Politiikka|Tutkijat irtisanoutuivat ministeri\u00f6n tilaamasta luontoraportista. He kokivat, ett\u00e4 poliittisen ohjauksen sotkemalla raportilla voi olla ik\u00e4vi\u00e4 seurauksia luonnolle ja tieteen uskottavuudelle.<\/p>\n
18.12. 14:30<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkijat irtisanoutuivat maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n tilaamasta mets\u00e4luontoraportista, koska luontotyyppim\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t olivat heid\u00e4n mukaansa virheellisi\u00e4.<\/p>\n
Tutkijat kokivat, ett\u00e4 tutkimustietoa ohjattiin poliittisesti ministeri\u00f6st\u00e4, ja m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 muutettiin niin, ett\u00e4 vaalittavien metsien pinta-ala pienenisi merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
Syken erityisasiantuntija Aija Kukkalan mukaan vaakalaudalla ovat luontoarvojen lis\u00e4ksi tut\u00adkijoiden riippumattomuus ja tietopohjaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon uskottavuus.<\/p>\n
Torstaina julkistetun mets\u00e4luontoraportin <\/a>valmisteluun liittyy tulenarkoja vaiheita ja yrityksi\u00e4 salata ne. Raportin on tilannut maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6.<\/p>\n Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) tutkijajoukko irtisanoutui raportista n\u00e4hty\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 luontotyyppim\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t olivat suorastaan virheellisi\u00e4.<\/p>\n Syken tutkijat halusivat, ett\u00e4 syyt heid\u00e4n irtisanoutumiseensa merkit\u00e4\u00e4n n\u00e4kyviin raporttiin. Ne kuitenkin j\u00e4tettiin piiloon.<\/p>\n Syken n\u00e4k\u00f6kulmasta tutkimustietoa ohjattiin poliittisesti, mik\u00e4 vaarantaa sek\u00e4 itse luontoarvioinnin ett\u00e4 tutkimustiedon puolueettomuuden ja tietopohjaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon uskottavuuden. Petteri Orpon <\/a>(kok) hallitusohjelman mukaan hallitus \u201dhy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkittua tietoa aktiivisesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossaan\u201d.<\/p>\n Mets\u00e4luontotyyppien suppeammilla m\u00e4\u00e4ritelmill\u00e4 niit\u00e4 l\u00f6ytyisi v\u00e4hemm\u00e4n, mik\u00e4 tarkoittaisi v\u00e4hemm\u00e4n EU:n velvoittamia parannustoimia metsiss\u00e4. Oleellista on, ett\u00e4 n\u00e4in tiettyj\u00e4 luontotyyppej\u00e4 l\u00f6ytyisi v\u00e4hemm\u00e4n talousmetsist\u00e4, joihin poliitikot varovat kajoamasta.<\/p>\n \u201dJos luontotyyppikohteita ei tarvitse s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, voidaan ehk\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 ennallistamisasetuksen velvoitteita\u201d, sanoo yksi vet\u00e4ytyneist\u00e4 tutkijoista, Syken erityisasiantuntija Aija Kukkala<\/a>.<\/p>\n Luhti-hankkeessa oli tarkoitus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 mets\u00e4isten luontotyyppien hyv\u00e4 tila. Hanke liittyy EU:n ennallistamisasetukseen, joka velvoittaa Suomea parantamaan tiettyjen luontotyyppien tilaa.<\/p>\n Luhti-hankkeessa oli mukana erilaisia metsi\u00e4 sek\u00e4 puita kasvavia soita.<\/p>\n Hanke alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sit\u00e4 tekiv\u00e4t yhdess\u00e4 Luonnonvarakeskus (Luke), mets\u00e4asiantuntija Tapio sek\u00e4 Syke. Luke on maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alainen tutkimuslaitos, Syke ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n.<\/p>\n lokakuun lopussa Syken tutkijat irtisanoutuivat raportin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 hankkeelle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kirjeess\u00e4.<\/p>\n He halusivat raporttiin maininnan, ett\u00e4 Syke on irtautunut hankkeesta n\u00e4kemyserojen takia.<\/p>\n Vastauksena Luken erikoistutkija Leena K\u00e4rkk\u00e4inen <\/a>ehdotti s\u00e4hk\u00f6postissa, ett\u00e4 maininta n\u00e4kemyseroista poistetaan ja sen tilalle laitetaan seuraava muotoilu: \u201dKiit\u00e4mme Syken asiantuntijoita taustatiedon tarjoamisesta raporttia varten.\u201d<\/p>\n HS kysyi K\u00e4rkk\u00e4iselt\u00e4 puhelimessa nelj\u00e4sti, miksi h\u00e4n teki t\u00e4llaisen ehdotuksen. K\u00e4rkk\u00e4inen ei vastannut kysymykseen. Lopulta K\u00e4rkk\u00e4inen sanoi n\u00e4in:<\/p>\n \u201dSe ei ollut minun ideani.\u201d<\/p>\n Ongelmat luontom\u00e4\u00e4ritelmien kanssa ilmeniv\u00e4t pian hankkeen alkamisen j\u00e4lkeen. Lokakuussa Syken tutkijoille tuli selv\u00e4ksi, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 venytet\u00e4\u00e4n perusteilla, jotka eiv\u00e4t perustu ekologiseen tutkimustietoon ja ovat my\u00f6s vastoin EU-s\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/p>\n Ongelmallisista kohdista kaksi on ylitse muiden. Toinen liittyy harjumetsiin ja toinen puustoisiin soihin.<\/p>\n Harjumetsiin on Suomessa laskettu valorinteet, varjorinteet ja tasamaaosuuksia. Nyt Luhti-raporttiin poimittiin mukaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, joka sis\u00e4lsi vain valorinteet.<\/p>\n T\u00e4llainen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4muutos supistaisi harjumetsien pinta-alan noin puoleen prosenttiin laajempaan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n Puustoisten soiden kohdalla puolestaan yhdeksi vaatimukseksi ehdotettiin turpeen paksutta, vaikka ne m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kasvillisuuden perusteella.<\/p>\n \u201dMit\u00e4\u00e4n luontoon liittyv\u00e4\u00e4 perustelua t\u00e4lle ei annettu\u201d, Syken tutkija Kukkala kertoo.<\/p>\n Suomessa ohutturpeisia soita ovat uhanalaiset korvet. Niist\u00e4 osa siis j\u00e4isi t\u00e4ll\u00e4 perusteella vaalittavien luontotyyppien ulkopuolelle. Korvet ovat ravinteikkaita soita, joilla puut kasvavat hyvin, ja joilla siksi on iso merkitys mets\u00e4taloudelle.<\/p>\n Uudenlaisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ei sy\u00f6tetty raporttiin Lukesta vaan tilaajalta eli maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4, jossa hanketta valvoo johtava asiantuntija Katja Matveinen<\/a>.<\/p>\n Matveinen kertoo ohjanneensa ty\u00f6t\u00e4, mutta ei pid\u00e4 ohjausta poliittisena.<\/p>\n \u201dMe olemme pyyt\u00e4neet m\u00e4\u00e4ritelmien tulkintaan vaihtoehtoja. Eli ohjaus mit\u00e4 tutkijoille on tuotu, on ollut vaihtoehtojen pyyt\u00e4mist\u00e4.\u201d<\/p>\n Matveinen sanoo, ett\u00e4 raportin luontotyyppitulkinnoista kaksi eiv\u00e4t \u201dt\u00e4ysin\u201d ole EU-m\u00e4\u00e4ritelmien mukaisia. \u201dT\u00e4m\u00e4 on meill\u00e4 tiedossa.\u201d<\/p>\n Matveinen on virkamies. H\u00e4n on saanut ohjeita ennallistamissuunnitelman johtoryhm\u00e4lt\u00e4, jossa istuu my\u00f6s poliittisia ihmisi\u00e4.<\/p>\n Matveinen ei yksil\u00f6i kenelt\u00e4 on saanut ohjeita. Johtoryhm\u00e4n julkisen kokoonpanon mukaan siell\u00e4 istuu esimerikiksi maa- ja mets\u00e4talousministeri Sari Essayahin <\/a>(kd) valtiosihteeri P\u00e4ivi Nerg<\/a>. Valtiosihteeri toimii ministerin apuna valmistelussa ja poliittisessa ohjauksessa.<\/p>\n Syken tutkijoiden kokemus poliittisesta ohjauksesta on Matveisen mielest\u00e4 harmillista.<\/p>\n \u201dHe ovat sen n\u00e4in kokeneet ja se on todella s\u00e4\u00e4li. Oli valitettavaa, ett\u00e4 Syken tutkijat irtautuivat raportin kirjoittamisesta loppumetreill\u00e4.\u201d<\/p>\n Syken tutkijoiden mukaan luontotyyppim\u00e4\u00e4ritelmien tulee perustua sek\u00e4 tieteelliseen tietoon ett\u00e4 siihen, mit\u00e4 komissio ja j\u00e4senmaat ovat yhdess\u00e4 sopineet luontotyypeist\u00e4, muuten riskin\u00e4 olisivat oikeudelliset seuraukset.<\/p>\n \u201dMe koimme, ett\u00e4 luontotyyppien m\u00e4\u00e4ritelmiin puututtiin tavalla, joka heikent\u00e4isi niiden tilaa Suomessa, ja perustelut eiv\u00e4t olleet ekologisia\u201d, Kukkala tiivist\u00e4\u00e4 hankkeen ongelmat.<\/p>\n Luontoarvojen lis\u00e4ksi vaakalaudalla on Kukkalan mukaan paljon muitakin isoja asioita. Sellaisia kuin tutkijoiden riippumattomuus, tieteellisen tiedon puolueettomuus, hyv\u00e4 hallinto ja tietopohjaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon uskottavuus.<\/p>\n \u201dOlemme Sykess\u00e4 huolissaan, jos tieteellinen tieto ohitetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Politiikka|Tutkijat irtisanoutuivat ministeri\u00f6n tilaamasta luontoraportista. He kokivat, ett\u00e4 poliittisen ohjauksen sotkemalla raportilla voi olla ik\u00e4vi\u00e4 seurauksia luonnolle ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":120073,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-120072","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115742973003430419","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120072"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120072\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}