{"id":118376,"date":"2025-12-17T01:46:10","date_gmt":"2025-12-17T01:46:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118376\/"},"modified":"2025-12-17T01:46:10","modified_gmt":"2025-12-17T01:46:10","slug":"eun-suurin-kauppasopimus-ratkeamassa-5-kysymysta-ja-vastausta-mercosur-diilista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/118376\/","title":{"rendered":"EU:n suurin kauppasopimus ratkeamassa \u2013 5 kysymyst\u00e4 ja vastausta Mercosur-diilist\u00e4"},"content":{"rendered":"

EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on ratkaisun hetket. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut j\u00e4ttimarkkinat eurooppalaisille yrityksille \u2013 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden ep\u00e4varmuuksien keskell\u00e4 Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle my\u00f6s iso strateginen voitto. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset 5 kysymykseen.<\/p>\n

Euroopan ulottuvilla on kansainv\u00e4lisen kaupan l\u00e4pimurto, kun yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa toivottavasti pian viimeisen sinettins\u00e4. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin v\u00e4lill\u00e4 jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan viel\u00e4 EU-j\u00e4senmaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6n ja Euroopan parlamentin hyv\u00e4ksynt\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4senmaiden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 odotetaan 15.12. alkavalla viikolla. \u00a0Komission puheenjohtaja Von der Leyenin on m\u00e4\u00e4r\u00e4 matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. Euroopan parlamentti \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 sopimuksen hyv\u00e4ksynn\u00e4st\u00e4 kuitenkin vasta tammi-helmikuun vaihteessa.<\/p>\n

Alla vastaukset keskeisimpiin kysymyksiin:
<\/strong>Mik\u00e4 tekee Mercosur-sopimuksesta niin merkitt\u00e4v\u00e4n?
Miten sopimus vaikuttaa yrityksiin?
Mit\u00e4 voitettavaa Suomella on Mercosur-markkinoilla?
Miksi Mercosur-sopimusta on vastustettu? Onko huoliin aihetta?
Miten prosessi etenee ja mit\u00e4 tapahtuu l\u00e4hiviikkoina?<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. \nMik\u00e4 tekee Mercosur-sopimuksesta niin merkitt\u00e4v\u00e4n?<\/strong><\/p>\n


    <\/strong>Lyhyesti sanottuna mittakaava on poikkeuksellinen.Kyseess\u00e4 on EU:n historian suurin kauppasopimus, jolla luodaan vapaakauppa-alue yli 700 miljoonan asukkaan markkinaan.Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Mercosur on yksi maailman suurimmista markkinoista. Yksist\u00e4\u00e4n Brasilia on maailman 9. suurin talous.<\/p>\n

    Taloudelliset vaikutukset ovat sen mukaiset: komission arvion mukaan EU:n vienti Mercosur-alueelle voi kasvaa jopa 39 prosenttia vuoteen 2040 menness\u00e4.<\/p>\n

    Talouden ohella Mercosur-sopimuksessa korostuvat geotalouden kauaskantoiset hy\u00f6dyt Euroopalle. Kauppasotien aikakaudella sek\u00e4 Kiinaan ett\u00e4 USA:han liittyy monenlaisia poliittisia ja taloudellisia ep\u00e4varmuuksia. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 EU on aktivoinut hakemaan laaja-alaisesti uusia markkinoita niin Aasian nousevista talouksista kuin Latinalaisesta Amerikasta.<\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n<\/li>\n

  2. \nMiten sopimus vaikuttaa yrityksiin?<\/p>\n


    <\/strong>Mercosur-maat ovat t\u00e4h\u00e4n asti suojanneet markkinoitaan monella tapaa. Ulkomaista kilpailua ovat vaikeuttaneet sek\u00e4 korkeat tullit ett\u00e4 monimutkaiset tullausmenettelyt, tekniset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja sertifiointivaatimukset.<\/p>\n

    Nyt eurooppalaiset yritykset saavat etuly\u00f6ntiaseman, kun sopimus tekee kaupank\u00e4ynnist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti halvempaa ja helpompaa.<\/p>\n

    Yli 90 prosenttia tullinimikkeist\u00e4 vapautuu kokonaan tulleista asteittain 15 vuoden kuluessa. Tullit laskevat nollaan esimerkiksi koneille (tullit nyt 14\u201320 %), autoille (nyt 35 %), auton osille (nyt 14\u201318 %), kemikaaleille (nyt 18 %), l\u00e4\u00e4kkeille (nyt jopa 14 %) ja vaatteille (nyt 35 %).<\/p>\n

    Komission laskelmien mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo tullimaksujen poisto tuo EU-alueelle yli 4 miljardin euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t joka vuosi.<\/p>\n

    My\u00f6s kaupanesteiden poistaminen s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 vientiyritysten kustannuksia ja sujuvoittaa niiden prosesseja: tullimenettelyt helpottuvat ja esimerkiksi testaus- ja sertifiointivaatimukset yksinkertaistuvat.<\/p>\n<\/li>\n

  3. \nMit\u00e4 voitettavaa Suomella on Mercosur-markkinoilla?<\/p>\n

    Suomen kauppavaihto Mercosur-maiden kanssa on noin 1,5 miljardin euron tasolla vuosittain sis\u00e4lt\u00e4en tavara- ja palvelukaupan. Merkitt\u00e4vin kauppakumppanimme on Brasilia.<\/p>\n

    Suomesta vied\u00e4\u00e4n Mercosuriin ennen kaikkea tavaroita. Palveluvienti on 212 miljoonaa euroa vuodessa painottuen eritoten televiestint\u00e4\u00e4n ja seuraavaksi eniten yrityspalveluihin.
    Mercosur-sopimus voi nostaa my\u00f6s aivan uusien toimialojen viennin nousuun. Palvelumarkkinoita avautuu muun muassa televiestinn\u00e4n, digitaalisen kaupan sektoreilla ja sopimus helpottaa liikematkailua ja yritysten sis\u00e4isen ty\u00f6voiman liikkumista alueiden v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 My\u00f6s julkisiin hankintoihin osallistumismahdollisuudet paranevat, ja pk-yritysten vienti\u00e4 ja tuontia helpotetaan erityisten koordinaattorien avulla.<\/p>\n\nSuomen tavaraviennin keskeiset toimialat Mercosur-maihin<\/strong><\/td>\nViennin arvo (2024)<\/strong><\/td>\nNykyiset
    Mercosur-tariffit<\/strong><\/td>\nTulevat
    Mercosur-tariffit<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n\nKoneet ja mekaaniset laitteet<\/td>\n325 miljoonaa euroa<\/td>\n20 %<\/td>\nUseimpien tuotteiden tullit poistetaan asteittain<\/td>\n<\/tr>\n\nOptiset, l\u00e4\u00e4ketieteelliset ja kirurgiset laitteet, mittaus- ja valokuvalaitteet<\/td>\n74 miljoonaa euroa<\/td>\n18 %<\/td>\n0 %<\/td>\n<\/tr>\n\nKuljetusv\u00e4lineet<\/td>\n40 miljoonaa euroa<\/td>\n14\u201335 %<\/td>\nUseimpien tuotteiden tullit poistetaan asteittain<\/td>\n<\/tr>\n\nMaatalouselintarvikkeet<\/td>\n917 000 euroa<\/td>\n27\u201355 %<\/td>\nHuomattavasti alennettu. 0 % joillakin tuotteilla<\/td>\n<\/tr>\n<\/li>\n

  4. \nMiksi Mercosuria on vastustettu? Onko huoliin aihetta?<\/p>\n

    Isoin huoli on koskenut Mercosur-maiden maataloustuotteiden tulevaa tuontia Eurooppaan. Vastustusta on ollut erityisesti isoista j\u00e4senmaista, kuten Ranskasta, Puolasta ja Italiasta, joissa on pel\u00e4tty sopimuksen kasvattavan naudanlihan ja siipikarjanlihan tuontia ja aiheuttavan markkinah\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

    Neuvotteluissa on onnistuttu hallitsemaan n\u00e4m\u00e4 riskit hyvin. Sopimukseen sis\u00e4ltyy kiinti\u00f6t keskeisille maataloustuotteille. Mercosur-maista voi esimerkiksi tuoda EU:hun enint\u00e4\u00e4n 99 000 tonnia naudanlihaa 7,5 prosentin tullilla, mik\u00e4 vastaa 1,5 prosenttia EU:n naudanlihantuotannosta. Kiinti\u00f6n t\u00e4ytytty\u00e4 tullit nousevat takaisin korkealle, l\u00e4hes est\u00e4v\u00e4lle tasolle.<\/p>\n

    Lis\u00e4ksi on luotu mahdollisuus ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suojatoimia, mik\u00e4li edullinen tuonti aiheuttaisi haittaa paikallisille tuottajille. Huolien lievent\u00e4miseksi EU:ssa on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 sis\u00e4inen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa menettelyt, joilla EU voi nopeasti keskeytt\u00e4\u00e4 Mercosurista tuotavien maataloustuotteiden tullietuudet v\u00e4liaikaisesti, jos tuonti vaarantaa EU:n tuottajien asemaa.<\/p>\n<\/li>\n

  5. \nMiten Mercosur-prosessi etenee ja mit\u00e4 tapahtuu l\u00e4hiviikkoina?<\/strong><\/p>\n

    Prosessi on loppusuoralla ja meneill\u00e4\u00e4n on kriittiset ratkaisun hetket.<\/p>\n

    Varsinaiset EU-Mercosur-neuvottelut ovat p\u00e4\u00e4ttyneet joulukuussa 2024 saavutettuun sopuun. Voimaantulo edellytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sek\u00e4 EU:n ett\u00e4 Mercosurin hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    EU etenee seuraavasti:<\/p>\n

    Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kannalta t\u00e4rkein osuus eli varsinainen kauppasopimus on EU:n toimivallassa. Sen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n tarvitaan sek\u00e4 j\u00e4senmaiden (neuvoston) ett\u00e4 Euroopan parlamentin hyv\u00e4ksynt\u00e4. Ratkaisun avaimet ovat molemmilla osapuolilla:<\/p>\n

      \n
    • Neuvoston on ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4 tehd\u00e4 oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 15.12. alkavalla viikolla. Viime p\u00e4ivin\u00e4 on kuitenkin v\u00e4l\u00e4ytelty p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4 tammikuulle. Neuvoston hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6.<\/li>\n
    • Parlamentin osalta ratkaiseva \u00e4\u00e4nestys on tammi-helmikuun vaihteessa, jolloin sen on mahdollisuus joko hyv\u00e4ksy\u00e4 tai hyl\u00e4t\u00e4 sopimus. Parlamentissa haetaan viel\u00e4 kalkkiviivoilla sopua ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 suojatoimesta, joka turvaisi eurooppalaisten viljelij\u00f6iden asemaa.<\/li>\n<\/ul>\n

      Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut matkustavansa Brasiliaan 20.12. Mercosur-sopimuksen allekirjoitusjuhlallisuuksiin.<\/p>\n

      Jos EU-hyv\u00e4ksynt\u00e4 saadaan parlamentin \u00e4\u00e4nestyksen my\u00f6t\u00e4 maaliin alkuvuodesta 2026, tulisi kauppasopimus voimaan ja yritysten hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi aikaisintaan vuoden 2026 loppupuolella.<\/p>\n

      EU:n ja Mercosurin laajemmalle ns. kumppanuussopimukselle tarvitaan EU-maiden kansallisten parlamenttien ratifiointi, mik\u00e4 voi kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Ilman sit\u00e4kin yritysten kannalta olennainen kauppasopimusosuus tulee voimaan v\u00e4liaikaisesti mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvin pysyv\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on ratkaisun hetket. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut j\u00e4ttimarkkinat eurooppalaisille yrityksille…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":118377,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-118376","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115732387105612016","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=118376"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/118376\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/118377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=118376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=118376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=118376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}