{"id":120340,"date":"2025-12-19T06:34:12","date_gmt":"2025-12-19T06:34:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/120340\/"},"modified":"2025-12-19T06:34:12","modified_gmt":"2025-12-19T06:34:12","slug":"lisaa-luonnon-monimuotoisuutta-rauman-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/120340\/","title":{"rendered":"Lis\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta &#8211; Rauman kaupunki"},"content":{"rendered":"<p><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/rauma-lehti_luonto_asiantuntija_maisema_1-1024x576.jpg\" alt=\"Kuvassa mets\u00e4maisemaa.\" class=\"wp-image-73409\"  \/><\/p>\n<p>Teksti: Tytti Wallenius <br \/>Kuvat: Joakim Sj\u00f6roos ja P\u00e4ivi Luotonen<\/p>\n<p><strong>Rauman kaupunki etsii jatkuvasti uusia tapoja turvata luonnon monimuotoisuus ja ehk\u00e4ist\u00e4 luontokatoa. Joskus se tarkoittaa aktiivisia tekoja, toisinaan taas luonnon muovautumista omilla ehdoillaan.<\/strong><\/p>\n<p>Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 on jatkuvan muutoksen kohteena. Uudet teollisuushankkeet, asuinalueet ja infrastruktuuri muovaavat maisemaa sek\u00e4 saattavat aiheuttaa ymp\u00e4rist\u00f6lle ja sen lajistolle monenlaista hallaa. Pahimmillaan ihmisen teot johtavat luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja luontokatoon.<\/p>\n<p>Raumalla on monen muun suomalaiskunnan tavoin tartuttu luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi uuteen ty\u00f6kaluun, ekologiseen kompensaatioon. Kyse on vuonna 2023 voimaan astuneen luonnonsuojelulain mekanismista, jonka avulla ihmisen toiminnan aiheuttama luonnonarvojen heikentyminen voidaan hyvitt\u00e4\u00e4 tuottamalla uusia luonnonarvoja toisaalle. Hyvitys tapahtuu joko suojelun tai aktiivisen hyvityksen avulla.<\/p>\n<p>\u2013 Aktiivinen hyvitys tarkoittaa toimia, joiden avulla hyvityskohteesta tehd\u00e4\u00e4n ekologisesti arvokkaampi esimerkiksi ennallistamalla, Rauman kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluyksik\u00f6ss\u00e4 projektity\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 toimiva Joakim Sj\u00f6roos t\u00e4sment\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Ekologisen kompensaation pohjaty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n Raumalla parhaillaan. Projekti k\u00e4ynnistyi kompensaatiohaittalaskelmilla, ja nyt etsit\u00e4\u00e4n kompensoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta potentiaalisia luontotekokohteita kaupungin omistamilta maa-alueilta. T\u00e4rkeint\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 alueella pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotta hyvitysmekanismia voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/rauma-lehti_luonto_asiantuntija_kukkaistutuksia-1024x768.jpg\" alt=\"Kuvassa kukkaistutus, jossa on erilaisia kasveja.\" class=\"wp-image-73367\"  \/>Perinteisi\u00e4 kukkaistutuksia on muutettu dynaamisiksi. Kasveja istutetaan sekaisin ja parhaiten menestyvien lajien annetaan kasvaa rauhassa. Lajistossa voi olla mukana my\u00f6s luonnonkukkasia. <\/p>\n<p>Monimuotoisuutta arjen teoilla<\/p>\n<p>Pelk\u00e4n kompensaation sijaan Sj\u00f6roos haluaa painottaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista ja luontokadon torjumista laaja-alaisesti. Jo suhteellisen pienill\u00e4 muutoksilla jokap\u00e4iv\u00e4iseen tekemiseen voidaan saavuttaa hyvi\u00e4 tuloksia kustannustehokkaasti.<\/p>\n<p>\u2013 Luontokato on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva ongelma, ja kompensointi on vain yksi mahdollinen mekanismi sen torjumiseen, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n<p>Luonnon monimuotoisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 kaupunkialueella monin tavoin, esimerkiksi uudenlaisilla istutuksilla, muuttamalla viheralueita niityiksi ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lahopuuta kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4n kaltaisia luontotekoja voi tehd\u00e4 my\u00f6s omalla pihalla esimerkiksi j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 osan nurmikosta leikkaamatta ja antamalla sen kehitty\u00e4 niityksi.<\/p>\n<p>\u2013 Jos esimerkiksi kiinteist\u00f6n hoidon yhteydess\u00e4 kaadetaan p\u00e4iv\u00e4kodin l\u00e4heisyydess\u00e4 puu, se voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oksien siistimisen j\u00e4lkeen paikalleen lahopuuksi. Lahopuusta ei ole haittaa ihmisille vaan p\u00e4invastoin: tutkimusten mukaan lapsena kohdattu monimuotoinen luonto muun muassa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 allergioiden kehittymist\u00e4. Saatamme pit\u00e4\u00e4 kaatunutta puuta ep\u00e4siistin\u00e4, mutta kyse on lopulta tottumuksesta. Luonnon monimuotoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta meid\u00e4n ihmisten pit\u00e4isi siet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n luonnonmukaisia maisemia, Sj\u00f6roos huomauttaa.<\/p>\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla positiivinenkin, kun teot on mitoitettu oikein. <\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Toinen esimerkki luonnon monimuotoisuuden tukemisesta on Raumanjoki, joka on aikoinaan ollut tarkkaan kivetty ja siistitty uoma. Jokea hoidetaan edelleen, mutta kasvillisuuden, kuten saniaisten ja heinien, annetaan kasvaa sen varteen vapaammin. Moni on toivonut koko joenuoman siistimist\u00e4, ja kompromissina kanalinosuutta on yll\u00e4pidetty tarkkarajaisena kivetettyn\u00e4 uomana, kun taas Vanhan Rauman l\u00e4pi kulkeva osuus on saanut kehitty\u00e4 luonnontilaisempana.<\/p>\n<p>\u2013 Raumanjoen hoitoa s\u00e4\u00e4telee my\u00f6s laki, sill\u00e4 uhanalainen meritaimen kutee uomassa eik\u00e4 arvokasta elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 saa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan vaarantaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"716\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/rauma-lehti_luonto_asiantuntija_sjoroos_2-716x1024.jpg\" alt=\"Kuvassa Joakim Sj\u00f6roos seisomassa kaatuneen puun edess\u00e4.\" class=\"wp-image-73560\"  \/>Joakim Sj\u00f6roos toteaa, ett\u00e4 luonnontilainen mets\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 miellyt\u00e4 kaikkien silm\u00e4\u00e4, mutta on monimuotoisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4 suojella. <\/p>\n<p>Vaikutus voi olla positiivinenkin<\/p>\n<p>Vaikka ihmisen teot uhkaavat luontoa monella tapaa, ihmisen oikeanlainen toiminta voi my\u00f6s tukea luonnon monimuotoisuutta. Hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4 ovat Raumalla sijaitsevat harvinaiset perinnebiotoopit, joita hoidetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Mets\u00e4hallituksen kanssa. Niiden lajisto tukee luonnon monimuotoisuutta, mutta ilman ihmisten ja kes\u00e4ll\u00e4 laiduntavien lampaiden apua niit\u00e4 ei olisi.<\/p>\n<p>\u2013 Perinnebiotooppien avulla on helppo havaita, ett\u00e4 ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla my\u00f6s positiivinen, kun teot on mitoitettu oikein, Sj\u00f6roos toteaa.<\/p>\n<p>Osalla kaupungin toimialoista on tehty jo pitk\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja luonnon monimuotoisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi kaavoitusta s\u00e4\u00e4telee laki, joka edellytt\u00e4\u00e4 tarkkoja luontokartoituksia. N\u00e4in pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisen arvokkaat luontoalueet. Luonnon hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa tapahtuu siis koko ajan \u2013 hieman kaupunkilaisten huomaamatta.<\/p>\n<p>N\u00e4in lis\u00e4\u00e4t monimuotoisuutta kotipihalla <\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Istuta niittykukkia p\u00f6lytt\u00e4jille<\/li>\n<li>Suosi kotimaisia kasveja<\/li>\n<li>J\u00e4t\u00e4 osa nurmikosta leikkaamatta<\/li>\n<li>V\u00e4lt\u00e4 torjunta-aineita puutarhassa<\/li>\n<li>Ripusta p\u00f6ntt\u00f6j\u00e4 linnuille<\/li>\n<li>Lis\u00e4\u00e4 pihalle hy\u00f6nteishotelli tai vesielementtej\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4m\u00e4 juttu julkaistiin Rauma-lehdess\u00e4, joka ilmestyi 3.12. Jos lehti ei kolahtanut sinun postilaatikkoosi, anna siit\u00e4 palautetta osoitteessa\u00a0<a href=\"https:\/\/ssm.fi\/jakelupalaute\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">jakelupalvelu.fi<\/a>. Rauma-lehti on luettavissa s\u00e4hk\u00f6isesti\u00a0<a href=\"https:\/\/issuu.com\/viestintapalvelut\/docs\/rauma-lehti_3_2025\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Issuu-palvelussa<\/a>.<\/p>\n<p>\nSaatat olla kiinnostunut my\u00f6s n\u00e4ist\u00e4\n<\/p>\n<ul class=\"columns-2 related-posts is-style-border-radius-and-border wp-block-post-template is-layout-grid wp-container-core-post-template-is-layout-02493678 wp-block-post-template-is-layout-grid\">\n<li class=\"wp-block-post post-73404 post type-post status-publish format-standard has-post-thumbnail hentry category-ajankohtaista category-iltapaivatoiminta category-lapset-ja-nuoret category-perusopetus\">\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"750\" height=\"501\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/shutterstock_1510361177-1-750x501.jpg\" class=\"attachment-medium-large size-medium-large wp-post-image\" alt=\"P\u00f6yt\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 piirrustusmateriaaleja.\" style=\"width:100%;height:100%;object-fit:cover;\"  \/><\/p>\n<\/li>\n<li class=\"wp-block-post post-73185 post type-post status-publish format-standard has-post-thumbnail hentry category-ajankohtaista category-rauma-lehti category-rauman-gyyt\">\n<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"750\" height=\"499\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/rauma-lehti_gyyt_mikael4-750x499.jpg\" class=\"attachment-medium-large size-medium-large wp-post-image\" alt=\"Kuvassa bussikuljettaja ja mies, joka on maksamassa bussilippua.\" style=\"width:100%;height:100%;object-fit:cover;\"  \/><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teksti: Tytti Wallenius Kuvat: Joakim Sj\u00f6roos ja P\u00e4ivi Luotonen Rauman kaupunki etsii jatkuvasti uusia tapoja turvata luonnon monimuotoisuus&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":120341,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-120340","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115744844522419899","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120340","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120340"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120340\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120340"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120340"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120340"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}