{"id":119023,"date":"2025-12-17T18:39:18","date_gmt":"2025-12-17T18:39:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119023\/"},"modified":"2025-12-17T18:39:18","modified_gmt":"2025-12-17T18:39:18","slug":"klassikoiden-paivittaminen-on-meidan-velvollisuutemme-sanoo-kansallisbaletin-taiteellinen-johtaja-javier-torres-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119023\/","title":{"rendered":"\u201dKlassikoiden p\u00e4ivitt\u00e4minen on meid\u00e4n velvollisuutemme\u201d, sanoo Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Javier Torres | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Baletinjohtaja Javier Torresin<\/strong> vuonna 2022 alkanut kausi Kansallisbaletin johdossa on ollut uudistumisen ja rauhoittumisen aikaa. Vaikeiden koronavuosien ja johtamisongelmien<\/a> j\u00e4lkeen on p\u00e4\u00e4sty taas keskittym\u00e4\u00e4n oleelliseen: tanssiin ja uusiin teoksiin.<\/p>\n

Johtamisen lis\u00e4ksi Torres on osallistunut aktiivisesti my\u00f6s taiteelliseen ty\u00f6h\u00f6n. Lokakuussa 2025 tuli ensi-iltaan Torresin uudistama Giselle-baletti, jonka voi katsoa Yle Areenassa<\/a>.<\/p>\n

Giselle on romantiikan ajan klassikkobaletti, jonka perinteinen tarina ei en\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4nyt Torresia. H\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 yhteiskunnan tuella toimivilla taidelaitoksilla on jopa velvollisuus uudistaa klassikkoja.<\/p>\n

\u2013 Meid\u00e4n tulee kertoa tarinoita, jotka ovat oleellisia oman aikamme kannalta.<\/p>\n

\"Tanssiryhm\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Poissa ovat keskiaikaan viittaavat asut ja Gisellen maalaisidylli. Tilalla on farkkuja ja haalareita. Kuva: Roosa Oksaharju \/ SKOB<\/p>\n

Torres ei halua, ett\u00e4 baletin nuori yleis\u00f6 kohtaa tarinoita, joissa naiset ovat heikkoja ja odottavat vain sulhasta. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 vaikka tarinat ovat kaukana nykynuorten el\u00e4m\u00e4st\u00e4, niist\u00e4 syntyy silti odotuksia ja roolimalleja.<\/p>\n

\u2013 Koska Kansallisbaletilla on mahdollisuus tarjota vaihtoehtoinen tulkinta, meid\u00e4n t\u00e4ytyy se tehd\u00e4. Ei tietenk\u00e4\u00e4n aina, eik\u00e4 jokaisen klassikon kohdalla, sanoo Torres.<\/p>\n

Syd\u00e4nsurusta parisuhdev\u00e4kivaltaan<\/p>\n

Torresin muokkaamassa tarinassa Giselle ei ole en\u00e4\u00e4 viaton nuori maalaistytt\u00f6, vaan tarjoilija, joka ammatissaan on n\u00e4hnyt paljon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmiskohtaloita. H\u00e4n osaa olla varuillaan \u2013 ja silti h\u00e4n rakastuu.<\/p>\n

Torresin mielest\u00e4 juuri siin\u00e4 on vaaran paikka.<\/p>\n

\u2013 Rakastuessaan ihminen on paitsi vahvimmillaan, my\u00f6s haavoittuvimmillaan, sanoo Torres.<\/p>\n

\"Nainen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Gisellen lavastuksessa kivi toimii yhteisen\u00e4 elementtin\u00e4 kahden eri maailman v\u00e4lill\u00e4. Torres ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halunnut toistaa Giselleen liitettyj\u00e4 uskonnollisia symboleja. Kuvassa Martin Nudo\/Alberto ja Seo Yeun Kim\/Giselle. Kuva: Roosa Oksaharju \/ SKOB<\/p>\n

Gisellen ja Alberton rakkaus ei kest\u00e4, koska Alberto ei ole ollut rehellinen ja Giselle joutuu pettym\u00e4\u00e4n. Perinteisess\u00e4 tarinassa Giselle kuolee s\u00e4rkyneeseen syd\u00e4meen, mutta Torres halusi tehd\u00e4 tarinasta realistisemman. Giselle kuolee nyt v\u00e4kivallan uhrina.<\/p>\n

\u2013 Valitettavasti naisia kuolee edelleen v\u00e4kivaltaisten ja omistushaluisten miesten surmaamina. Minusta on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kertoa siit\u00e4, kuin naisesta, joka on niin heikko, ettei h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 kest\u00e4 vastoink\u00e4ymisi\u00e4, sanoo Torres.<\/p>\n

YK:n raportin<\/a> mukaan vuonna 2024 noin 50 000 tytt\u00f6\u00e4 ja naista kuoli maailmanlaajuisesti perhev\u00e4kivallan uhreina. My\u00f6s Suomessa pari- ja l\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta<\/a> on ollut viime vuosina kasvussa.<\/p>\n

\n

Vanhoille tarinoille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 naiset kuolevat ja miehet j\u00e4\u00e4v\u00e4t henkiin, olivatpa he millaisia roistoja tahansa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Koska kyse on romantiikan ajan baletista, toisessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 liikutaan tuonpuoleisessa maailmassa. Siell\u00e4 surmatut naiset hakevat oikeutta ja kostoa.<\/p>\n

\u2013 En itse usko kostoon, mutta vanhoille tarinoille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 naiset kuolevat ja miehet j\u00e4\u00e4v\u00e4t henkiin, olivatpa he millaisia roistoja tahansa, sanoo Torres.<\/p>\n

Romantiikan ajan tarinoissa parisuhdeongelmat ratkaistiin yleens\u00e4 niin, ett\u00e4 petollisten miesten rangaistus oli jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 surren kuollutta rakastettuaan. Naisten taas ajateltiin kuolemassa vapautuvan miesten heille aiheuttamasta tuskasta.<\/p>\n

Reilu peli, vai mit\u00e4?<\/p>\n

Italialaista muotia 1950-luvulta<\/p>\n

Baletin tapahtumapaikaksi Torres valitsi 1950-luvun Italian, sill\u00e4 h\u00e4n halusi tarinaan intohimoa ja karheutta, samaan tapaan kuin Fellinin elokuvissa.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

1950-luvun muoti ja italialaiset v\u00e4rit hallitsevat Gisellen ensimm\u00e4ist\u00e4 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Vespan kyydiss\u00e4 Thomas Brun ja Heidi Salminen. Kuva: Roosa Oksaharju \/ SKOB<\/p>\n

\u2013 Ketk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole yht\u00e4 intohimoisia kuin italiaiset, paitsi ehk\u00e4 me meksikolaiset, Torres innostuu.<\/p>\n

1950-luku oli konservatiivista aikaa, jolloin miesten ja naisten rooleissa monet yhteiskunnat ottivat takapakkia. Sodan j\u00e4lkeen naiset palasivat koteihin ja ryhtyiv\u00e4t taas huolehtimaan perheest\u00e4\u00e4n. Torresin mielest\u00e4 Gisellen taustalle 50-luku sopi hyvin.<\/p>\n

\u2013 Jos olisin sijoittanut Gisellen 1920-luvulle, h\u00e4nen olisi pit\u00e4nyt olla viel\u00e4 paljon itsen\u00e4isempi ja kapinallisempi nuori nainen.<\/p>\n

Visuaalinen maailma hehkuu 1950-luvun pukuja, joista Torres l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhtym\u00e4kohtia tietyn alkuper\u00e4isen Gisellen asuihin. H\u00e4n ottaa esimerkiksi italialaisen n\u00e4yttelij\u00e4n Sophia Lorenin.<\/p>\n

\u2013 Jos katsot tarkkaan, niin Gisellen toisen n\u00e4yt\u00f6ksen tutujen vy\u00f6t\u00e4r\u00f6linja on t\u00e4sm\u00e4lleen sama kuin Sophia Lorenin 50-luvun mekoissa, sanoo Torres.<\/p>\n

Rakkaus, petos ja anteeksianto<\/p>\n

Giselle on yksi Torresin lempibaleteista. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n jokaisessa kertomisen arvoisessa tarinassa tarvitaan rakkautta, petosta ja anteeksiantoa. Gisellest\u00e4 h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne kaikki.<\/p>\n

Kun Giselle sain ensiesityksen Pariisissa vuonna 1841, yleis\u00f6 n\u00e4ki jotain maagista. Kaasuvalojen loisteessa naistanssijat nousivat varpailleen. N\u00e4ytti silt\u00e4, kuin he olisivat leijuneet ilmassa. Varpailla tanssiminen oli baletissa silloin uusinta uutta.<\/p>\n

\u2013 En usko, ett\u00e4 pystymme edes kuvittelemaan, millaisen vaikutuksen se on tehnyt yleis\u00f6\u00f6n. K\u00e4rkitossut olivat my\u00f6s hyvin toisenlaiset kuin nykyisin. Niiss\u00e4 oli puuta, paperia ja liimaa. En ymm\u00e4rr\u00e4, miten naiset pystyiv\u00e4t tanssimaan niill\u00e4, sanoo Torres.<\/p>\n

Katso Areenassa taltiointin Kansallisbaletin Gisellest\u00e4.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Baletinjohtaja Javier Torresin vuonna 2022 alkanut kausi Kansallisbaletin johdossa on ollut uudistumisen ja rauhoittumisen aikaa. Vaikeiden koronavuosien ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":119024,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[17171,137,33,31,30,21544,108,7181,32,109],"class_list":{"0":"post-119023","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-baletti","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-giselle-baletti","14":"tag-kulttuuri","15":"tag-suomen-kansallisooppera-ja-baletti","16":"tag-suomi","17":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115736370631697577","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119023","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119023"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119023\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/119024"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119023"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119023"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119023"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}