Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdess\u00e4 9\/2024.<\/p>\n
Syksyn Nobelin palkinnoista eniten huomiota her\u00e4tti fysiikan palkinto, joka annettiin oppivan teko\u00e4lyn tutkimuksen pioneereille John Hopfieldille<\/strong> ja Geoffrey Hintonille<\/strong>. Molemmat ovat olleet kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nykyaikaisen teko\u00e4lyn pohjana olevia neuroverkkoja jo 1980-luvulla.<\/p>\n Kaksikosta Hopfield on fyysikko, mutta Hinton on opiskellut psykologiaa. Onko t\u00e4m\u00e4 en\u00e4\u00e4 fysiikkaa lainkaan?<\/p>\n \u2014 Eih\u00e4n se perinteist\u00e4 fysiikkaa ole, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Helsingin yliopiston fysiikan osaston johtaja Simo Huotari<\/strong><\/a>.<\/p>\n Silti h\u00e4n ei pid\u00e4 valintaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4.<\/p>\n \u2014 Fysiikka on laaja ala eik\u00e4 tieteenalojen rajojen tuijottaminen muutenkaan ole kovin mielek\u00e4st\u00e4. Fysiikan ja kemian palkinnon saaneilla t\u00f6ill\u00e4 on usein ollut suuri vaikutus my\u00f6s muualla kuin omilla aloillaan.<\/p>\n My\u00f6s kemian palkinnosta puolet annettiin teko\u00e4lypohjaiselle tutkimukselle. Palkituista Demis Hassabis\u00a0<\/strong>ja John M. Jumper<\/strong> ty\u00f6skentelev\u00e4t Googlen Deep Mind -teko\u00e4lylaboratoriossa.<\/p>\n Siell\u00e4 he ovat kehitt\u00e4neet Alphafold2-teko\u00e4lyn, joka osaa ennustaa proteiinien kolmiulotteisia rakenteita niiden aminohappoj\u00e4rjestyksen perusteella.<\/p>\n Helsingin yliopiston kemian laitoksen johtaja Ilkka Kilpel\u00e4inen<\/strong><\/a> pit\u00e4\u00e4 palkintoa hyvin perusteltuna.<\/p>\n \u2014 Se on ehdottomasti t\u00e4rke\u00e4 saavutus, joka nopeuttaa kemian tutkimusta selv\u00e4sti.<\/p>\n