![\"Suomen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio1.png\")
<\/p>\nSuomen ja euroalueen ty\u00f6markkinakehitys alkoi eriyty\u00e4 vuonna 2023<\/p>\n
Euroalueen maat ovat Suomelle t\u00e4rkeit\u00e4 vienti- ja tuontimarkkinoita, joten euroalueen ty\u00f6markkinakehityksell\u00e4 on vaikutuksia Suomen talouteen ja kustannuspaineisiin. Suomi on my\u00f6s osa euroaluetta, jolla on yhteinen rahapolitiikka. Pandemian j\u00e4lkeen Euroopan taloudet ovat kohdanneet samat negatiiviset sokit, kuten energiakriisin, kauppasodan ja ep\u00e4varmuuden kasvun. Samoista talouden sokeista huolimatta ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut Suomessa eritt\u00e4in nopeasti ja ty\u00f6llisyys v\u00e4hentynyt, kun taas euroalueella ty\u00f6tt\u00f6myys on historiallisen alhaista ja ty\u00f6llisyys on enn\u00e4tyksellisen suurta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan suhdanne- ja rakennetekij\u00f6it\u00e4, jotka selitt\u00e4v\u00e4t Suomen ja euroalueen viimeaikaista ty\u00f6markkinakehityst\u00e4.\u00a0<\/p>\n
Ennen vuotta 2022 ty\u00f6markkinat toipuivat Suomessa ja koko euroalueella COVID-19-pandemian talousseurauksista hyvin samalla tavalla. Vuoden 2020 alussa nopeasti kasvanut ty\u00f6tt\u00f6myys alkoi jo samana vuonna pienenty\u00e4 (kuvio 1). Vuoteen 2022 menness\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli Suomessa laskenut vuoden 2019 lukuihin ja euroalueella niit\u00e4 pienemmiksi. Ty\u00f6tt\u00f6myysaste laski samaan aikaan, ja sen trendi oli Suomessa alimmillaan 6,5 prosentissa maaliskuussa 2022. Samalla 20\u201364-vuotiaiden ty\u00f6llisyysaste nousi Suomessa enn\u00e4tyksellisen korkeaksi, noin 78,5 prosenttiin, vuoden 2022 j\u00e4lkipuoliskolla. Vuoden 2022 alkupuoliskolla ty\u00f6llisi\u00e4 oli sek\u00e4 euroalueella ett\u00e4 Suomessa noin 4 % enemm\u00e4n kuin vuonna 2019 keskim\u00e4\u00e4rin (kuvio 2).<\/p>\n
Kuvio 1.<\/p>\n
<\/p>\n
Suomen ty\u00f6markkinatilanne alkoi kuitenkin heikenty\u00e4 vuoden 2022 aikana. Ty\u00f6tt\u00f6mien m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi kasvaa (kuvio 1) ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste nousta. Vuoden 2025 lokakuussa ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 oli jo yli 50 % enemm\u00e4n kuin vuonna 2019 keskim\u00e4\u00e4rin ja ty\u00f6tt\u00f6myysasteen trendi oli noussut 10,3 prosenttiin.Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut my\u00f6s kehitt\u00e4mis- ja hallintokeskuksen (KEHA) laatiman, rekisteripohjaisen ty\u00f6nv\u00e4litystilaston mukaan, joskin v\u00e4hemm\u00e4n kuin Tilastokeskuksen otantaan perustuvassa Ty\u00f6voimatutkimuksessa. Ty\u00f6nv\u00e4litystilastossa ty\u00f6tt\u00f6myysaste ja ty\u00f6tt\u00f6mien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olivat lokakuussa 2025 edelleen alhaisempia kuin esimerkiksi vuonna 2015. Ty\u00f6nv\u00e4litystilastossa ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi ty\u00f6nhakijaksi rekister\u00f6itynytt\u00e4 ty\u00f6nhakijaa, joka ei ole ty\u00f6suhteessa. Ty\u00f6voimatutkimuksessa puolestaan ty\u00f6t\u00f6n ty\u00f6nhakija m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n henkil\u00f6ksi, joka on lomautettu, ty\u00f6t\u00e4 vailla ja hakee aktiivisesti t\u00f6it\u00e4 tai odottaa sovitun ty\u00f6n alkamista. Ks. tarkemmin Tilastokeskuksen tilasto-opas<\/a>. Euroalueen ty\u00f6markkinat pysyiv\u00e4t samaan aikaan vahvoina: ty\u00f6tt\u00f6mien m\u00e4\u00e4r\u00e4 edelleen supistui (kuvio 1). Lokakuussa 2025 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 oli euroalueella l\u00e4hes 1,5 miljoonaa henkil\u00f6\u00e4 eli noin 12 % v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuonna 2019 keskim\u00e4\u00e4rin, ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste oli historialliseen kehitykseen n\u00e4hden alhainen, 6,4 %. 20\u201364-vuotiaiden ty\u00f6llisyysaste on vuoden 2025 kolmannella nelj\u00e4nneksell\u00e4 noussut jo 75,8 prosenttiin.\u00a0<\/p>\n Vaikka Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut huomattavasti, ty\u00f6llisi\u00e4 on edelleen runsaammin kuin ennen pandemiaa vuonna 2019 (kuvio 2). Ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tarkasteltuna Suomen ty\u00f6markkinatilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin hieman v\u00e4hemm\u00e4n synk\u00e4lt\u00e4.Ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 tilastoidaan kahdella tavalla. Ty\u00f6voimatutkimus mittaa v\u00e4est\u00f6n ty\u00f6markkina-asemaa otostutkimuksella eri ik\u00e4ryhmist\u00e4. Kansantalouden tilinpidon ty\u00f6llisyystiedot taas ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yrityksilt\u00e4, nykyisin kansallisesta tulorekisterist\u00e4 ja yritysten rakenne- ja tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6saineistosta. Nelj\u00e4nnesvuositilinpidon ty\u00f6llisyystietojen laatimisessa kuitenkin hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimatutkimuksen ty\u00f6llisyystietoja. Ks. tarkemmin M\u00e4ntt\u00e4rin ja J\u00e4rvel\u00e4n (2024) Tieto & trendit -artikkeli<\/a>. Kansantalouden tilinpidon mukainen ty\u00f6llisyys kasvoi nopeasti vuoteen 2022 asti, jolloin ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kasvanut jo 5 % vuodesta 2019 ja oli suurempi kuin aiemmin mittaushistoriansa aikana. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ty\u00f6llisyys alkoi Suomessa supistua. Euroalueella ty\u00f6llisyys on sen sijaan kasvanut tasaisesti jo nelj\u00e4n vuoden ajan. Vuoden 2025 kolmannella nelj\u00e4nneksell\u00e4 ty\u00f6llisi\u00e4 oli runsaat 6 % enemm\u00e4n kuin vuonna 2019.<\/p>\n Kuvio 2.<\/p>\n Sit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa ty\u00f6llisyys on supistunut v\u00e4hemm\u00e4n kuin ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut, selitt\u00e4v\u00e4t ennen kaikkea osallistumisasteen nousu ja ty\u00f6voiman kasvu.Ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvu Suomessa on nostanut my\u00f6s arvioita rakennety\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4. Esimerkiksi Euroopan komission rakennety\u00f6tt\u00f6myysestimaatti (NAWRU) on noussut Suomessa vajaan prosenttiyksik\u00f6n vuodesta 2019 vuoteen 2025. Euroalueen rakennety\u00f6tt\u00f6myys on taas komission arvion mukaan laskenut samassa ajassa noin kaksi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Ty\u00f6n tarjonta on kasvanut niin Suomessa kuin euroalueella, ja sit\u00e4 ovat tukeneet samankaltaiset tekij\u00e4t (ks. my\u00f6s Vilmi ja Nelimarkka, Jatkuuko euroalueen hyv\u00e4 ty\u00f6llisyyskehitys<\/a>, Euro & talous 2024).Ty\u00f6markkinoiden dynamiikkaan vaikuttaneista tekij\u00f6ist\u00e4 euroalueella ovat tarkastelleet Juvonen, P., Nelimarkka, J., Obstbaum, M., ja Vilmi, L. (2025) Drivers of post-pandemic price dynamics and labour market tightness in the euro area<\/a>, BoF Economics Review, 1\/2025.<\/p>\n Suomessa 15\u201374-vuotiaiden ty\u00f6markkinoille osallistumisaste on noussut noin 71 prosenttiin ja euroalueella noin 66 prosenttiin. N\u00e4m\u00e4 ovat historiallisen korkeita osallistumisasteita: ty\u00f6llisten ja ty\u00f6tt\u00f6mien eli ty\u00f6markkinoille osallistuvien osuus ty\u00f6ik\u00e4isest\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on kasvanut viimeisen vuosikymmenen tasaisesti. Vuoden 2022 j\u00e4lkeenkin osallistumisaste on pysynyt Suomessa l\u00e4hes ennallaan, eli heikko ty\u00f6markkinatilanne ei ole kasvattanut ty\u00f6voiman ulkopuolella olevien ty\u00f6ik\u00e4isten osuutta.\u00a0<\/p>\n Osallistumisasteiden nousua selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 virta ty\u00f6voimaan sen ulkopuolelta on vahvistunut ja virta ty\u00f6voimasta pois on hidastunut. Erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ovat pysyneet ty\u00f6voimassa aiempaa pidemp\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi 55\u201364-vuotiaiden osallistumisaste on noussut vuodesta 2014 Suomessa 14 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 78 prosenttiin ja koko euroalueella 12 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 69 prosenttiin. Osallistumisasteet ovat kuitenkin nousseet my\u00f6s muissa ik\u00e4luokissa niin euroalueella kuin Suomessa.\u00a0<\/p>\n Suomen ty\u00f6tt\u00f6myyden viimeaikaisesta kasvusta suurempi osa selittyykin sill\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6voiman ulkopuolelta on siirrytty ty\u00f6tt\u00f6miksi ty\u00f6nhakijoiksi kuin ty\u00f6llisten virralla ty\u00f6tt\u00f6myyteen. Suomen tilastoista laskettujen ty\u00f6markkinavirtojen perusteella ty\u00f6voiman ulkopuolelta on siirrytty viime vuosina laaja-alaisesti ty\u00f6voimaan (ks. Juvonen ja Peltonen, Ty\u00f6ntekij\u00e4virrat viev\u00e4t pintaa syvemm\u00e4lle: osallistuminen kasvattanut sek\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4<\/a>, Euro & talous 2025). Ty\u00f6paikkojen menett\u00e4minen selitt\u00e4\u00e4 siis vain osan ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvusta, joten ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvua v\u00e4hemm\u00e4n.\u00a0<\/p>\n Toinen ty\u00f6n tarjontaa kasvattanut tekij\u00e4 on ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto. Ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on j\u00e4lleen alkanut kasvaa, erityisesti maahanmuuton ansiosta. Ty\u00f6voima on kasvanut pandemian j\u00e4lkeen niin Suomessa kuin euroalueella noin prosentin vuodessa. T\u00e4st\u00e4 kasvusta noin puolet selittyy muualla kuin EU:ssa syntyneiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvulla. Maahanmuuton lis\u00e4ksi kasvua selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kolmansista maista nyt ja aiemmin tulleiden henkil\u00f6iden osallistumisaste on noussut. Aktiivisemman osallistumisen lis\u00e4ksi maahanmuuttajien ty\u00f6llisyysasteet ovat tasaisesti nousseet.\u00a0<\/p>\n Ty\u00f6n tarjonnan kasvu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin maltillisemmalta ty\u00f6tunneilla mitattuna. Sek\u00e4 euroalueella ett\u00e4 Suomessa ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ty\u00f6aika on j\u00e4\u00e4nyt huomattavasti lyhyemm\u00e4ksi kuin pandemiaa ennen. Toisin sanoen vaikka ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, kokonaisty\u00f6tuntien kasvu eli koko kansantalouden ty\u00f6panos on j\u00e4\u00e4nyt vaatimattomaksi, erityisesti Suomessa. Kun ty\u00f6tuntien kasvu on ollut ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 verkkaisempaa, saman tuotannon yll\u00e4pit\u00e4minen on vaatinut suurempaa ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, etenkin nykyisen hitaan tuottavuuskasvun vallitessa.\u00a0<\/p>\n Kokonaisuutena euroalueen ty\u00f6markkinat ovat kehittyneet vahvasti pandemian j\u00e4lkeen, mutta se ei ole ollut yhten\u00e4ist\u00e4 rahaliiton eri j\u00e4senmaissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 euroalueen ty\u00f6markkinat muodostuvat useista erillisist\u00e4 ty\u00f6markkinoista kulttuuristen, kielellisten ja maantieteellisten rajojen vuoksi. Ty\u00f6llisyys on kasvanut nopeimmin Espanjassa ja Italiassa, kun taas esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt viimeiset kaksi vuotta suurin piirtein ennallaan. Euroalueen ty\u00f6tt\u00f6myyden pieneneminen on niin ik\u00e4\u00e4n seurausta ty\u00f6tt\u00f6myyden pienenemisest\u00e4 Espanjassa ja Italiassa. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa ty\u00f6tt\u00f6myysaste on jo ennest\u00e4\u00e4n ollut Etel\u00e4-Eurooppaa alhaisempi ja pysynyt pikemminkin ennallaan, noin 3,7 prosentissa.<\/p>\n Ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 ollut viime vuosina Suomessa heikkoa<\/p>\n Suomen ty\u00f6markkinoiden viime vuosien vaisu kehitys johtuu erityisesti heikosta ty\u00f6voiman kysynn\u00e4st\u00e4. Avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 suhteessa ty\u00f6voiman kokoon kehittyi Suomessa ja euroalueella jopa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n yhten\u00e4isesti vuosina 2006\u20132021 (kuvio 3).Eurostat mittaa avoimia ty\u00f6paikkoja EU:n alueella yhten\u00e4isell\u00e4 metodologialla. Tilastokeskuksen Suomessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 eroaa t\u00e4st\u00e4 hieman. Ks. tarkemmin Tilastokeskuksen laatuseloste<\/a>. Vuosina 2021 ja 2022 avointen ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi Suomessa enn\u00e4tyksellisen suureksi ja ylitti tuolloin jopa 110\u00a0000 ty\u00f6paikan rajan. My\u00f6s euroalueella ty\u00f6voiman kysynt\u00e4huippu ajoittui samoille vuosille, vaikkakin ty\u00f6voimaan suhteutettu avointen ty\u00f6paikkojen huippu j\u00e4i Suomea pienemm\u00e4ksi.\u00a0<\/p>\n Huippuvuoden 2022 j\u00e4lkeen avointen ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi laskea sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 euroalueella. Suomessa lasku oli suorastaan romahdusmainen, ja sen vuoksi avointen ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 supistui historiallisestikin katsoen hyvin alhaiseksi, jollaiseksi se on my\u00f6s j\u00e4\u00e4nyt. Euroalueella lasku on ollut maltillisempaa ja avoimia ty\u00f6paikkoja on nyt tarjolla suurin piirtein yht\u00e4 paljon kuin vuonna 2019 ennen COVID-19-pandemian puhkeamisesta seurannutta turbulenssia (kuvio 3). Yleisesti voidaan sanoa, ett\u00e4 ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on vaihdellut Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana historiallisen suuresta historiallisen v\u00e4h\u00e4iseen.<\/p>\n Kuvio 3.<\/p>\n Pandemian j\u00e4lkeen Suomessa ja euroalueella uudet ty\u00f6paikat syntyiv\u00e4t pitk\u00e4lti samoille toimialoille. Ty\u00f6llisyyden kasvu oli nopeinta palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Teollisuudessa ja rakentamisessa kasvu oli t\u00e4t\u00e4 hieman hitaampaa. Euroalueella sama kehitys on jatkunut n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka, vaikkakin uusien ty\u00f6paikkojen luonti on tasaisesti hidastunut. Suomessa ty\u00f6llisyys alkoi heikenty\u00e4 vuonna 2023, jolloin palvelualojen positiivinen ty\u00f6llisyyskehitys pys\u00e4htyi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen julkisen sektorin uudet ty\u00f6paikat tukivat ty\u00f6llisyytt\u00e4 viel\u00e4 vuoteen 2024 saakka, kunnes julkisen talouden sopeutustoimet johtivat rekrytointien loppumiseen. Julkisen sektorin ty\u00f6llisyys on v\u00e4hentynyt vuoden 2025 aikana.\u00a0\u00a0<\/p>\n Vuoden 2025 aikana avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on pysynyt v\u00e4h\u00e4isen\u00e4. Vuoden 2025 kolmannella nelj\u00e4nneksell\u00e4 avoimia ty\u00f6paikkoja oli noin 27 000, mik\u00e4 on 22 % v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin.Avoimet ty\u00f6paikat 3. vuosinelj\u00e4nnes, Tilastokeskus, 19.11.2025<\/a>. Kuluvan vuoden aikana avoimien ty\u00f6paikkojen v\u00e4heneminen on ollut laajaa eri toimialoilla. Vuoden alussa uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaaminen loppui sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja my\u00f6hemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 avoimet ty\u00f6paikat v\u00e4heniv\u00e4t eniten rakennusalalla ja syksyll\u00e4 palvelualoilla. Ainoastaan teollisuudessa avointen ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime kuukausina hienoisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt.\u00a0<\/p>\n Euroalueen ty\u00f6llisyytt\u00e4 on viime vuodet tukenut erityisesti palvelualojen tasaisen hyv\u00e4 ty\u00f6voiman kysynt\u00e4. Palveluissa avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt suurena viimeisten kolmen vuoden ajan. Kaikista toimialoista suhteellisesti suurinta ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on rakentamisessa, jossa se on tosin my\u00f6s viime vuosina v\u00e4hentynyt. Teollisuuden ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on sen sijaan kehittynyt muihin p\u00e4\u00e4toimialoihin verrattuna melko vaisusti, mutta avoimia teollisuusty\u00f6paikkoja on silti ollut vuonna 2025 yht\u00e4 paljon kuin pandemiaa edelt\u00e4vin\u00e4 vuosina. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa ty\u00f6llisyyskasvusta selittyy my\u00f6s julkisen sektorin ty\u00f6paikkojen lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4.\u00a0<\/p>\n Ty\u00f6markkinoiden tiukkuutta ty\u00f6nantajan n\u00e4k\u00f6kulmasta mitataan tyypillisesti avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 suhteessa ty\u00f6tt\u00f6mien ty\u00f6nhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n mittarin perusteella Suomessa ty\u00f6markkinat ovat selv\u00e4sti j\u00e4\u00e4htyneet viimeisten kahden vuoden ajan. Toisin sanoen ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 on ollut paljon ja avoimia ty\u00f6paikkoja v\u00e4h\u00e4n. Ty\u00f6nantaja kokee siis Suomessa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isesti ty\u00f6voimapulaa, sill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin jokaista avointa ty\u00f6paikkaa kohti on tarjolla runsaasti ty\u00f6nhakijoita. T\u00e4m\u00e4 tilanne heijastuu my\u00f6s Euroopan komission yrityskyselyn tuoreimmissa havainnoissa, joiden mukaan suomalaiset yritykset eiv\u00e4t n\u00e4e ty\u00f6voimapulaa tuotannon rajoitteena.\u00a0<\/p>\n Euroalueella ty\u00f6markkinoiden tiukkuus on hellitt\u00e4nyt vuoden 2022 j\u00e4lkeen. Toisin sanoen avoimia ty\u00f6paikkoja on v\u00e4hemm\u00e4n suhteessa ty\u00f6tt\u00f6miin ty\u00f6nhakijoihin. Erona Suomeen on t\u00e4lt\u00e4 osin erityisesti se, ett\u00e4 vaikka avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on maltillisesti v\u00e4hentynyt, ty\u00f6tt\u00f6myys on pysynyt hyvin alhaisena. Toki euroalueen ty\u00f6markkinoiden tiukkuus on edelleen historiallisesti katsoen melko korkea, selv\u00e4sti viimeisten 25 vuoden keskiarvon yl\u00e4puolella. Euroopan komission yrityskyselyn mukaan edelleenkin merkitt\u00e4v\u00e4 osa yrityksist\u00e4 euroalueella raportoi ty\u00f6voimapulaa.<\/p>\n Ty\u00f6llisyyden kehitys on Suomessa suhdanteeseen n\u00e4hden heikkoa<\/p>\n Merkitt\u00e4vin ero Suomen ja euroalueen ty\u00f6markkinakehityksen v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntyv\u00e4n eroista ty\u00f6voiman kysynn\u00e4ss\u00e4. Suomessa avointen ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt noin 75 % vuodesta 2022. Euroalueella vastaava lasku on vain noin 30 %. Suuri ty\u00f6n kysynn\u00e4n lasku yhdistettyn\u00e4 runsaaseen ty\u00f6voiman tarjontaan on siten lis\u00e4nnyt Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Euroalueella ty\u00f6llisyys on s\u00e4ilynyt korkeana, eik\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys ole kasvanut, sill\u00e4 ty\u00f6voiman kysynt\u00e4 on v\u00e4hentymisest\u00e4\u00e4n huolimatta yll\u00e4pit\u00e4nyt ty\u00f6llisyyskasvua.\u00a0<\/p>\n Ilmeinen ty\u00f6n heikkoa kysynt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on Suomen euroaluetta hitaampi talouskasvu. Toisaalta vahvistunutta ty\u00f6n tarjontaa voivat selitt\u00e4\u00e4 rakennetekij\u00e4t, kuten demografia, mutta my\u00f6s politiikkamuutokset, kuten el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan liittyv\u00e4t uudistukset. Hyv\u00e4n\u00e4 pysynyt ty\u00f6n tarjonta on n\u00e4in ollen johtanut siihen, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut Suomessa nopeammin kuin ty\u00f6llisyys on supistunut.\u00a0<\/p>\n Okunin (1962) lain mukaan talouskasvulla ja ty\u00f6tt\u00f6myyden muutoksella on vahva negatiivinen korrelaatio, eli ne ovat tilastollisesti voimakkaasti toisiinsa yhteydess\u00e4.Okun, Avner A. (1962) Potential GNP: Its Measurement and Significance, Proceedings of the Business and Economics Statistics Section, American Statistical Association. J\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 olevissa kuvioissa (kuvio 4 ja kuvio 5) t\u00e4t\u00e4 tilastollista yhteytt\u00e4 on tarkasteltu Suomessa ja euroalueella ty\u00f6llisyyden kautta.Tarkastelujakso kuvioissa on 1999\u20132025. Tummemmat pisteet kuvaavat vuoden 2010 j\u00e4lkeisi\u00e4 havaintoja. Lis\u00e4ksi pandemian aikaiset havainnot vuodelta 2020 on j\u00e4tetty suurten vaihteluiden vuoksi pois tarkastelusta. Kuvio on piirretty ty\u00f6tt\u00f6myyden sijaan ty\u00f6llisyyden muutokselle, jolloin ty\u00f6tt\u00f6myyden tasoon vaikuttavat ty\u00f6n tarjonnan vaihtelut j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomiotta. Kuten edellisiss\u00e4 luvuissa on tarkasteltu, ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvua on selitt\u00e4nyt suhdanteen lis\u00e4ksi hyvin paljon ty\u00f6voiman kasvu. Kuvion pystyakseli mittaa ty\u00f6llisyyskasvua vuositasolla. Vaaka-akselille taas on kuvattu jokaisen vuosinelj\u00e4nneksen viiv\u00e4stetty BKT:n vuosikasvu.Tyypillisesti ty\u00f6markkinat reagoivat suhdannek\u00e4\u00e4nteisiin viipeell\u00e4, sill\u00e4 palkkaus- ja irtisanomisp\u00e4\u00e4t\u00f6kset viev\u00e4t aikaa. Katkoviiva kuvaa n\u00e4iden muuttujien pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin yhteytt\u00e4, ja Okunin lain mukaisesti yhteys on positiivinen niin euroalueella kuin Suomessa.Katkoviiva on ty\u00f6llisyyden kasvua vakiolla, viiv\u00e4stetyll\u00e4 talouskasvulla ja sen neli\u00f6ll\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n regression sovite. Talouskasvu siis johtaa keskim\u00e4\u00e4rin nopeampaan ty\u00f6llisyyden kasvuun.<\/p>\n Kuvio 4.<\/p>\n Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Suomen ty\u00f6markkinoiden kehityst\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 heikompi suhdanne? Okunin lain mukaan katkoviivaa pitkin siirtyminen tarkoittaisi, ett\u00e4 ty\u00f6llisyyden kasvu muuttuu talouskasvun suhteen samalla tavalla kuin pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin. Jos ty\u00f6llisyyden kasvu taas j\u00e4\u00e4 katkoviivan alapuolelle, ty\u00f6markkinakehitys on suhdanteeseen n\u00e4hden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 heikompaa. Suomen ty\u00f6llisyyskasvu oli poikkeuksellisen nopeaa vuosina 2021 ja 2022, ja n\u00e4iden vuosien havainnot sijaitsevat kuvion yl\u00e4osassa. Ty\u00f6llisyyden kasvu suhteessa talouskasvuun oli siis nopeampaa kuin keskim\u00e4\u00e4rin. Viime ja t\u00e4n\u00e4 vuonna ty\u00f6llisyyden kasvu taas on hidastunut poikkeuksellisen paljon. Ty\u00f6llisyyden kasvu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan poikkeuksellisen vaisua jopa heikkoon suhdanteeseen n\u00e4hden.\u00a0<\/p>\n Euroalueella ty\u00f6llisyyden viimeaikainen kehitys on noudattanut enemm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suhdannekehityst\u00e4. Vuonna 2023 ty\u00f6llisyyden kasvu kiihtyi poikkeuksellisen paljon, mutta se on t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen hidastunut l\u00e4hemm\u00e4ksi kasvuvauhtia, joka on linjassa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tilastollisen yhteyden kanssa. Hyv\u00e4 suhdanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin yll\u00e4pit\u00e4neen euroalueen ty\u00f6llisyyden kasvua.<\/p>\n Kuvio 5.<\/p>\n Ik\u00e4\u00e4ntyminen painaa v\u00e4est\u00f6nkasvua l\u00e4hivuosina<\/p>\n V\u00e4est\u00f6kehitys on yksi keskeisist\u00e4 ty\u00f6n tarjontaan vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 euroalueella. Molemmilla alueilla ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi laskea vuonna 2010. Suomessa ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin v\u00e4hentynyt selv\u00e4sti euroaluetta nopeammin (kuvio 6). Viimeisten kolmen vuoden aikana ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin alkanut kasvaa runsaan nettomaahanmuuton ansiosta. Suomessa kasvu on ollut euroaluetta nopeampaa, mutta verrattuna vuoteen 2010 ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on Suomessa edelleen alhaisempi kuin euroalueella kokonaisuutena.<\/p>\n Kuvio 6.<\/p>\n Eurostatin tuoreimmassa, vuoden 2023 v\u00e4est\u00f6ennusteessa (EUROPOP2023) nettomaahanmuuton ei odoteta jatkuvan nykyisen suuruisena vaan tulevina vuosikymmenin\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa j\u00e4lleen laskea.Tilastokeskuksen julkaisema Suomen V\u00e4est\u00f6ennuste<\/a> perustuu Eurostatin ennustetta suurempaan nettomaahanmuuton jatkumiseen. Ty\u00f6ik\u00e4isten eli 15\u201364-vuotiaiden osuus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 62\u00a0% v\u00e4est\u00f6st\u00e4, ja Tilastokeskus arvioi, ett\u00e4 nykyisell\u00e4 nettomaahanmuutolla ty\u00f6ik\u00e4isten osuus pysyisi samana aina 2050-luvun alkupuolelle saakka. Ennusteen mukaan lasku on euroalueella Suomea jyrkempi, ja euroalueen ty\u00f6ik\u00e4isten m\u00e4\u00e4r\u00e4 verrattuna vuoteen 2010 alittaa Suomen tason 2030-luvulla (kuvio 6). Molemmilla alueilla laskun ennustetaan jatkuvan seuraavien vuosikymmenien aikana. 2050-luvulla Suomessa olisi noin 8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja euroalueella noin 10 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 kuin vuonna 2010.\u00a0<\/p>\n Maahanmuutosta huolimatta ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n supistuminen siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ja se tulee v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa ty\u00f6n tarjontaa. Suomessa, kuten my\u00f6s euroalueella, nettomaahanmuutto on pandemian j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina ollut runsasta. Koska valtaosa maahanmuuttajista on ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4, nettomaahanmuutto on kasvattanut ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Eurostatin ennusteessa maahanmuuton odotetaan kuitenkin normalisoituvan vuodesta 2025 l\u00e4htien.\u00a0<\/p>\n Euroalueen maissa on suuria maakohtaisia eroja sek\u00e4 maahanmuuton ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6kehityksen suhteen. Eurostatin v\u00e4est\u00f6ennusteessa suurista euromaista Espanjan ja Ranskan v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa 2050-luvulle saakka, kun taas Italiassa v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee ennusteen koko horisontin ajan.Pienist\u00e4 euromaista Belgiassa, Irlannnissa, Kyproksella, Luxembourgissa, Maltalla, Alankomaissa ja It\u00e4vallassa v\u00e4est\u00f6 kasvaa l\u00e4hes 10 % vuoteen 2100 menness\u00e4. Virossa, Kreikassa, Kroatiassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa, Slovakiassa ja Suomessa v\u00e4est\u00f6 sen sijaan pienenee l\u00e4hes 20 % samassa ajassa. L\u00e4hde: EKP:n talouskatsaus, 3\/2023.<\/a> Suomessa v\u00e4est\u00f6kehitykseen liittyy suuria alueellisia eroja, joita pitk\u00e4t maantieteelliset et\u00e4isyydet korostavat.V\u00e4est\u00f6llinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 100 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 kohden, oli esimerkiksi vuonna 2023 Etel\u00e4-Savon maakunnassa 82,3, kun taas Uudenmaan maakunnassa vain 51,3. Alueellisen eriytymisen ennustetaan my\u00f6s jatkuvan. Vaikka euroalueen ty\u00f6ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 Eurostatin ennusteessa laskee Suomea nopeammin, suuret alueelliset erot voivat tehd\u00e4 Suomen kohtaamista ty\u00f6n tarjonnan jarruista vaikeampia.<\/p>\n Suhdanne eriytt\u00e4nyt Suomen ja euroalueen ty\u00f6markkinoita<\/p>\n Suomen ty\u00f6markkinatilanne on viime vuosina heikentynyt selv\u00e4sti euroaluetta enemm\u00e4n. Ty\u00f6n kysynn\u00e4n romahdus on johtanut Suomessa avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentymiseen ja ty\u00f6tt\u00f6myyden kasvuun vuoden 2023 j\u00e4lkeen. Samalla ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on supistunut, mutta se on edelleen suurempi kuin ennen pandemiaa. Euroalueella viime ajan kehitys on ollut p\u00e4invastaista: ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut historiallisen suureksi ja ty\u00f6tt\u00f6myys on v\u00e4hentynyt.\u00a0<\/p>\n Euroalueen ja Suomen ty\u00f6n tarjonta on viime vuosina kasvanut samoista syist\u00e4, osallistumisasteen nousun ja positiivisen nettomaahanmuuton ansiosta. Suomessa kasvanut ty\u00f6n tarjonta nykyisess\u00e4 suhdannetilanteessa, jossa ty\u00f6llistymistodenn\u00e4k\u00f6isyydet ovat heikot, on johtanut ty\u00f6tt\u00f6myyden nopeaan kasvuun. Euroalueella ty\u00f6markkinakehitys on puolestaan ollut vahvempaa, mit\u00e4 on my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4nyt parempi suhdanne. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6voiman supistuminen kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 euroalueella ett\u00e4 Suomessa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen ja maahanmuuton normalisoituminen voivat hidastaa ty\u00f6n tarjontaa ja viime k\u00e4dess\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin talouskasvua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen ja euroalueen ty\u00f6markkinakehitys alkoi eriyty\u00e4 vuonna 2023 Euroalueen maat ovat Suomelle t\u00e4rkeit\u00e4 vienti- ja tuontimarkkinoita, joten euroalueen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":120959,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-120958","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115748548645482468","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=120958"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/120958\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/120959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=120958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=120958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=120958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Suomen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio2.png\")
<\/p>\n![\"Avointen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio3.png\")
<\/p>\n![\"Ty\u00f6llisyys](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio4.png\")
<\/p>\n![\"Euroalueen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio5.png\")
<\/p>\n![\"Ty\u00f6ik\u00e4inen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/20251219-ET-6-2025-Liiteartikkeli-03-kuvio6.png\")
<\/p>\n