{"id":119576,"date":"2025-12-18T09:54:14","date_gmt":"2025-12-18T09:54:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119576\/"},"modified":"2025-12-18T09:54:14","modified_gmt":"2025-12-18T09:54:14","slug":"yle-esittaa-colin-firthin-lapimurtoroolin-miten-jane-austen-pitaisi-filmatisoida","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119576\/","title":{"rendered":"Yle esitt\u00e4\u00e4 Colin Firthin l\u00e4pimurtoroolin \u2013\u00a0Miten Jane Austen pit\u00e4isi filmatisoida?"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna Ylell\u00e4 juhlitaan kirjailija 250 vuotta sitten syntynytt\u00e4 <strong>Jane Austenia <\/strong>(1775\u20131817). Py\u00f6reit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kirjailijan kunniaksi Yle Teemalla esitet\u00e4\u00e4n 30 vuoden ik\u00e4\u00e4n kypsynyt, BBC:n tuottama kuusiosainen tv-sarja Ylpeys ja ennakkoluulo, joka perustuu Austenin kuuluisimpaan teokseen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 juhlahumussa ajattelin k\u00e4sitell\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Austenin rakastetun klassikkoteoksen kaksi kuuluisinta ja suosituinta sovitusta, niiden olennaisimmat erot ja mit\u00e4 voimme niist\u00e4 oppia. Toinen n\u00e4ist\u00e4 sovituksista (edell\u00e4 mainitun tv-sarjan lis\u00e4ksi) on <strong>Joe Wrightin <\/strong>ohjaama, vuonna 2005 ilmestynyt elokuva, joka sekin t\u00e4ytti t\u00e4n\u00e4 vuonna tasan 20 vuotta.<\/p>\n<p>Juhlahumua siis kerrakseen!<\/p>\n<p>Jos et ole koskaan kuullut Jane Austenista, niin h\u00e4n oli englantilainen kirjailija, jonka teokset ovat ampaisseet romaanitaiteen klassikoiksi ter\u00e4v\u00e4n yhteiskuntakritiikin ja hienovaraisen huumorin ansiosta. Austenin tuotanto keskittyy erityisesti 1700\u20131800-lukujen vaihteen englantilaiseen maalaisaateliin, heid\u00e4n tapoihinsa, moraalik\u00e4sityksiin ja ennen kaikkea avioliiton yhteiskunnalliseen merkitykseen.<\/p>\n<p>Kuten kaikkien suurimpien taiteilijoiden kohdalla, Jane Austen ei el\u00e4ess\u00e4\u00e4n nauttinut samanlaista arvostusta, kuin mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, miten oman aikansa sosiaaliset normit pakottivat Austenin julkaisemaan teoksensa nimett\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n<p>Kirjailijan uraa ei n\u00e4hty naisilla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, koska heid\u00e4n roolinsa oli toimia kodin hengett\u00e4rin\u00e4 tai \u00e4itein\u00e4. Kirjoittamisen piti n\u00e4hd\u00e4 tapahtuvan toissijaisena ja alisteisessa suhteessa t\u00e4st\u00e4 kapeasta roolista k\u00e4sin. Vaikka Austen ei koskaan mennyt naimisiin, h\u00e4n ei silti voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa nime\u00e4\u00e4n, koska muutoin kirjailija olisi voitu n\u00e4hd\u00e4 kuuluisuushakuisena naisena.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Austenin aikaan kaunokirjallisuuden saralla proosa my\u00f6s n\u00e4htiin alempiarvoisena kuin runous. N\u00e4in ollen h\u00e4nen statuksensa kirjailijana ei olisi edes ollut kovin korkealla kirjallisuuden kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjat menestyiv\u00e4t vaihtelevasti Austenin el\u00e4ess\u00e4. Paikoitellen ne myiv\u00e4t ihan hyvin, vaikka ne eiv\u00e4t aiheuttaneet suurta sensaatiota. Austen sai korvauksen t\u00f6ist\u00e4\u00e4n, joten ei voida puhua <strong>Vincent van Goghin <\/strong>kaltaisen kituvan taiteilijan tragediasta.<\/p>\n<p>On kuitenkin muistettava, ett\u00e4 vasta kuolemansa j\u00e4lkeen Austenin teoksia alettiin julkaista kirjailijan omalla nimell\u00e4.<\/p>\n<p>Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice) kertoo nuoren Elizabeth Bennetin ja herra Darcyn monivaiheisesta suhteesta, jossa tunteiden kehittyminen ja niiden ilmaiseminen kietoutuu luokka-aseman, odotettujen k\u00e4yt\u00f6stapojen ja ennakkoluulojen koukeroihin. Romaani oli alkuper\u00e4iselt\u00e4 ty\u00f6nimelt\u00e4\u00e4n Ensivaikutelmia (First Impressions), mik\u00e4 olisi ollut eritt\u00e4in osuva nimi tarinalle.<\/p>\n<p>Ylpeys ja ennakkoluulo julkaistiin alun perin vuonna 1813 ja siit\u00e4 on luotu lukuisia sovituksia n\u00e4ytelmist\u00e4 elokuviin ja televisiosarjoihin viimeisen parin vuosisadan aikana. Tarkka suorien sovitusten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on 12 kappaletta, mukaan luettuna kaikki viralliset tv-sarjat ja elokuvat, ja lis\u00e4\u00e4kin on tulossa. Ylpeys ja ennakkoluulo on my\u00f6s toiminut inspiraationa monille teoksille, joista tunnetuin niist\u00e4 on luultavasti Bridget Jonesin p\u00e4iv\u00e4kirja.<\/p>\n<p>Austenin teksti on tappavan tarkkaa ja oivaltavaa, mutta uskon romaanin s\u00e4ilytt\u00e4neen rakastetun asemansa ajattomana rakkaustarinana populaarikulttuurissa vuosien saatossa ilmestyneiden elokuvien ja tv-sarjojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Tosiaan vaikutusvaltaisinta asemaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t BBC:n tuottama kuusiosainen televisiosarja sek\u00e4 Joe Wrightin (Synkin hetki, Atonement \u2013 sovitus) ohjaama elokuva.<\/p>\n<p>Vuoden 1995 sarja, jossa p\u00e4\u00e4osissa n\u00e4htiin <strong>Jennifer Ehle <\/strong>(Elizabeth Bennet) ja <strong>Colin Firth<\/strong> (herra Darcy), on n\u00e4ist\u00e4 kahdesta pidetty Austenin tekstille uskollisimpana versiona. Se noudattaa romaanin juonta ja dialogia tarkasti, ja sen kuuden tunnin mitta antaa tilaa hahmojen kehitykselle ja aikakauden sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n kuvaukselle. Sarja esitteli my\u00f6s Colin Firthin kaikelle kansalle, joten kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei voi olla mit\u00e4\u00e4n valitettavaa sarjasta.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 BBC:n sarjassa n\u00e4kyy 90-luvun tv-tuotannoille tuttu vaatimattomuus ja yksinkertaisuus, vuoden 2005 elokuvaversio edustaa modernimpaa ja elokuvallisesti kunnianhimoisempaa tulkintaa. Elokuvaversiossa kaikki lavastuksesta, puvustuksesta ja kameraty\u00f6skentelyst\u00e4 alkaen on intensiivisemp\u00e4\u00e4 ja tyylitellymp\u00e4\u00e4 BBC:n tv-sarjan ilmaisuun ja ilmiasuun verrattuna.<\/p>\n<p>Moni pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 elokuvaa omana suosikkifilmatisointinaan, koska sen kautta tutustui Austeniin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. P\u00e4\u00e4osissa n\u00e4hdyt <strong>Keira Knightley<\/strong> ja <strong>Matthew Macfadyen<\/strong> ovat usein n\u00e4hty verrannollisessa suhteessa Ehlen ja Firthin klassikkopariin, mik\u00e4 on itsess\u00e4\u00e4n aika ep\u00e4reilua, mutta palaan t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 tuonnempana.<\/p>\n<p>Sovituksista<\/p>\n<p>Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 erot kahden samaan l\u00e4hdeteokseen pohjautuvan teoksen v\u00e4lill\u00e4 tekev\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4ksi sovituksen prosessin.<\/p>\n<p>Monelle katsojalle kaunokirjallisen teoksen sovittaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyy helppona ty\u00f6n\u00e4: kuvataan vain mahdollisimman uskollisesti se, mit\u00e4 kirjailija on kirjoittanut. T\u00e4ll\u00f6inh\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n mahdollisimman l\u00e4helle haluttua lopputulosta, eik\u00f6 vain?<\/p>\n<p>Mutta kysymys kuuluukin: miten Austen tulisi filmatisoida?<\/p>\n<p>Kerronnassaan Austen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vapaata ep\u00e4suoraa puhetta (eng. free indirect speech), jossa kirjan kertoja yhdist\u00e4\u00e4 objektiivisen kuvauksen ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n subjektiiviset ajatukset ja tunteet.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" height=\"720\" width=\"1280\" class=\"wp-image-250315 sp-no-webp perfmatters-lazy\" alt=\"\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/ylpeys-ja-ennakkoluulo-2005-pride-and-prejudice-header.jpg\"  data-\/> Keira Knightley ja Matthew Macfadyen.<\/p>\n<p>Esimerkiksi Ylpeys ja ennakkoluulo \u2013kirja alkaa kuuluisalla lauseella: \u201dOn yleisesti tunnustettu totuus, ett\u00e4 naimaton varakas mies tarvitsee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rinnalleen vaimon.\u201d Austen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ironiaa tuodessaan esiin heti k\u00e4ttelyss\u00e4 kirjan p\u00e4\u00e4teeman esille.<\/p>\n<p>Lainaus voidaan haluta sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 mukaan elokuvaan, mutta vaihtoehtoja on t\u00e4ll\u00f6in kaksi. K\u00e4sikirjoituksessa se pit\u00e4isi joko siirt\u00e4\u00e4 osaksi dialogia (aivan kuten tv-sarja teki) tai tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kertojaa, joka lausuu Austenin kirjoittaman totuuden \u00e4\u00e4neen, kuten Austenin Emma-adaptaatio Clueless (1995) teki.<\/p>\n<p>Mutta kumpikin n\u00e4ist\u00e4 valinnoista poikkeaa elokuvasta, koska se h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 Austenin kirjallisen tekniikan.<\/p>\n<p>Ty\u00f6 ei olekaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin helppo kuin voisi luulla, koska romaani ei ole sama kuin elokuvaukseen sopiva k\u00e4sikirjoitus. Valintoja on teht\u00e4v\u00e4 jo heti ensimm\u00e4isest\u00e4 lauseesta l\u00e4htien, kuvauksista, n\u00e4yttelij\u00e4valinnoista tai muista asianhaaroista puhumattakaan!<\/p>\n<p>BBC:n vuoden 1995 Ylpeys ja ennakkoluulo tv-sarjalla on Wrightin elokuvaan n\u00e4hden vajaa nelj\u00e4 tuntia lis\u00e4aikaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n, joten luonnollisesti se pystyy marinoimaan hahmojaan ja teemaansa pidemm\u00e4n aikaa katsojalleen. N\u00e4hdess\u00e4ni ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Keira Knightleyn t\u00e4hditt\u00e4m\u00e4n elokuvan olin monelta osin pettynyt, koska vertasin sen valintoja jatkuvasti tv-sarjan tuottamaan nautintoon.<\/p>\n<p>Ajattelin esimerkiksi jatkuvasti, miten monet n\u00e4yttelij\u00e4t eiv\u00e4t mieless\u00e4ni nousseet samalle tasolle. Mielest\u00e4ni vaikkapa <strong>Donald Sutherland <\/strong>oli eritt\u00e4in outo valinta Elizabethin is\u00e4n, herra Bennetin rooliin. Toisaalta n\u00e4in, ett\u00e4 Matthew Macfadayen taasen ei ollut tarpeeksi tuima herra Darcyna \u2013 toisin kuin ikoninen Firth.<\/p>\n<p>Vasta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 katsomiskerralla tajusin, ett\u00e4 Joe Wrightin sovituksessa n\u00e4yttelij\u00e4valinnoissa korostuu elokuvallinen vaatimus: hitaan avautumisen sijaan hahmoista pit\u00e4\u00e4 v\u00e4litty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti heid\u00e4n halunsa, pelkonsa, tarpeensa \u2013 tai mit\u00e4 ikin\u00e4 kohtaus heilt\u00e4 vaatii.<\/p>\n<p>Macfadayen on paljon herkempi Darcy, koska h\u00e4nell\u00e4 ei ole ajan tuomaa luksusta olla ylpe\u00e4.<\/p>\n<p>Firth pystyy olemaan tunteellisesti et\u00e4inen, koska tv-sarjan konteksti pystyy tarjoamaan h\u00e4nelle aikaa. Darcyn suuri sis\u00e4inen tunteenpalo tulee esiin tv-sarjaa varten k\u00e4sikirjoitetussa kohtauksessa, jossa h\u00e4n sukeltaa Pemberleyn lampeen uimaan. T\u00e4m\u00e4 on tietysti silm\u00e4karkkia katsojille, mutta yksi pulahdus paljastaa niin paljon sanattomasti Darcyn hahmosta.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n hitaasti l\u00e4mpenev\u00e4\u00e4n tulkintaan verraten Macfadayen antaa l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti oman ulkokuorensa murtua Knightleyn Elizabethin l\u00e4heisyydess\u00e4. Rakkautta ensitapaamisesta l\u00e4htien ei pid\u00e4 peitell\u00e4, kun aika on kortilla.<\/p>\n<p>Sama periaate p\u00e4tee my\u00f6s Sutherlandin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4n, herra Bennetiin.<\/p>\n<p>Pohjimmiltaan hahmo haluaa lapsilleen vain parasta, joten h\u00e4n on haluton painostamaan tytt\u00e4ri\u00e4\u00e4n avioliittoasioissa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 elokuvassa herra Bennetin ja Elizabethin suhde tiivistyy kohtauksessa, jossa h\u00e4n kyseenalaistaa Darcyn ja Elizabethin suhteen. H\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 toivo tytt\u00e4relleen rakkaudetonta liittoa, koska uskoo Elizabethin naivan Darcyn vain rahasta.<\/p>\n<p>Herra Bennet ei ole t\u00e4ydellinen is\u00e4hahmo, mutta Sutherlandin roolisuorituksen my\u00f6t\u00e4 elokuva sai oikaistua monta mutkaa suoraksi, joita ei olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saatu muutoin toimimaan elokuvassa. Tarina omalla tavallaan vaatii sen, ett\u00e4 h\u00e4n ei halua asettua tyt\u00e4rtens\u00e4 tielle muuta kuin pakon edess\u00e4.<\/p>\n<p>Samainen kohtaus l\u00f6ytyy my\u00f6s tv-sarjasta, mutta siin\u00e4 herra Bennet (<strong>Benjamin Whitrow<\/strong>) vaikuttaa varautuneemmalta ja samalla ankarammalta, jos h\u00e4nt\u00e4 vertaa Sutherlandin tulkintaan. Tv-sarjassa herra Bennet on suuremmassa roolissa, joten h\u00e4nen hahmonsa tietysti on mahdollista rakentaa moniulotteisemmaksi.<\/p>\n<p>Joe Wrightin ohjaus tuo tarinaan vahvempaa visuaalisuutta ja romanttista intensiteetti\u00e4, joka eroaa selv\u00e4sti sek\u00e4 tv-sarjaan ett\u00e4 Austenin l\u00e4hdemateriaaliin n\u00e4hden. Elokuvassa pyrittiin tuomaan tuttuun tarinaan uudenlaista emotionaalista syvyytt\u00e4, joka n\u00e4kyy nojauksena vahvempana nojauksena romantiikan ja melodraaman suuntaan.<\/p>\n<p>Elokuvan loppukohtaus, jossa Elizabeth ja Darcy tapaavat pellolla aamunkoitteessa on jopa t\u00e4ysin Austenin tekstin hengen vastainen. Niin romanttinen ja tunteen paloinen kuin kohtaaminen onkin, Austen ei koskaan olisi kirjoittanut Darcyn Elizabethille lausumaa repliikki\u00e4 \u201cI would have to tell you, you have bewitched me, body and soul\u201d (\u201cMinun on kerrottava sinulle, olet lumonnut minut, kehoni ja sieluni\u201d).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"YouTube video\" width=\"480\" height=\"360\" data-pin-nopin=\"true\" nopin=\"nopin\" class=\"perfmatters-lazy\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/1766051654_369_hqdefault.jpg\"\/><\/p>\n<p>Kovin moni ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tajua, ettei Darcy lausu kyseist\u00e4 repliikki\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 tekstiss\u00e4 tai BBC:n tv-sarjassa, koska se uppoaa niin luontevasti Wrightin ohjaaman elokuvan tekstuuriin. Elokuvalla ei ole mahdollisuutta olla yht\u00e4\u00e4n hienovaraisempi, joten eik\u00f6h\u00e4n samassa konkurssissa voida tarjota yleis\u00f6lle palavan rakkauden tunnustukset.<\/p>\n<p>Vaikka Joe Wrightin ohjaama elokuvaversio tiivist\u00e4\u00e4 romaanin tapahtumat parituntisen elokuvan kestoon sopivaksi tapahtumaketjuksi ottaen samalla tunteiden tulkinnallisia vapauksia, elokuva omalta osaltaan onnistui vangitsemaan uuden sukupolven katsojat ja tuomaan Austenin teemat 2000-luvun yleis\u00f6lle.<\/p>\n<p>Molemmissa versioissa on ansionsa ja varmasti t\u00e4m\u00e4 menee vahvasti mielipidekysymysten piiriin, ett\u00e4 kuka pit\u00e4\u00e4 mist\u00e4kin ja miten paljon enemm\u00e4n. Itse olen oppinut arvostamaan molempien sovitusten ansioita.<\/p>\n<p>Aina ei ole aikaa katsoa kuuden jakson mittaista sarjaa, joten yhdess\u00e4 illassa katsottu parituntinen elokuva tuntuu t\u00e4ysin oikeutetulta.<\/p>\n<p>Eik\u00e4 kukaan koskaan kiell\u00e4 lukemasta alkuper\u00e4ist\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n<p>Koska siit\u00e4h\u00e4n ei mik\u00e4\u00e4n parane.<\/p>\n<p>Paljon onnea Jane Austen 250 vuotta \u2013 miss\u00e4 ikin\u00e4 oletkaan!<\/p>\n<p>Ylpeys ja ennakkoluulo esitet\u00e4\u00e4n Teemalla to 25.12. ja pe 26.12. klo 12.00 alkaen. Areenassa sarja on katsottavissa 25.12.2025\u201323.1.2026.<\/p>\n<p><strong>Ville Vuorio \u2013 Leffahamsteri<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4n\u00e4 vuonna Ylell\u00e4 juhlitaan kirjailija 250 vuotta sitten syntynytt\u00e4 Jane Austenia (1775\u20131817). Py\u00f6reit\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kirjailijan kunniaksi Yle Teemalla&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":119577,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[131],"tags":[155,137,33,173,31,30,777,8993,172,32,109],"class_list":{"0":"post-119576","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-elokuvat","8":"tag-elokuvat","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-film","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kolumni","15":"tag-leffahamsteri","16":"tag-movies","17":"tag-suomi","18":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115739968717877769","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119576","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119576"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119576\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/119577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119576"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119576"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119576"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}