Tutkimus osoitti vahvan yhteyden yliherk\u00e4n aistimuksiin reagoinnin ja neurokehityksellisten vaikeuksien v\u00e4lill\u00e4. Lapsilla, joilla oli aistiyliherkkyyksi\u00e4, oli selv\u00e4sti kohonnut riski kaikkiin tutkittuihin neurokehityksellisiin haasteisiin ja niill\u00e4 lapsilla, joilla oli todettu neurokehityksellisi\u00e4 vaikeuksia, aistiyliherkkyyksien todenn\u00e4k\u00f6isyys oli l\u00e4hes viisinkertainen. Riski kasvoi sit\u00e4 mukaa, mit\u00e4 useampia neurokehityksellisi\u00e4 haasteita lapsella oli.<\/p>\n
Tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 aistiyliherkkyys on yhteinen tekij\u00e4 kaikille neurokehityksellisille vaikeuksille, ja ne ovat t\u00e4rkeit\u00e4 neurokehityksellisten vaikeuksien varhaisemman tunnistamisen kannalta.<\/p>\n
\u201dAistimuksiin liittyv\u00e4t haasteet ilmenev\u00e4t usein jo ennen kuin oppimisen tai tarkkaavuuden vaikeudet tulevat n\u00e4kyviksi. Sen sijaan, ett\u00e4 aistiyliherkkyys n\u00e4ht\u00e4isiin vain autismikirjon ja ADHD:n piirteen\u00e4, se tulisi tunnistaa varhaisena merkkin\u00e4 yleisest\u00e4 kehityksellisest\u00e4 haavoittuvuudesta\u201d, yliopistonlehtori Katja Jussila<\/a> kertoo. H\u00e4n toimii vastuututkijana Oulun yliopistossa lastenpsykiatrian klinikan autismitutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 ja johtaa SenSO-tutkimusryhm\u00e4\u00e4 psykologian yksik\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Kun hermoston reagointi aistimuksiin on yliherkk\u00e4\u00e4, kynnys havaita aisti\u00e4rsykkeit\u00e4 on tavanomaista matalampi. My\u00f6s kyky tottua aisti\u00e4rsykkeisiin voi olla heikentynyt. Pienetkin tausta\u00e4\u00e4net, kirkas valaistus, vaatemateriaalien ja -saumojen tuntu iholla tai ruokien ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 koostumus voivat tehd\u00e4 tavallisesta arjesta raskasta ihmiselle, jolla on aistiyliherkkyyksi\u00e4.<\/p>\n \u201dJos neurokehitykselliset vaikeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t tunnistamatta, lapsi j\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti ilman asianmukaisia tukitoimia. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 erilaisiin toissijaisiin ongelmiin, kuten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, tunne-el\u00e4m\u00e4n ja mielenterveyden haasteisiin\u201d, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Anna Korkiakoski<\/strong> korostaa.<\/p>\n Varhaisella tunnistamisella ja tukitoimilla voidaan mahdollisesti ehk\u00e4ist\u00e4 n\u00e4iden toissijaisten ongelmien kehittymist\u00e4.<\/p>\n \u201dKun lapsella on toimintakyky\u00e4 rajoittavia ja arkea selv\u00e4sti vaikeuttavia aistiyliherkkyyksi\u00e4, olisi t\u00e4rke\u00e4 seurata h\u00e4nen kokonaiskehityst\u00e4\u00e4n neuvolassa tavallista tarkemmin. Tarvittaessa lis\u00e4selvitykset ja tuki- ja kuntoutustoimet tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisin\u201d, Katja Jussila sanoo.<\/p>\n Tutkimus perustuu kohorttiaineistoon, joka kattaa 4424 suomalaista kahdeksanvuotiasta lasta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (nykyinen Pohde) alueelta.<\/p>\n Kyseess\u00e4 on tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen tutkimus, jossa tarkastellaan n\u00e4in laajasti kaikkien neurokehityksellisten haasteiden ja aistiyliherkkyyksien yhteyksi\u00e4.<\/p>\n