{"id":121430,"date":"2025-12-20T11:37:12","date_gmt":"2025-12-20T11:37:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121430\/"},"modified":"2025-12-20T11:37:12","modified_gmt":"2025-12-20T11:37:12","slug":"helene-schjerfbeckin-taidenayttely-aukesi-new-yorkissa-met-museossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121430\/","title":{"rendered":"Helene Schjerfbeckin taiden\u00e4yttely aukesi New Yorkissa Met-museossa"},"content":{"rendered":"

Helene Schjerfbeckin n\u00e4yttely New Yorkin Met-taidemuseossa tekee historiaa. Suomalaistaiteilija on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 maailmankuulussa museossa.<\/p>\n

New York, Yhdysvallat<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Suomalaistaiteilija Helene Schjerfbeckin n\u00e4yttely New Yorkin Met-taidemuseossa on ensimm\u00e4inen suomalaisen taiteilijan oma n\u00e4yttely maailmankuulussa museossa.<\/p>\n

N\u00e4yttely on saanut kehuja amerikkalaisessa mediassa. New York Times valitsi sen yhdeksi vuoden 2025 kohokohdista.<\/p>\n

N\u00e4yttelyn on mahdollistanut suomalaistaustaisen hyv\u00e4ntekij\u00e4n Elsa A. Brulen miljoonalahjoitus.<\/p>\n

\u2013 V\u00e4h\u00e4n outo. H\u00e4nell\u00e4 oli sellainen ilme, Charlie Lipton<\/a> sanoo ja v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 naamaansa.<\/p>\n

Ilme j\u00e4ljittelee suomalaistaiteilija Helene Schjerfbeckin<\/a> (1862\u20131946) omakuvaa. Lipton ja h\u00e4nen vaimonsa Nancy Lipton<\/a> ovat juuri istuneet lev\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n viherkasvien t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4lle sis\u00e4pihalle, joka johtaa suomalaisittain historialliseen taiden\u00e4yttelyyn.<\/p>\n

New Yorkin Metropolitan Museum of Art (Met) on yksi maailman kuuluisimmista museoista. Schjerfbeck-n\u00e4yttely on ensimm\u00e4inen suomalaisen taiteilijan oma n\u00e4yttely siell\u00e4.<\/p>\n

Jo Metin sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti\u00e4 koristaa valtava juliste, jossa on yksi Schjerfbeckin omakuvista. Reitti suomalaistaiteiljan t\u00f6iden \u00e4\u00e4relle kulkee l\u00e4pi maailman kuuluisimpien taidekokoelmien.<\/p>\n

Kaareville k\u00e4yt\u00e4ville rakennetussa n\u00e4yttelyss\u00e4 on per\u00e4ti 60 maalausta. Teokset kulkevat aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4 naturalismista modernistisiin ja abstraktimpiin teoksiin ja kertaavat my\u00f6s Schjerfbeckin henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n dramaattisia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n

\"Schjerfbeckin<\/p>\n

Schjerfbeckin n\u00e4yttely on n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 Metin museon sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnill\u00e4. Museo sijaitsee Keskuspuiston reunalla, Manhattanin ytimess\u00e4. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

Liptonit ilahtuvat kuullessaan, ett\u00e4 he tutustuvat Schjerfbeck-n\u00e4yttelyyn sattumalta juuri Suomen itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Pariskunta asuu l\u00e4hell\u00e4 museota ja k\u00e4y siell\u00e4 usein. Nancy Lipton my\u00f6s ty\u00f6skenteli museossa 17 vuoden ajan.<\/p>\n

\u2013 Olen n\u00e4hnyt paljon taiteilijoita. H\u00e4n on yksi parhaista, h\u00e4n oli todella lahjakas.<\/p>\n

Lipton ihmettelee, miksi Schjerfbeck on amerikkalaisille niin tuntematon nimi.<\/p>\n

\u2013 Huomasin, ett\u00e4 h\u00e4n on jo kuollut, ja \u00e4llistyin, ett\u00e4 emme olleet kuulleet h\u00e4nest\u00e4 aiemmin.<\/p>\n

\u2013\u2009Tied\u00e4mme, ett\u00e4 kieli on vaikea ja maa on sen vuoksi hyvin eristyksiss\u00e4. Ehk\u00e4 taidekin on pysynyt sen vuoksi piilossa.<\/p>\n

\"Nancy<\/p>\n

Nancy ja Charlie Lipton asuvat Metropolitanin museon l\u00e4hell\u00e4. He ihmettelev\u00e4t, miksi he kuulevat suomalaistaiteilijasta vasta nyt. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

\"Museok\u00e4vij\u00e4t<\/p>\n

Museok\u00e4vij\u00e4t ihastelivat Schjerfbeckin omakuvaa vuosilta 1884\u20131885. Omakuvat ovat n\u00e4yttelyn vetonauloja, mutta esill\u00e4 on my\u00f6s muita kuuluisia t\u00f6it\u00e4. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

\"Pohjoismaissa<\/p>\n

Pohjoismaissa tunnettu ja arvostettu Schjerfbeck on t\u00e4h\u00e4n asti ollut Yhdysvalloissa varsin tuntematon. Kuva:\u00a0Anna-Marie Kellen \/ The Met<\/p>\n

\"Useista<\/p>\n

Useista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 huolimatta Schjerfbeck maalasi l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. H\u00e4n oli ahkera taiteen tekij\u00e4. Kuva:\u00a0Anna-Marie Kellen<\/p>\n

N\u00e4yttelyn avautumisen j\u00e4lkeen Schjerfbeck on ker\u00e4nnyt kehuja amerikkalaismediassa.<\/p>\n

New York Times<\/a> valitsi n\u00e4yttelyn yhdeksi vuoden 2025 kohokohdista artikkelissaan, jossa se listasi \u201d41 asiaa, jotka j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n vuodesta 2025\u201d.<\/p>\n

\u2013 Vaikka Schjerfbeckin t\u00f6iss\u00e4 on j\u00e4lki\u00e4 vanhoista mestareista, Degasista <\/a>ja Cezannesta<\/a>, h\u00e4nen visuaalinen kielens\u00e4 on niin moderni, raikas ja niukka, ett\u00e4 se toi mieleen toisen pohjoismaisen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n Alvar Aallon<\/a>, New York Times kirjoittaa.<\/p>\n

My\u00f6s maailman arvostetuin muotilehti Vogue <\/a>kehui n\u00e4yttely\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Met-museon n\u00e4yttely saattaa tehd\u00e4 suomalaisesta modernistista Helene Schjerfbeckist\u00e4 uuden suosikkitaiteilijasi.<\/p>\n

\"N\u00e4yttelyn<\/p>\n

N\u00e4yttelyn teokset ovat lainassa Ateneumin taidemuseosta, Kansallisgalleriasta sek\u00e4 yksityisist\u00e4 kokoelmista Suomesta ja Ruotsista. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

Metin n\u00e4yttelyn on mahdollistanut suomalaistaustaisen hyv\u00e4ntekij\u00e4n Elsa A. Brulen <\/a>miljoonalahjoitus.<\/p>\n

N\u00e4yttelyn teokset ovat lainassa Ateneumin taidemuseosta, Kansallisgalleriasta sek\u00e4 yksityisist\u00e4 kokoelmista Suomesta ja Ruotsista.<\/p>\n

New Yorkin -n\u00e4yttelyn toivotaan tuovan suomalaistaiteilijan pysyv\u00e4sti amerikkalaisten tietoisuuteen. Elinaikanaan Schjerfbeck oli paljon arvostetumpi Ruotsissa kuin Suomessa, jossa h\u00e4n saavutti suurta suosiota vasta kuolemansa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u2013 Seeing Silence nostaa esiin poikkeuksellisen taiteilijan, joka on pitk\u00e4\u00e4n tunnettu Norjassa ja Ruotsissa aikansa merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 naismaalarina mutta joka ei ole viel\u00e4 saanut ansaitsemaansa n\u00e4kyvyytt\u00e4 Atlantin t\u00e4ll\u00e4 puolella, Metin toimitusjohtaja Max Hollein<\/a> sanoo lehdist\u00f6tiedotteessa.<\/p>\n

\"Schjerfbeckin<\/p>\n

Schjerfbeckin n\u00e4yttely on ker\u00e4nnyt kehuja amerikkalaismediassa. Kuva:\u00a0Anna-Marie Kellen \/ The Met<\/p>\n

\"Kiinalaistaustainen<\/p>\n

Kiinalaistaustainen Jamie Wei ihastui Schjerfbeckin t\u00f6iden rauhalliseen v\u00e4rimaailmaan. H\u00e4n innostui taiteesta vasta muutettuaan New Yorkin l\u00e4helle New Jerseyyn, ja Schjerfbeckin ty\u00f6t eiv\u00e4t olleet entuudestaan tuttuja. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

Ateneumin museon mukaan New Yorkin -n\u00e4yttely on pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n tulos.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4yttely on unelmieni t\u00e4yttymys ja ainutlaatuinen hetki suomalaisen taiteen historiassa. Met on maailman johtava taidemuseo, kiistaton ykk\u00f6nen museomaailmassa. Olen erityisen iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisista taiteilijoista juuri Helene Schjerfbeck saa n\u00e4yttelyn Metiss\u00e4, johtaja Anna-Maria von Bonsdorff <\/a>sanoo Ateneumin taidemuseon tiedotteessa.<\/p>\n

Omakuvistaan tunnetun modernistin t\u00f6iden on katsottu <\/a>esitt\u00e4v\u00e4n h\u00e4nen omaa ik\u00e4\u00e4ntymisprosessiaan.<\/p>\n

Toisaalta omakuvien n\u00e4hd\u00e4\u00e4n heijastavan taiteilijan muutosta kohti abstraktia tyyli\u00e4. Helsingin Yliopiston vuonna 2019 julkaiseman v\u00e4it\u00f6stutkimuksen<\/a> mukaan taas omakuvat keskittyv\u00e4t identiteetin tarkasteluun.<\/p>\n

Joka tapauksessa omakuvat ovat my\u00f6s Metin n\u00e4yttelyn keski\u00f6ss\u00e4. N\u00e4yttelyss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita kuuluisia teoksia, kuten Toipilas ja Wilhelm von Schwerinin kuolema.<\/p>\n

\"Ranskalaistaustaiset,<\/p>\n

Ranskalaistaustaiset, New Yorkissa pitk\u00e4\u00e4n asuneet Sara Ouerfelli ja Florane Gambert arvostivat erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 naistaiteilijan ty\u00f6t ovat esill\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti kuuluisassa museossa. J\u00e4ttimainos museon ulkopuolella houkutteli heid\u00e4t sis\u00e4lle. Kuva:\u00a0Nelli Lapintie \/ IS<\/p>\n

N\u00e4yttely aukesi yleis\u00f6lle symbolisesti itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n aattona. Metin museossa vietettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna my\u00f6s New Yorkin Suomen edustuston itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n juhlia.<\/p>\n

Suomalaisena museon portailla seistess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nopeasti, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on poikkeuksellinen hetki suomalaiselle taiteelle.<\/p>\n

Ranskalaistaustainen Florane Gambert<\/a> my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei tied\u00e4 \u201doikeastaan mit\u00e4\u00e4n\u201d Suomesta. Sen sijaan h\u00e4n tuli katsomaan n\u00e4yttely\u00e4, koska ulkona komeileva juliste pys\u00e4ytti kahdesta syyst\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Julisteen maalaus n\u00e4ytti kiehtovalta. Ja on upeaa, ett\u00e4 naistaiteilija on t\u00e4ll\u00e4 tavalla esill\u00e4 Metin museossa.<\/p>\n

V\u00e4rik\u00e4s el\u00e4m\u00e4<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vaikka Schjerfbeck on t\u00e4h\u00e4n asti ollut Yhdysvalloissa v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu, h\u00e4nen uransa oli kansainv\u00e4linen. H\u00e4n oli ahkera taiteen tekij\u00e4.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 1862 syntynyt Schjerfbeck aloitti maalaustaiteen opinnot jo 11-vuotiaana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. My\u00f6hemmin h\u00e4n opiskeli Adolf von Beckerin<\/a> yksityisakatemiassa ja Pariisin taidekouluissa.<\/p>\n

Otavan vuonna 2021 julkaisema, Riitta Konttisen <\/a>kirjoittama el\u00e4m\u00e4kerta kuvaa taiteilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u201derikoiseksi ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ksi\u201d. Sit\u00e4 muokkasivat vaikea \u00e4itisuhde, rampautuminen pikkutytt\u00f6n\u00e4, useat rakkaudet sek\u00e4 fyysinen ja henkinen romahdus.<\/p>\n

Schjerfbeck eli l\u00e4pi sis\u00e4llissodan, kaksi maailmansotaa ja Suomen itsen\u00e4istymisen. H\u00e4n maalasi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n

\u2013 Min\u00e4 en ole mit\u00e4\u00e4n, mieluiten en ole mit\u00e4\u00e4n, haluan vain maalata ja etsi\u00e4 \u2013 ja juuri se varmaan tekee maalareista niin suuria, etteiv\u00e4t he koskaan vanhene, se ett\u00e4 aina on jotain enemm\u00e4n, mit\u00e4 tavoitella.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kuuluisiksi tulleet sanat Schjerfbeck kirjoitti rakkaalle yst\u00e4v\u00e4lleen Einar Reuterille <\/a>vuonna 1932. Reuter ikuistui my\u00f6s Schjerfbeckin maaluksiin.<\/p>\n

Reuterin uskotaan olleen Schjerfbeckin suuri rakkaus. Taiteilijan yst\u00e4vyys kajaanilaisen mets\u00e4nhoitajan kanssa alkoi harrastajataiteilija Reuterin arvostuksesta Schjerfbeckin ty\u00f6t\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Miehen kihlautuminen nuoren Tyra Arpin<\/a> kanssa vuonna 1919 oli Schjerfbeckille j\u00e4rkytys, joka suisti taiteilijan el\u00e4m\u00e4n raiteiltaan ja johti sairauskierteeseen.<\/p>\n

Reuterin rooli Schjerfbeckin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nousi suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen erityisesti Antti J. Jokisen<\/a> Helene-elokuvassa<\/a>.<\/p>\n

Schjerfbeck asui el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 viimeiset vuodet Ruotsissa. Viimeisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kuvailtiin vuoden 2012 Ylen artikkelissa:<\/p>\n

\u2013 Helene Schjerfbeckin vaikuttava omakuvien sarja huipentuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen pelkistykseen, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kasvoista n\u00e4kyville vain kaikkein oleellisimman: silm\u00e4kuopat ja suun, joka viel\u00e4 hengitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Helene Schjerfbeckin Seeing Silence -n\u00e4yttely avoinna New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa 5. joulukuuta 2025 \u2013 5. huhtikuuta 2026.<\/p>\n

Jutun l\u00e4hteet: Metropolitan Museum of Art, Ateneumin taidemuseo, Ylen el\u00e4v\u00e4 arkisto<\/a>, Bukowskis<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Helene Schjerfbeckin n\u00e4yttely New Yorkin Met-taidemuseossa tekee historiaa. Suomalaistaiteilija on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa n\u00e4in n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 maailmankuulussa museossa. New…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":121431,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[135],"tags":[389,387,388,390,137,33,31,30,34,32,394,393,391,392,109],"class_list":{"0":"post-121430","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-taiteet-ja-suunnittelu","8":"tag-arts","9":"tag-arts-and-design","10":"tag-artsanddesign","11":"tag-design","12":"tag-entertainment","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-ilta-sanomat","17":"tag-suomi","18":"tag-suunnittelu","19":"tag-taiteet","20":"tag-taiteet-ja-suunnittelu","21":"tag-taiteetsuunnittelu","22":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115751698179327257","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121430","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121430"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121430\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/121431"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=121430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=121430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}