Vieraskyn\u00e4|Sosiaaliturvan digitalisointi voi johtaa lis\u00e4t\u00e4 joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4. Kelan pit\u00e4isi varoa sit\u00e4 teko\u00e4lyhankkeessaan.<\/p>\n
18.12. 19:15<\/p>\n
Kirjoitus on vierailevien asiantuntijoiden n\u00e4kemys.<\/p>\n
Sosiaaliturvan digitalisointi ja hallinnointi teko\u00e4lyn avulla yleistyy monissa Euroopan maissa. Algoritmeja eli koneoppimismalleja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muun muassa sosiaaliturvan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten etsimisess\u00e4.<\/p>\n
Amnesty International on tutkinut algoritmeja, joita viranomaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sosiaalietuuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten havaitsemiseksi Tanskassa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Ranskassa. Miss\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 maista sosiaalietuuksien hallinnointiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t teko\u00e4lyj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t toimi ihmisoikeusnormien edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ne kohdistavat marginalisoituihin ihmisryhmiin valvontaa, kiihdytt\u00e4v\u00e4t syrjint\u00e4\u00e4 ja syvent\u00e4v\u00e4t eriarvoisuutta.<\/p>\n
Tanskassa viranomaiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet kymmeni\u00e4 erilaisia algoritmeja sosiaaliturvan hallinnointiin ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten havaitsemiseen. Malleilla yritet\u00e4\u00e4n esimerkiksi kotitalouden koon tai koostumuksen perusteella tunnistaa ep\u00e4tyypillisi\u00e4 ihmissuhteita ja asuinj\u00e4rjestelyj\u00e4, jotka voisivat johtaa sosiaaliturvapetosten j\u00e4ljille.<\/p>\n
Mallit eiv\u00e4t kuitenkaan huomioi tilastollisesta normista poikkeavia eroja, joiden takana ovat kulttuuriset syyt. Maahanmuuttajataustaiset ihmiset asuvat esimerkiksi keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 useammin monen sukupolven yhteisess\u00e4 kotitaloudessa. Pienituloiset taas saattavat el\u00e4\u00e4 tavanomaista suuremmissa kotitalouksissa, koska heill\u00e4 ole varaa asua omillaan. My\u00f6s vammaisten ihmisten asuinolot voivat poiketa kapeasta normista. Ja kun algoritmeilla pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan edunsaajien sidonnaisuuksia ulkomaille, k\u00e4ytetyt mallit kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota etenkin sellaisiin edunsaajiin, joilla on sidonnaisuuksia EU- ja Eta-alueen ulkopuolisiin maihin.<\/p>\n
Teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t perustuvat laaja-alaiseen henkil\u00f6kohtaisen datan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. EU-s\u00e4\u00e4ntely kielt\u00e4\u00e4 kuitenkin sellaiset teko\u00e4lysovellukset, jotka jakavat ihmisi\u00e4 ryhmiin sosioekonomisen aseman, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tai henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien perusteella ja altistavat heid\u00e4t jaottelun perusteella syrjiv\u00e4lle kohtelulle.<\/p>\n
Sosiaaliturvan digitalisointi voi olla joiltain osin hy\u00f6dyllist\u00e4 ja parantaa sosiaaliturvan saatavuutta. Jos teknologiaa kuitenkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ensisijaisesti ihmisten valvontaan, siit\u00e4 on enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n
Suomessakin edistet\u00e4\u00e4n sosiaaliturvan digitalisaatiota. Kela on aloittanut l\u00e4hes 600 miljoonan euron hankkeen, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 tehokkuutta ja tietoturvaa. Hankkeeseen kuuluu teko\u00e4lyn integroiminen sosiaalietuuksien hallintaan, ja yhten\u00e4 tavoitteena on havaita sosiaaliturvaetuuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 algoritmien avulla.<\/p>\n
Kelan oikeuskanslerille toimittaman selvityksen mukaan kehitteill\u00e4 oleva teko\u00e4lypohjainen malli tunnistaa sosiaaliturvan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sep\u00e4ilyj\u00e4 ja merkitsee ne jatkoselvityksi\u00e4 varten. Kela kertoo, ett\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 ei haeta profiloimalla henkil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisia ominaisuuksia.<\/p>\n
\nKelan hanke ei saa muuttua mustaksi laatikoksi.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Sosiaaliturvan automatisoinnin ja digitalisoinnin ihmisoikeusriskit on otettava vakavasti, ja Kelan pit\u00e4\u00e4 tunnistaa ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 n\u00e4it\u00e4 riskej\u00e4. Kehitysty\u00f6 ei saa johtaa sosiaaliturvaa saavien ihmisten syrjiv\u00e4\u00e4n kohteluun.<\/p>\n
Kelan on varmistettava, ettei monikansallisen yrityskumppanin kanssa kehitett\u00e4v\u00e4 hanke muutu l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi mustaksi laatikoksi. Ihmisoikeuksien noudattamista digitalisoidussa sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voidaan arvioida vain, jos se on avoin ja riippumattomien Kelan ulkopuolisten toimijoiden arvioitavissa.<\/p>\n
Vuonna 2024 Kelan kirjaamat etuuksien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sep\u00e4ilyt olivat vain 0,43 promillea kaikista maksetuista etuuksista. Kelassa on arvioitu, ett\u00e4 etuuksien alik\u00e4ytt\u00f6 on niiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Suomi voisi edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ihmisoikeusperustaista sosiaaliturvahallintoa, joka ei johda syrjiviin tuloksiin ja yksil\u00f6it\u00e4 rankaisevaan joukkovalvontaan. Se edellytt\u00e4\u00e4 laajaa avoimuutta sosiaaliturvan digitalisoinnin joka vaiheessa, aina kehitysty\u00f6st\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n
Likhita Banerji on algoritmien ihmisoikeusvaikutuksia tutkivan yksik\u00f6n johtaja Amnesty Internationalissa. Mariko Sato on taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Amnestyn Suomen osastossa.<\/p>\n
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi\/vieraskyna\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vieraskyn\u00e4|Sosiaaliturvan digitalisointi voi johtaa lis\u00e4t\u00e4 joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4. Kelan pit\u00e4isi varoa sit\u00e4 teko\u00e4lyhankkeessaan. 18.12. 19:15 Kirjoitus on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":96697,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-120321","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115744730267525335","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120321"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120321\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/96697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}