{"id":119690,"date":"2025-12-18T12:38:07","date_gmt":"2025-12-18T12:38:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119690\/"},"modified":"2025-12-18T12:38:07","modified_gmt":"2025-12-18T12:38:07","slug":"kuusamon-lentoasema-on-koillis-suomen-kansainvalinen-solmukohta-uusi-selvitys-korostaa-ymparivuotisten-lentoyhteyksien-tarvetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/119690\/","title":{"rendered":"Kuusamon lentoasema on Koillis-Suomen kansainv\u00e4linen solmukohta &#8211; uusi selvitys korostaa ymp\u00e4rivuotisten lentoyhteyksien tarvetta"},"content":{"rendered":"<p>Tuore selvitys vahvistaa Kuusamon lentoaseman roolin Koillis-Suomen matkailun keskeisen\u00e4 kansainv\u00e4lisen\u00e4 porttina. Vuonna 2024 erityisesti kansainv\u00e4linen liikenne kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n kehityspolku yhteyksien turvaamiseksi ja kapasiteetin kasvattamiseksi vuosien 2026\u20132029 aikana.<\/p>\n<p>Uusi selvitys vahvistaa, ett\u00e4 Kuusamon lentoasema on koko Koillis-Suomen matkailun kannalta keskeinen kansainv\u00e4linen portti. Lentoaseman vaikutusalue (Ruka-Kuusamo, Taivalkoski, Salla, Posio, Suomussalmi sek\u00e4 Pudasj\u00e4rvi-Sy\u00f6te) on y\u00f6pymism\u00e4\u00e4rill\u00e4 mitattuna Pohjois-Suomen kolmanneksi suurin matkailukohde, noin 1,4 miljoonalla y\u00f6pymisell\u00e4.<\/p>\n<p>Vuonna 2024 Kuusamon lentoasemalla kulki 126 129 matkustajaa. Kasvua edellisvuoteen kertyi viisi prosenttia, ja erityisesti kansainv\u00e4linen liikenne kasvoi vahvasti, 12,9 prosenttia. Suurimmat markkinat olivat Suomi, Iso-Britannia, Saksa ja Alankomaat, ja kasvua n\u00e4htiin my\u00f6s Sveitsist\u00e4, Puolasta ja Baltian maista.<\/p>\n<p>Selvityksen laatineen Port Experiencen Timo Rissasen mukaan Kuusamon lentoaseman laaja vaikutusalue on merkitt\u00e4v\u00e4 kilpailuetu: \u201dMonipuolinen matkailutarjonta ja vahva kansainv\u00e4linen kysynt\u00e4 vahvistavat koko alueen asemaa lentoyhti\u00f6iden ja matkanj\u00e4rjest\u00e4jien suuntaan. T\u00e4m\u00e4 parantaa mahdollisuuksia niin nykyisten yhteyksien s\u00e4ilytt\u00e4miseen kuin uusien avaamiseen.\u201d<\/p>\n<p>Talvikaudella Kuusamoon on tarjolla p\u00e4ivitt\u00e4inen yhteys Helsinkiin sek\u00e4 suoria lentoja useista Keski-Euroopan kohteista. Kes\u00e4kaudella tilanne on selv\u00e4sti haastavampi: suorat kansainv\u00e4liset reitit puuttuvat ja kotimaan tarjonta on rajallista. T\u00e4m\u00e4 rajoittaa matkailun ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ymp\u00e4rivuotista kasvua.<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n vuosille 2026\u20132029 kehityspolku, jonka tavoitteena on turvata nykyiset suorat lentoyhteydet ja kasvattaa kansainv\u00e4list\u00e4 lentokapasiteettia Kuusamon lentokent\u00e4n vaikutusalueen avainmarkkinoilta. Samalla arvioidaan edellytyksi\u00e4 avata lentoja my\u00f6s kes\u00e4- ja syyskausille, mik\u00e4 tukisi alueen uutta ja kasvavaa majoituskapasiteettia.<\/p>\n<p>\u201dAlueen vetovoima kasvaa nopeasti, mutta kasvava kapasiteetti on saatava t\u00e4yteen sek\u00e4 talvella ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 parempaa saavutettavuutta ja tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 koko vaikutusalueella. Samalla paranevat yhteydet palvelevat entist\u00e4 paremmin my\u00f6s alueen vakituisia asukkaita\u201d, sanoo Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Janne-Juhani Haarma.<\/p>\n<p>CHARLES-hankkeessa Naturpoliksen osatoteutus vastaa tarpeeseen lentoyhteyksien kehitt\u00e4misen mallin rakentamisesta ja lentoyhti\u00f6yhteisty\u00f6n vahvistamisesta. Hankkeen tavoite on avata uusi ymp\u00e4rivuotinen tai sulan maan kauden lentoyhteys Kuusamoon sek\u00e4 varmistaa alueen edellytykset pitk\u00e4j\u00e4nteiseen reittikehitykseen. Charles-hankkeen tavoitteita tukee Rethinking North -ryhm\u00e4hanke, jonka tavoitteena on matalasesonkien matkailukysynn\u00e4n kasvattaminen. Molemmat hankkeet ovat Euroopan Unionin osarahoittamia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tuore selvitys vahvistaa Kuusamon lentoaseman roolin Koillis-Suomen matkailun keskeisen\u00e4 kansainv\u00e4lisen\u00e4 porttina. Vuonna 2024 erityisesti kansainv\u00e4linen liikenne kasvoi edelliseen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":119691,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-119690","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115740613382474014","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119690","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=119690"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/119690\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/119691"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=119690"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=119690"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=119690"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}