Suomen startup-yhteis\u00f6 on pettynyt hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen leikata Business Finlandin innovaatiorahoitusta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee hetkell\u00e4, jolloin tutkimus- ja kehitysinvestoinnit (T&K) ovat selv\u00e4ss\u00e4 kasvussa. Yhteis\u00f6n mukaan juuri nyt olisi ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 my\u00f6s innovaatiotoimintaa \u2013 eli tutkimuksesta kaupallistamiseen etenev\u00e4\u00e4 vaihetta \u2013 tuetaan riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n
\u201cBusiness Finlandin Tempo ja Nuoret Innovatiiviset Yritykset-rahoitus ovat Suomen innovaatio- ja kasvupolitiikan vaikuttavimpien instrumenttien joukossa. Ne ovat suunniteltu varhaisen vaiheen yrityksille, joiden tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin potentiaali on suuri, mutta joiden riskitaso on viel\u00e4 korkea. Juuri t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa julkisen rahoituksen rooli on korvaamaton. N\u00e4iden rahoitusinstrumenttien s\u00e4ilytt\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d, vaatii Suomen startup-yhteis\u00f6n toimitusjohtaja Riikka Pakarinen<\/strong><\/p>\n Esimerkiksi Tempo-projektit ovat tyypillisesti suhteellisen pieni\u00e4, mutta niiden vaikutukset ovat huomattavia. Pienell\u00e4 julkisella tuella voidaan mahdollistaa merkitt\u00e4vi\u00e4 yksityisi\u00e4 lis\u00e4investointeja, nopeuttaa tuotekehityst\u00e4 ja vahvistaa yritysten valmiuksia hakea my\u00f6hemmin suurempia rahoituksia, kuten Venture Capital -sijoituksia tai Business Finlandin laajempia instrumentteja.<\/p>\n \u201cVarhaisen vaiheen yritykset tarvitsevat rahoitusta validoidakseen markkinaa, kokeillaakseen erilaisia ratkaisuja ja rakentaakseen ensimm\u00e4isi\u00e4 asiakassuhteita. Ilman Tempo-rahoitusta moni lupaava innovaatio ei koskaan etenisi markkinoille asti. Suomessa ei ole vastaavaa rahoitusinstrumenttia, joka kattaisi saman vaiheen yht\u00e4 nopeasti ja ketter\u00e4sti. Tempo-rahoituksella tuetut yritykset suuntautuvat usein alusta l\u00e4htien kansainv\u00e4lisille markkinoille. Jokainen onnistunut projekti kasvattaa Suomen viennin potentiaalia ja lis\u00e4\u00e4 kilpailukyky\u00e4. Tempo ei ole t\u00e4ten kulu. Se on strateginen sijoitus Suomen talouden tulevaan kasvuun\u201d, perustelee Pakarinen<\/strong><\/p>\n Business Finlandin my\u00f6nt\u00f6valtuuksien leikkaukset ovat johtaneet siihen, ett\u00e4 muun muassa Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY)<\/strong> -rahoitusohjelma on jouduttu keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuluvalta vuodelta. T\u00e4m\u00e4 on vakava isku monille kasvuhakuisille startup-yrityksille, jotka ovat riippuvaisia varhaisvaiheen rahoituksesta idean ja teknologian kaupallistamiseksi.<\/p>\n T&K-investointien kasvu on jatkunut Suomessa jo kahdeksan vuoden ajan. Uusissa yrityksiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tutkimusty\u00f6n kaupallistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 vasta kaupallistamisvaiheen j\u00e4lkeen alkavat uudet innovaatiot tuottaa tulosta ja kaivattua talouskasvua.<\/p>\n \u201cKotimaiset startupit investoivat T&K-toimintaan yhteens\u00e4 noin 800 miljoonaa euroa vuonna 2023. T\u00e4st\u00e4 noin 260 miljoonaa euroa kohdistuu niin sanottuihin deeptech-startupeihin, joiden innovaatiot perustuvat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen\u201d, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Pakarinen.<\/p>\n Yhteis\u00f6 muistuttaa, ett\u00e4 innovaatiorahoitus on investointi Suomen tulevaan kasvuun ja kilpailukykyyn. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea kaupallistamisvaiheessa moni lupaava suomalainen innovaatio voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u2013 tai siirty\u00e4 ulkomaille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen startup-yhteis\u00f6 on pettynyt hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen leikata Business Finlandin innovaatiorahoitusta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s tulee hetkell\u00e4, jolloin tutkimus- ja kehitysinvestoinnit (T&K)…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":120389,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-120388","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115745139248973600","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120388","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120388"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120388\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120389"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120388"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120388"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120388"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}