{"id":118215,"date":"2025-12-16T20:57:18","date_gmt":"2025-12-16T20:57:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118215\/"},"modified":"2025-12-16T20:57:18","modified_gmt":"2025-12-16T20:57:18","slug":"jim-simons-sijoittaja-joka-saa-warren-buffetin-nayttamaan-aloittelijalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118215\/","title":{"rendered":"Jim Simons \u2013 Sijoittaja, joka saa Warren Buffetin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aloittelijalta"},"content":{"rendered":"

Modernin maailman menestynein sijoittaja<\/p>\n

Vuonna 2024 menehtynyt Jim Simons oli todenn\u00e4k\u00f6isesti modernin maailman menestynein sijoittaja. H\u00e4nen yrityksens\u00e4 Renaissance Technologies:in kehitt\u00e4m\u00e4t mallit ovat tuottaneet niin poikkeuksellisia tuloksia, ett\u00e4 jopa Warren Buffetin pitk\u00e4aikainen menestys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaatimattomalta niiden rinnalla. Mutta kuka on t\u00e4m\u00e4 hiljainen nero, joka muutti sijoittamisen logiikan ja miten h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 n\u00e4kyy sijoitusmaailmassa vuonna 2025?<\/p>\n

Kuka on Jim Simons?<\/p>\n

Jim Simons (1938\u20132024) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, kryptologi ja kvantisijoittamisen<\/a> uranuurtaja, jonka el\u00e4m\u00e4 kulki t\u00e4ysin eri reitti\u00e4 kuin useimmilla muilla rahoitusalan legendoilla. H\u00e4nen uransa alkoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa, jossa h\u00e4n purki kylm\u00e4n sodan aikaisia salakirjoituksia. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n siirtyi Stony Brookin yliopistoon rakentamaan maailmanluokan matematiikan laitosta.<\/p>\n

Treidaus kyll\u00e4 kiehtoi Simonsia l\u00e4hes koko t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ajan, mutta alkuun tulokset eiv\u00e4t olleet kovin mairittelevia. Simons ja h\u00e4nen ensimm\u00e4inen vaimonsa saivat h\u00e4\u00e4rahaksi 5 000 dollaria, jonka Simons halusi moninkertaistaa markkinoilla. H\u00e4n osti aluksi tuttuja, tylsi\u00e4 suuryritysten osakkeita, mutta turhautui nopeasti niiden liikkumattomuuteen.<\/p>\n

Simonsin pyynn\u00f6st\u00e4 tuttu p\u00f6rssimeklari ohjasi h\u00e4net soijapapujen futuurien pariin \u2013 ja niiden nopeat liikkeet saivat h\u00e4net v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti pauloihinsa. Pian h\u00e4n ajoi joka aamu San Franciscon keskustaan ehti\u00e4kseen markkinoiden avaukseen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen h\u00e4n vietti tuntikausia seuraten hintojen heiluntaa kuin intensiivist\u00e4 reaaliaikaista palapeli\u00e4. Alku oli lupaava: Simons teki muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 useiden tuhansien dollarien tuoton, mutta voitot sulivat l\u00e4hes yht\u00e4 nopeasti kuin olivat tulleetkin.<\/p>\n

Vaikka tuotto j\u00e4i lopulta mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, kokemus j\u00e4tti pysyv\u00e4n j\u00e4ljen \u2014 treidauksen adrenaliini, nopeat voitot ja mahdollisuus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 markkinoita matemaattisina kuvioina j\u00e4iv\u00e4t kytem\u00e4\u00e4n h\u00e4nen mieleens\u00e4.<\/p>\n

Mainos alkaa<\/p>\n

\"New<\/a><\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Jim Simons hylk\u00e4si akateemisen maailman<\/p>\n

Simons oli noussut nopeasti matematiikan maailman huipulle. H\u00e4n oli saanut alan arvostetuimpia palkintoja ja johti Stony Brooksissa dynaamista ja nopeasti kasvavaa matematiikan laitosta, mutta ura yliopistomaailmassa alkoi tuntua ennalta-arvattavalta. Simons kaipasi uutta haastetta \u2013 jotain, mik\u00e4 pakottaisi h\u00e4net k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaamistaan tavalla, johon akateeminen maailma ei pystynyt tarjoamaan vastausta.<\/p>\n

Ammattimainen sijoittaminen<\/a> astuikin kuvaan oikeastaan uteliaisuuden kautta. Simons alkoi mietti\u00e4, voisiko markkinoiden liikkeit\u00e4 tarkastella samalla tavalla kuin matemaattisia j\u00e4rjestelmi\u00e4: ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 massiivisia datam\u00e4\u00e4ri\u00e4, etsim\u00e4ll\u00e4 piilevi\u00e4 rakenteita ja rakentamalla malleja, jotka toimisivat paremmin kuin ihmisen intuitio.\u00a0<\/p>\n

Ajatus ei ollut t\u00e4ysin tuulesta temmattu. H\u00e4n oli jo aikaisemmin n\u00e4hnyt, kuinka Charlie Freifeldin kvantitatiiviset mallit olivat johdattaneet sokerin hinnan ennustamisen avulla kymmenkertaiseen tuottoon.\u00a0<\/p>\n

Samalla, my\u00f6s Simonsin oma ajattelu alkoi kirkastua: jos markkinoita l\u00e4hestyisi tieteellisen\u00e4 ongelmana, niit\u00e4 voisi ehk\u00e4 ennustaa. Ja jos niit\u00e4 voi ennustaa, ne voi voittaa.<\/p>\n

Vuonna 1978 Simons teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jota moni h\u00e4nen kollegoistaan piti suoranaisena harha-askeleena. H\u00e4n j\u00e4tti akateemisen maailman, hylk\u00e4si turvallisen tutkijanuran ja perusti ensimm\u00e4isen oman sijoitusyhti\u00f6ns\u00e4, Monemetricsin.<\/p>\n

Renaissance Technologies syntyy<\/p>\n

Monemetrics oli aluksi pieni ja kokeileva yritys \u2013 enemm\u00e4nkin tutkimuslaboratorio kuin varsinainen sijoitusyhti\u00f6. Simons ei ollut viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt markkinoiden menestysresepti\u00e4, mutta h\u00e4n oli l\u00f6yt\u00e4nyt oikean kysymyksen: mit\u00e4 kaikkea markkinoiden hinnat voisivat kertoa, jos niit\u00e4 tarkastelisi riitt\u00e4v\u00e4n suuresta kulmasta?\u00a0<\/p>\n

Ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina Simons palkkasi rinnalleen maailman parhaita matemaatikkoja ja koodareita, jotka eiv\u00e4t tienneet sijoittamisesta juuri mit\u00e4\u00e4n \u2013 ja juuri se oli tarkoituskin. H\u00e4n ei halunnut Wall Streetin perinteisi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4, h\u00e4n halusi ajattelijoita, joille markkinat olivat ratkaistava ongelma.<\/p>\n

Yhti\u00f6n alkuvuodet olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin sujuvia. Ensimm\u00e4iset mallit toimivat aina hetken, mutta eiv\u00e4t kest\u00e4neet markkinoiden jatkuvia rakenteellisia muutoksia. H\u00e4n oli kuitenkin varma, ett\u00e4 ongelma ei ollut markkinoissa vaan mallien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4. Ne kaipasivat lis\u00e4\u00e4 dataa, parempia signaaleja ja ennen kaikkea lis\u00e4\u00e4 neroja.<\/p>\n

Monemetrics muuttui Renaissance Technologiesiksi, tutkimusinstituutiksi, jonka tavoitteena oli ratkaista markkinoiden matemaattinen kieli.<\/p>\n

66 % vuosituotto l\u00e4hes 30 vuoden ajan<\/p>\n

Renaissance Technologiesin Medallion-rahaston lopullinen l\u00e4pimurto tapahtui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, kun Simonsin tiimi onnistui vihdoin rakentamaan mallikokoelman, joka ei ainoastaan l\u00f6yt\u00e4nyt markkinoiden pieni\u00e4 v\u00e4\u00e4rinhinnoitteluja, vaan my\u00f6s pystyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 johdonmukaisesti.<\/p>\n

Tulokset olivat aluksi lupaavia ja pian k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, sill\u00e4 Medallion tuotti pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin noin 66 % vuodessa. Tuotot olivat niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, ett\u00e4 rahaston markkina-arvon kasvaessa, Simons joutui rajaamaan ulkopuoliset sijoittajat kokonaan ulos rahastosta \u2013 yksinkertaisesti siksi, ettei rahastoa voinut kasvattaa turvallisesti rajattomasti ilman strategian heikentymist\u00e4. Rajoittamalla p\u00e4\u00e4oman enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n h\u00e4n varmisti, ett\u00e4 mallien tehokkuus ja rahaston salamannopea kaupank\u00e4ynti eiv\u00e4t k\u00e4rsineet.<\/p>\n

Menestys perustui tuhansiin pieniin tilastollisesti merkitt\u00e4viin signaaleihin, joita Medallion hy\u00f6dynsi nopeammin ja aggressiivisemmin kuin kukaan muu. Mallit olivat niin tarkkoja, ett\u00e4 rahasto teki voittoa jopa niin\u00e4 vuosina, kun markkinat romahtivat. Samalla sen volatiliteetti <\/a>pysyi h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n matalana ja rahaston Sharpe-suhde kohosi parhaimmillaan l\u00e4hes kahdeksaan.<\/p>\n

Miksi yksityissijoittajan kannattaa kiinnostua Jim Simonsista?<\/p>\n

Jim Simons ei ole perinteinen sijoittajalegenda, jonka oppeja voi soveltaa suoraan omaan salkkuun. H\u00e4n ei etsinyt aliarvostettuja yhti\u00f6it\u00e4 kuten Warren Buffett<\/a>, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut n\u00e4kemyksi\u00e4 teknologiasta kuten Cathie Woodilla<\/a> tai kuluttajatrendeist\u00e4 kuten Peter Lynchill\u00e4<\/a>. Silti h\u00e4nen tarinassaan on oppeja, jotka jokaisen yksityissijoittajan kannattaa sis\u00e4ist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin Simons osoitti, ett\u00e4 sijoittaminen on j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, johon ei kannata sekoittaa tunteita. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten ei tarvitse olla t\u00e4ydellisi\u00e4, kunhan ne perustuvat johdonmukaisiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin, joita noudatetaan tilanteesta riippumatta.<\/p>\n

Simonsin tarina muistuttaa my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 markkinoilla suurin vihollinen ei ole volatiliteetti \u2013 vaan reaktiot siihen. Medallion teki rahaa my\u00f6s silloin, kun markkinoilla vallitsi paniikki, vaikka suurin osa sijoittajista menetti tuolloin rahaa \u2013 yleens\u00e4 liiasta impulsiivisuudesta johtuen.<\/p>\n

Simonsin tarinan kenties t\u00e4rkein opetus on kuitenkin se, ett\u00e4 sijoittaminen on jatkuvaa oppimista. H\u00e4n ei koskaan ajatellut l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4 lopullista mallia, ainoastaan paremman version edellisest\u00e4 ja saman periaatteen tulisi p\u00e4te\u00e4 my\u00f6s jokaisen yksityissijoittajan strategiaan.\u00a0<\/p>\n

Menestyminen ei vaadi t\u00e4ydellisyytt\u00e4, vaan kyky\u00e4 parantaa omaa ajatteluaan ajan mittaan.\u00a0<\/p>\n

Kirjat ja perint\u00f6<\/p>\n

Jim Simonsin el\u00e4m\u00e4ntarina on niin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 se tuntuu paikoin fiktiolta. Matemaatikosta, joka inhosi talousennusteita, tuli mies, joka rakensi historian tuottoisimman rahaston \u2013 ja j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 niin rahoitusalaan, tieteeseen kuin politiikkaankin ulottuvan j\u00e4ljen.<\/p>\n

Simonsista tuli h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana yksi maailman suurimmista tieteellisen tutkimuksen rahoittajista. H\u00e4nen s\u00e4\u00e4ti\u00f6ns\u00e4 tukevat niin matematiikkaa, luonnontieteit\u00e4, autismitutkimusta kuin Yhdysvaltain opettajakoulutustakin. Simons rahoitti muun muassa Mathematical Sciences Research Institutea (MSRI), perusti Math for America<\/a> -ohjelman ja tuki lukemattomia tutkimusryhmi\u00e4, joiden ty\u00f6 jatkuu h\u00e4nen poismenonsa j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

Ehk\u00e4 n\u00e4kyvin esimerkki h\u00e4nen tieteellisest\u00e4 perinn\u00f6st\u00e4\u00e4n sijaitsee kuitenkin kaukana Wall Streetilt\u00e4 \u2014 Chilen Atacaman autiomaassa. Sinne rakennettu Simons Observatory<\/a> on yksi maailman edistyneimmist\u00e4 kosmisen mikroaaltotaustan tutkimuslaitoksista. Se pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n universumin alkuhetki\u00e4 ja avaruuden rakenteen synty\u00e4 tarkkuudella, johon yksik\u00e4\u00e4n aiempi observatorio ei ole ylt\u00e4nyt.<\/p>\n

Politiikan saralla Simons oli n\u00e4kyv\u00e4 demokraattien tukija, mutta h\u00e4nen lis\u00e4kseen my\u00f6s muut Renaissance Technologiesin avainhenkil\u00f6t \u2013 erityisesti Robert Mercer \u2013 muovasivat toiminnallaan yhteiskunnan ja politiikan pelikentt\u00e4\u00e4. Konservatiivismielisest\u00e4 Mercerist\u00e4 kasvoi 2010-luvulla yksi Yhdysvaltain vaikutusvaltaisimmista poliittisista rahoittajista, joka oli keskeisess\u00e4 roolissa Donald Trumpin valtaannousun taustalla.<\/p>\n

Mercerien kautta Simonsin rakentama koneisto p\u00e4\u00e4tyi vaikuttamaan asioihin, joista Simons itse oli selv\u00e4sti eri mielt\u00e4. H\u00e4n oli loppuun asti liberaalimielinen lahjoittaja, joka suosi tieteeseen ja koulutukseen investointia \u2013 ei poliittista vastakkainasettelua.<\/p>\n

Mik\u00e4li tarinan pidempi versio kiinnostaa, suosittelemme ottamaan lukulistalle 2019 julkaistun, The Man Who Solved the Market <\/a>-kirjan.<\/p>\n

Jim Simons -sijoittajaprofiili<\/p>\n\nSyntym\u00e4vuosi<\/td>\n1938 (kuollut 2024)<\/td>\n<\/tr>\n\nKoulutus<\/td>\nMIT (BSc, Mathematics) \u2192 UC Berkeley (PhD, Mathematics)<\/td>\n<\/tr>\n\nUra<\/td>\nIDA \u2013 kryptologi \u2192 Stony Brook University (matematiikan laitoksen johtaja) \u2192 Monemetrics (perustaja) \u2192 Renaissance Technologies (perustaja ja toimitusjohtaja)<\/td>\n<\/tr>\n\nSijoitustyyli<\/td>\nKvantitatiivinen, tilastollinen ja t\u00e4ysin systemaattinen sijoittaminen \u2013 markkinoiden mallintaminen datan, algoritmien ja signaalien avulla<\/td>\n<\/tr>\n\nTunnettu erityisesti<\/td>\nMedallion Fund (~66 % vuosituotto, Sharpe jopa ~7.5), kvantisijoittamisen mullistaminen, tieteen ja matematiikan massiiviset lahjoitukset<\/td>\n<\/tr>\n\nAvainhenkil\u00f6t<\/td>\nLenny Baum, James Ax, Sandor Straus, Henry Laufer, Peter Brown, Robert Mercer<\/td>\n<\/tr>\n\nTunnuslause \/ filosofia<\/td>\n\u201cPatterns are everywhere.\u201d<\/td>\n<\/tr>\n

Opi lis\u00e4\u00e4 legendaarisilta sijoittajilta<\/p>\n

\"Jim<\/p>\n


\n Jim Simons \u2013 Sijoittaja, joka saa Warren Buffetin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aloittelijalta <\/a><\/p>\n

\"Torakoita<\/p>\n


\n Torakoita hiilikaivoksessa: Howard Marks varoittaa marraskuun sijoitusmuistiossa velkamarkkinoiden riskeist\u00e4 <\/a><\/p>\n

\"Cathie<\/p>\n


\n Cathie Wood on sijoitusguru, joka ly\u00f6 vetoa tulevaisuuden kasvuyhti\u00f6ist\u00e4 <\/a><\/p>\n

\"Warren<\/p>\n


\n Warren Buffett \u2013 mit\u00e4 Omahan oraakkeli opettaa sijoittamisesta vuonna 2025? <\/a><\/p>\n

\"Peter<\/p>\n


\n Peter Lynch \u2013 Sijoita asioihin, jotka tunnet <\/a><\/p>\n

\"Satoshi<\/p>\n


\n Satoshi Nakamoto \u2013 Bitcoinin mystinen luoja <\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Modernin maailman menestynein sijoittaja Vuonna 2024 menehtynyt Jim Simons oli todenn\u00e4k\u00f6isesti modernin maailman menestynein sijoittaja. H\u00e4nen yrityksens\u00e4 Renaissance…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":118216,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-118215","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115731251132490609","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118215"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118215\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/118216"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}