen, ett\u00e4 Estonialla olisi tapahtunut r\u00e4j\u00e4hdys keulan alueella. Kuva:\u00a0Viron onnettomuustutkintakeskus<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1765914013_219_468.jpg\" alt=\"Estonia \u2013 Mullistava l\u00f6yt\u00f6 -dokumenttisarjassa n\u00e4htiin nelj\u00e4 metri\u00e4 leve\u00e4 aukko hylyn kyljess\u00e4.\" class=\"_Img_1rerz_1\" style=\"aspect-ratio:2.338611449451888\" loading=\"eager\"\/><\/p>\n<p class=\"article-picture-caption\">Estonia \u2013 Mullistava l\u00f6yt\u00f6 -dokumenttisarjassa n\u00e4htiin nelj\u00e4 metri\u00e4 leve\u00e4 aukko hylyn kyljess\u00e4. Kuva:\u00a0Dplay<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Uusi arviointi k\u00e4ynnistettiin viisi vuotta sitten, kun Discovery-kanava julkaisi ruotsalaisen toimittaja <a class=\"article-personlink\" href=\"https:\/\/www.aamulehti.fi\/haku\/?query=Henrik%20Evertsonin\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Henrik Evertsonin<\/a> ohjaaman sarjan Estonia \u2013 Mullistava l\u00f6yt\u00f6.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Dokumenttisarja n\u00e4ytti hylylt\u00e4 uusia kuvia. Nelj\u00e4 metri\u00e4 leve\u00e4 aukko tyyrpuurissa eli oikeassa kyljess\u00e4 her\u00e4tti spekulaatioita, joiden mukaan alus olisi uponnut t\u00f6rm\u00e4tty\u00e4\u00e4n sukellusveneeseen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Mit\u00e4\u00e4n n\u00e4in mullistavaa ei paljastunut. Sen sijaan uuden tekniikan avulla on kuvattu ja mitattu hylky kaikkine repeytymineen ja kolhuineen. My\u00f6s meren pohja ja merivirtaukset on tutkittu.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Oikean kyljen repe\u00e4m\u00e4 paljastui noin 25 metri\u00e4 pitk\u00e4ksi eli paljon tv-sarjassa n\u00e4ytetty\u00e4 leve\u00e4mm\u00e4ksi aukoksi. Se noudatti meren pohjassa olevan peruskallion ja kiviosan muotoa. <a class=\"article-genericlink\" href=\"https:\/\/estonia1994.ee\/uudised\/parvlaeva-estonia-esialgne-hindamine-2023-alusuuringute-aruanded-taiendatud-26032024\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Tutkimusryhm\u00e4n alustavan arvion mukaan<\/a> repeytym\u00e4 oli seurausta aluksen kyljen osumisesta peruskallioon.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">\u201dHylyn keskiosa lep\u00e4\u00e4 noin 1,8 miljardia vuotta vanhan gneissiharjanteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 on vaikuttanut hylyn liikehdint\u00e4\u00e4n vuosien varrella\u201d, kertoo Jonas B\u00e4ckstrand, Ruotsin onnettomuustutkimuskeskuksen SHK:n johtaja tiedotteen mukaan.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Viron onnettomuustutkimuskeskuksen johtajan Tauri Roosipuun mukaan aukkoa ei ollut havaittu 1990-luvun tutkimuksissa, koska hylky makasi sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Yli 10\u202f000 tonnin painoinen hylky on vuosien mittaan liukunut ter\u00e4v\u00e4\u00e4 kalliota vasten.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Syy uppoamiseen oli keulavisiirin lukituksen murtuminen aallokossa. Kun visiiri irtosi, se rikkoi my\u00f6s keularampin. Vesi vy\u00f6ryi alukseen. Laiva kallistui ja upposi nopeasti. T\u00e4m\u00e4 oli jo ensimm\u00e4isen onnettomuustutkinnan tulos vuonna 1997.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Laivan rakenteelliset puutteet liittyv\u00e4t keulavisiirin kiinnitysj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja keularampin sijaintiin.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Keulavisiirin kiinnitysj\u00e4rjestelm\u00e4 ei vastannut rakennuspiirroksia ja oli vaadittua heikommasta ter\u00e4ksest\u00e4. Se oli hiiliter\u00e4st\u00e4, kun vaatimus oli St52-3-ter\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Keularamppi oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 sallittua edemp\u00e4n\u00e4, mit\u00e4 ei ollut merkitty merikelpoisuustodistukseen.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Ennen kuin virolainen Estline-yhti\u00f6 osti laivan, se ehti liikenn\u00f6id\u00e4 yli vuosikymmenen Suomen ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. 1980-luvulla se tunnettiin Viking Sallyna, joka seilasi Turun, Maarianhaminan ja Tukholman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Laiva rakennettiin Jos L. Meyerin telakalla Saksassa Papenburgissa aikana, jolloin matkustajalaivaliikenne lis\u00e4\u00e4ntyi nopeasti.<\/p>\n<p class=\"article-body mb-nof-24 px-nof-16\">Estonian uppoamisen aikana aluksella oli 989 ihmist\u00e4, joista 137 pelastettiin. Uutta tutkimusta varten oli haastateltu 68 vapaaehtoista henkiin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4. Heid\u00e4n lausuntonsa vastasivat p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n<p class=\"article-body nof-ui-body-medium mb-nof-24 px-nof-16\">T\u00e4m\u00e4 oli p\u00e4ivittyv\u00e4 uutinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Estonian hylyn uusista tutkimuksista julkaistiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n alustava loppuraportti. Laivan uppoamisesta on uuden tekniikan avulla luotu entist\u00e4 tarkempi kuva.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":118176,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[157,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-118175","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-aamulehti","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115730948159731771","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118175","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118175"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118175\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/118176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}