Valtiovarainministeri\u00f6n torstaina julkaisema talousennuste on tyly\u00e4 luettavaa: Suomi on taantumassa \u2013 miten t\u00e4ss\u00e4 taas k\u00e4vi n\u00e4in!<\/p>\n
Rahaministeri\u00f6n madonlukujen rivien v\u00e4list\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aitoa h\u00e4mmennyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kehitys on ollut ennustettua heikompaa.<\/p>\n
Dramaattisinta luettavaa katsauksessa on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n nopeasti pahentunut tilannekuva julkisesta velkaantumisesta.<\/p>\n
Kuluvana vuonna julkisyhteis\u00f6jen velkasuhde, eli velan suhde BKT:hen, on 89,1 prosenttia. Viel\u00e4 vuosi sitten joulukuussa VM ennusti kuluvan vuoden velkasuhteeksi 85 prosenttia.<\/p>\n
Mit\u00e4 v\u00e4li\u00e4 on nelj\u00e4ll\u00e4 prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 sinne tai t\u00e4nne?<\/p>\n
Kun muistetaan, ett\u00e4 Suomen bruttokansantuote on l\u00e4hes 300 miljardia euroa, yksi prosenttiyksikk\u00f6 tarkoittaa karkeasti kolmea miljardia euroa ja nelj\u00e4 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 siis 12 miljardia euroa. Suhteutetaan: t\u00e4ll\u00e4 summalla rahoittaisi opetus-, sis\u00e4- ja oikeusministeri\u00f6n hallinnonalan kulut vuodeksi.<\/p>\n
Ensi vuonna julkisen velkasuhteen arvioidaan nousevan jo 91,6 prosenttiin, josta se kasvaa edelleen joka vuosi.<\/p>\n
Viime vuonna VM arvioi julkisen velkasuhteen olevan 87 prosenttia BKT:sta vuonna 2029. Nyt tuore arvio on kohonnut jo 95,2 prosenttiin!<\/p>\n
Julkista velkaa olisi siis vuonna 2029 tuoreen arvion mukaan karkeasti noin 25 miljardia euroa enemm\u00e4n kuin vuosi sitten arvioitiin. T\u00e4t\u00e4 voi suhteuttaa siihen, ett\u00e4 hyvinvointialueiden rahoitus on kuluvana vuonna noin 26 miljardia euroa.<\/p>\n
Mist\u00e4 velkasuhteen dramaattinen heikkeneminen johtuu?<\/p>\n
Helppo vastaus on: talouskasvun puutteesta. Kun alij\u00e4\u00e4m\u00e4t ja korkomenot kasvattavat yht\u00e4l\u00f6n osoittajaa (julkinen velka) nopeammin kuin yht\u00e4l\u00f6n nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4 (nimellinen bkt eli kokonaistuotanto), velkasuhteen kasvu jatkuu.<\/p>\n
Yksinkertaistaen: kun alij\u00e4\u00e4m\u00e4t ovat ennakoitua syvempi\u00e4 ja talouskasvu ei k\u00e4ynnisty, pysyy velkasuhde korkealla, ja kehitys kumuloituu vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n entist\u00e4 suurempana kuiluna.<\/p>\n
Edell\u00e4 mainituista luvuista seuraa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se, ett\u00e4 hallituksen tavoite julkisen velkasuhteen vakauttamisesta vuonna 2027 ei ole toteutumassa.<\/p>\n
Hallitus voi edelleen todeta tavoitteen olemassaolon ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lis\u00e4sopeutuksista tai sitten ilmoittaa tavoitteen rauenneen.<\/p>\n
Millaisella sopeutuksella velkasuhde vakiintuisi? VM:n mukaan julkinen velkasuhde kasvaa vuosina 2026-27 noin 0,8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Kun suhteutetaan t\u00e4m\u00e4 noin 300 miljardin euron BKT:hen, tarkoittaisi t\u00e4m\u00e4 noin 2,3-2,4 miljardin euron lis\u00e4sopeutusta.<\/p>\n
Hallitus on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tehnyt kaudellaan noin 10 miljardin euron sopeutukset. Vaalienalusvuonna kahden miljardin lis\u00e4sopeutusten hakeminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaa.<\/p>\n
Muuten VM:n talouskatsauksen tarina on tuttua kauraa: talouskasvun alkamista on ennusteessa j\u00e4lleen \u2019siirretty\u2019 ensi vuoteen.<\/p>\n
Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n
Kasvu on hyytynyt Suomessa muttei euroalueella. Yhdysvaltojen asettamia tuontitulleja ei tilanteesta voi syytt\u00e4\u00e4: Suomen tavaravienti on tammi-syyskuussa jopa kasvanut noin nelj\u00e4 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.<\/p>\n
VM my\u00f6nt\u00e4\u00e4 suoraan, ett\u00e4 se on aiemmissa ennusteissa aliarvioinut huolen ja ep\u00e4varmuuden suotuisat vaikutukset kotitalouksien kulutukseen.<\/p>\n
Sormi osoittaa j\u00e4lleen yksityisen kulutuksen heikkoon suoriutumiseen. Aineiston mukaan t\u00e4m\u00e4 on vain osatotuus, sill\u00e4 investoinnit ja nettovientik\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ved\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 takavuosien tahtiin.<\/p>\n
Ep\u00e4varmuuden hintaa on vaikea mitata, mutta rahaministeri\u00f6n ja tutkimuslaitosten siet\u00e4isi keksi\u00e4 uusia tutkimusmenetelmi\u00e4 pureutua syvemmin esimerkiksi siihen, millaisen hintalapun ja loven Ven\u00e4j\u00e4n jo nelj\u00e4tt\u00e4 vuotta k\u00e4ym\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan on tuonut yksityiseen kulutukseen ja investointeihin.<\/p>\n
Mielenkiintoinen on havainto siit\u00e4, ett\u00e4 kuluttajista ei tunnu, ett\u00e4 hintojen nousu olisi merkitt\u00e4v\u00e4sti hidastunut. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustilaston mukaan kuluttajat arvioivat inflaa\u00adtion olevan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 4,3 prosenttia, vaikka todellisuudessa se on nollan pinnassa. Ero toteutuneen inflaation ja kulutta\u00adjien arvion v\u00e4lill\u00e4 on mittaushistorian suurin.<\/p>\n
Taustalla on tietenkin my\u00f6s kasvava huoli omasta toimeentulosta ty\u00f6markkinoiden ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 sek\u00e4 yleinen lamaantuma, joka heikosta julkisesta taloudesta v\u00e4littyy jatkuvasti uutismaisemassa. Kun t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s nuorten tulevaisuususkon heikkeneminen, voidaan kokonaisuudessaan todeta, ett\u00e4 julkisen talouden tila n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pel\u00e4tty\u00e4kin pahemmalta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Valtiovarainministeri\u00f6n torstaina julkaisema talousennuste on tyly\u00e4 luettavaa: Suomi on taantumassa \u2013 miten t\u00e4ss\u00e4 taas k\u00e4vi n\u00e4in! Rahaministeri\u00f6n madonlukujen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":120214,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,637,32,78,19,20,16],"class_list":{"0":"post-120213","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-politiikka","24":"tag-suomi","25":"tag-talous","26":"tag-top-stories","27":"tag-topstories","28":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115744010763227364","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120213"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120213\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120214"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}