\u201dSakkomaksuissa\u201d on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 kuntien pit\u00e4\u00e4 korvata osa ty\u00f6tt\u00f6myysetuuksista Kelalle, jos ty\u00f6tt\u00f6myys pitkittyy. Vuoden alussa n\u00e4it\u00e4 sakkoja kiristettiin tuntuvasti.<\/p>\n
Siksi kuntien valtionosuuksia kasvatettiin, mutta perusteena oli liian pieni arvio. Kuntien sakkomaksut ovat kasvaneet ennakoitua enemm\u00e4n.<\/p>\n
TE-uudistuksen yhteydess\u00e4 arvioitiin, ett\u00e4 kuntien osuus ty\u00f6markkinatuesta kasvaisi t\u00e4n\u00e4 vuonna 216 miljoonaa euroa eli 46 prosenttia viime vuodesta.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna kasvua oli jo tammi-marraskuussa 64 prosenttia verrattuna samaan aikaan viime vuonna.<\/p>\n
Sakkorahalla voisi rakentaa stadionin<\/p>\n
Esimerkiksi Tampereelle on kertynyt sakkoja noin 83 prosenttia enemm\u00e4n kuin samaan aikaan viime vuonna. Kasvu on ollut rajuinta isoista kaupungeista.<\/p>\n
Tampereellakin ennakoitiin, ett\u00e4 sakkomaksut kasvavat. Siksi niihin budjetoitiin t\u00e4lle vuodelle 40 miljoonaa euroa, mutta sekin oli liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Tampere on maksanut sakkomaksuja t\u00e4n\u00e4 vuonna noin 44 miljoonaa euroa. Saman verran maksoi esimerkiksi Tammelan stadionin rakentaminen.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 vuonna sakkomaksun verran on budjetoitu Tampereen koulujen ja p\u00e4iv\u00e4kotien rakentamiseen ja vanhojen remontteihin.<\/p>\n
Sakkomaksujen suuruus vaihtelee eri kunnissa, ja yleens\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on eniten kasvukeskuksissa. Pienemmiss\u00e4 kunnissa hajontaa on enemm\u00e4n.<\/p>\n
Yli sadassa kunnassa sakkomaksut ovat kasvaneet jo yli kaksinkertaisiksi verrattuna viime vuoteen.<\/p>\n
N\u00e4in on k\u00e4ynyt esimerkiksi reilun 2\u00a0000 asukkaan Yp\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Kanta-H\u00e4meess\u00e4. Etel\u00e4-Pohjanmaalla 1\u00a0800 asukkaan Soinin kunnassa sakkomaksu on taas noussut l\u00e4hes kuusinkertaiseksi.<\/p>\n
Ainoastaan yhdess\u00e4 kunnassa sakkomaksu on pienentynyt. Pohjois-Savon 2\u00a0600 asukkaan Kaavin sakkomaksu on laskenut noin 6\u00a0000 eurolla viime vuodesta.<\/p>\n
Pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myys kurittaa kuntia<\/p>\n
Sakkomaksujen kasvu johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kuntien rahoitusvastuu ty\u00f6tt\u00f6myysetuuksista on kasvanut ja aikaistunut.<\/p>\n
Nyt kunta joutuu rahoittamaan ty\u00f6tt\u00f6myysetuuksia jo 100 p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyden j\u00e4lkeen, kun ennen raja oli 300 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kuntien sakkomaksuista noin 80 prosenttia tulee pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4, joiden ty\u00f6tt\u00f6myys on kest\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden.<\/p>\n
Lokakuussa heit\u00e4 oli yli 30 prosenttia enemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin.<\/p>\n
\u2013 On iso haaste, onko kunnilla oikeasti mahdollisuuksia vastata pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyteen, sanoo Kuntaliiton Mikko Mehtonen.<\/p>\n
Kannustin on k\u00e4\u00e4ntynyt kuntia vastaan<\/p>\n
Ankarien sakkomaksujen olisi tarkoitus kannustaa kuntia nopeuttamaan ty\u00f6llistymist\u00e4.<\/p>\n
Mehtosen mukaan nyt malli on k\u00e4\u00e4ntynyt kuntia vastaan huonon talous- ja ty\u00f6llisyystilanteen takia.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yht\u00e4l\u00f6 vaikuttaa mahdottomalta. Kunnat eiv\u00e4t voi taikoa ty\u00f6llisyytt\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Avoimia ty\u00f6paikkoja on monta kertaa v\u00e4hemm\u00e4n kuin ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 ty\u00f6nhakijoita. Moni ty\u00f6paikka on piilossa, koska yritykset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t hakemustulvaa.<\/p>\n
Samaan aikaa kuntien sakkomaksut juoksevat.<\/p>\n
![\"Kuvassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/39-15714326942c0aa2ec59.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa Suomen ty\u00f6tt\u00f6myysaste kohosi synkimp\u00e4\u00e4n lukemaan 15 vuoteen. Kuva: Matias V\u00e4\u00e4n\u00e4nen \/ Yle, kuvank\u00e4sittely: Miikka Varila \/ Yle<\/p>\n
Puhe kannustimesta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nurinkuriselta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 kuntien sakot juoksevat samaan aikaan, kun ihminen on kunnan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6llisyyspalveluissa.<\/p>\n
Ennen TE-uudistusta kunnat vapautettiin sakkomaksuista, jos pitk\u00e4aikaisty\u00f6t\u00f6n oli ty\u00f6llisyyspalveluissa. Nyt kunnat maksavat sakkoa my\u00f6s heist\u00e4 eli palveluun ohjaaminen tarkoittaa kunnille tuplakustannusta.<\/p>\n
Kuntien maksuvastuu loppuu ainoastaan silloin, jos ty\u00f6t\u00f6n p\u00e4\u00e4see t\u00f6ihin, opiskelemaan tai el\u00e4kkeelle.<\/p>\n
Korona-aika oli vasta esimakua<\/p>\n
Kuntien sakkomaksut nousivat edelliseen enn\u00e4tykseens\u00e4 vuonna 2021, kun koronapandemian kuritti ty\u00f6markkinoita ja rajoitusten takia moni ty\u00f6llisyystoimi oli j\u00e4iss\u00e4.<\/p>\n
Koronan j\u00e4lkeen sakkomaksut tasoittuivat nopeasti, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa maksujen nousu johtuu my\u00f6s sakkojen kiristyksest\u00e4.<\/p>\n
Korona-aikana kuntien sakot pomppasivat reilulla 50 miljoonalla, kun nyt kasvua on jo yli 270 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen.<\/p>\n
Asiantuntijoiden mielest\u00e4 rahoitusmalli on ep\u00e4onnistunut<\/a>. My\u00f6s Kuntaliiton mukaan rahoitusmallia pit\u00e4isi arvioida uudelleen<\/a>, koska ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvua ei osattu ennakoida.<\/p>\n \u2013 Kannustinmallien ongelma on, miten niist\u00e4 erotetaan taloudelliset suhdanteet, etteiv\u00e4t ne rankaise liikaa yksitt\u00e4ist\u00e4 kuntaa tai kaupunkia, Mikko Mehtonen toteaa.<\/p>\n Jos mik\u00e4\u00e4n ei muutu, kuntien sakkomaksut pysyv\u00e4t korkeina. Ty\u00f6llisyyspalveluissa rahat palavat ilmaan, kun ty\u00f6nhakijoille on tarjolla l\u00e4hinn\u00e4 turhaa hakemusrallia.<\/p>\n Vaikka suhdanne paranisi huomenna, pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyden taittuminen kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myyskriisin keskell\u00e4 kasvavat sakkomaksut kannustavat kuntia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoastaan nipist\u00e4m\u00e4\u00e4n rahat muualta. Heikennet\u00e4\u00e4nk\u00f6 palveluita vai nostetaanko veroja?<\/p>\n