{"id":121558,"date":"2025-12-20T14:59:11","date_gmt":"2025-12-20T14:59:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121558\/"},"modified":"2025-12-20T14:59:11","modified_gmt":"2025-12-20T14:59:11","slug":"suomen-metsien-vaitettiin-olevan-paastolahde-mutta-uudet-tiedot-kertovat-muuta-tasta-on-kyse-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121558\/","title":{"rendered":"Suomen metsien v\u00e4itettiin olevan p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, mutta uudet tiedot kertovat muuta \u2013 t\u00e4st\u00e4 on kyse | Kotimaa"},"content":{"rendered":"<p class=\"aw-1gybjub aw-5vja16 kEtdKx kmuxyA yle__article__paragraph\">Vaikka mets\u00e4t ovatkin hiilinielu, ne ovat sit\u00e4 vain juuri ja juuri. Muutos tuoreissa laskelmissa on niin pieni, ett\u00e4 Suomi on yh\u00e4 kaukana hiilineutraaliudesta.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Mets\u00e4ss\u00e4 kasvaa koivuja.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/39-152707068d150b2a444c.jpeg\" class=\"aw-1l9m598 hKVVvP\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Laskelmien muuttuminen johtuu ennen kaikkea turve- eli suometsien tietojen tarkentumisesta. Kuvassa runsasravinteinen suomets\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa. Kuva: Rami Moilanen \/ Yle<\/p>\n<ul class=\"aw-1jjocuh iJTSwP yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Suomen mets\u00e4t ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan sittenkin hiilinielu, mutta vain niukasti. Aiempi arvio oli, ett\u00e4 ne ovat p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Arvio muuttui muun muassa siksi, ett\u00e4 puiden biomassasta on saatu tarkempaa tietoa erityisesti turvemaiden metsist\u00e4.<\/li>\n<li class=\"aw-1j7gwms gNYKfi\">Muutos on niin pieni, ettei se merkitt\u00e4v\u00e4sti auta Suomea saavuttamaan vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Luonnonvarakeskuksen uusimpien laskelmien mukaan <a class=\"aw-iao6s4 iHOxEa yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20199726\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">suomalaiset mets\u00e4t ovat sittenkin hiilinielu<\/a>. Ne ovat sit\u00e4 vain juuri ja juuri.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Aiemman arvion mukaan mets\u00e4t olisivat olleet jopa p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Pyysimme Luonnonvarakeskuksen tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 <strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Juha Mikolaa<\/strong> selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi tiedot muuttuivat ja mik\u00e4 merkitys muutoksella on.<\/p>\n<p>Kuinka suuri muutos laskelmissa on kyseess\u00e4?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Muutos on hyvin pieni.<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Kun aiempien tietojen mukaan mets\u00e4 oli juuri ja juuri p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, uusien tietojen mukaan se on sittenkin pieni hiilinielu, Mikola kertoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Nyt metsien hiilinielun suuruudeksi on laskettu 0,15 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Alkuvuonna 2025 arvio oli, ett\u00e4 mets\u00e4t olisivat noin 1,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Hiilidioksidiekvivalenttitonni on mittayksikk\u00f6, joka kuvaa kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusta ilmastoon.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Mikolan mukaan metsien hiilinielun pit\u00e4isi olla noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, jotta Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 toteutuisi.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista osaltaan helpottaa, ett\u00e4 mets\u00e4t siirtyiv\u00e4t pienest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteest\u00e4 pieneksi nieluksi. Muutos on kuitenkin niin pieni, ett\u00e4 isoon kuvaan se ei paljon vaikuta.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Mets\u00e4t ovat ainoa maank\u00e4ytt\u00f6muoto, josta voi synty\u00e4 hiilinielu.<\/p>\n<p>Mist\u00e4 laskelmien muutos johtuu?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Muutos johtuu t\u00e4smentyneist\u00e4 tutkimusmenetelmist\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 yksitt\u00e4isen\u00e4 asiana Mikola nostaa esiin sen, ett\u00e4 puuston biomassasta on saatu tarkempaa tietoa. Aiemmin turvemetsien osalta laskelmia oli tehty l\u00e4hinn\u00e4 arvioiden perusteella.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Uusissa laskelmissa on k\u00e4ytetty entist\u00e4 tarkempia tietoja turvemetsiss\u00e4 kasvavista puista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 puiden oksistossa, neulasissa ja juurissa on hieman enemm\u00e4n biomassaa kuin aiemmin on tiedetty.<\/p>\n<p>Miksi puuta kasvavat mets\u00e4t ovat vain juuri ja juuri hiilinielu?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Syit\u00e4 on useita.<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Luonnonvarakeskuksen tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juha Mikola sanoo, ett\u00e4 monesti ihmisi\u00e4 h\u00e4mment\u00e4\u00e4 se, miten mets\u00e4t voivat olla p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 laskelmissa keskityt\u00e4\u00e4n nimenomaan hiilivaraston muutokseen.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Jos puustoa poistuu enemm\u00e4n kuin kasvaa, silloin puusto ei olekaan en\u00e4\u00e4 hiilinielu. Lis\u00e4ksi maaper\u00e4 voi olla p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Turve- eli suomets\u00e4t ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti aina p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, mutta my\u00f6s kivenn\u00e4ismailla maaper\u00e4 voi olla esimerkiksi hakkuiden j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Maaper\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat my\u00f6s nousussa ilmaston l\u00e4mpenemisen takia.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Lis\u00e4ksi puiden latvuskerroksen on havaittu pienentyneen, eli niiss\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n neulasia ja lehti\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">\u2013 Useat nopeat muutokset ovat vieneet tilannetta samaan suuntaan. Siksi tilanne on muuttunut aika nopeasti ja aika dramaattisesti, Mikola sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Viel\u00e4 2010-luvulla mets\u00e4t olivat Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4 hiilinielu.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Katso alta video, joka k\u00e4sittelee runsasravinteisten suometsien avohakkuita. Video on julkaistu syyskuussa 2025.<\/strong><\/p>\n<p>Yle selvitti, ett\u00e4 Suomessa tehd\u00e4\u00e4n edelleen paljon avohakkuita runsasravinteisissa suometsiss\u00e4 huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 aiheutuu merkitt\u00e4vi\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Video: Rami Moilanen \/ Yle.Kuinka luotettavina laskelmia voi pit\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\"><strong class=\"aw-ak79eh KyCXm yle__article__strong\">Ne ovat t\u00e4m\u00e4n hetken paras arvio.<\/strong><\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Juha Mikolan mukaan tuloksiin liittyy aina ep\u00e4varmuutta. Tiedossa kuitenkin on, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4t ovat joko pieni p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde tai pieni hiilinielu.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomessa on v\u00e4lill\u00e4 ihmetelty, miksi Ruotsissa mets\u00e4t ovat suuri hiilinielu mutta Suomessa eiv\u00e4t.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Mikolan mukaan Ruotsissa arviointia tehd\u00e4\u00e4n eri tavalla: siell\u00e4 tiedot perustuvat n\u00e4ytteenottoon, Suomessa enemm\u00e4n mallinnuksiin.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Suomen ja Ruotsin metsien viimeaikaiset kehityskulut ovat kuitenkin olleet erilaiset.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Mikola sanoo, ett\u00e4 Ruotsissa hiilinielu on uusimpien tulosten perusteella kasvanut entisest\u00e4\u00e4n, mutta siell\u00e4 hakkuut ovat v\u00e4hentyneet ja puiden kuolleisuus laskenut. Suomessa t\u00e4llaista ei ole tapahtunut.<\/p>\n<p class=\"aw-1gybjub aw-1p7kakr kEtdKx cEmitX yle__article__paragraph\">Vuosittaisen hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaikuttavatkin nopeasti siihen, ovatko mets\u00e4t hiilinielu vai p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde, Mikola kertoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vaikka mets\u00e4t ovatkin hiilinielu, ne ovat sit\u00e4 vain juuri ja juuri. Muutos tuoreissa laskelmissa on niin pieni, ett\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":121559,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,1960,1961,11524,1921,1096,1776,71,1959,823,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-121558","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-hakkuut","13":"tag-hiilen-sitominen","14":"tag-hiilineutraalius","15":"tag-hiilinielut","16":"tag-ilmasto","17":"tag-ilmastonmuutos","18":"tag-kotimaa","19":"tag-luonnonvarakeskus","20":"tag-metsat","21":"tag-science","22":"tag-suomi","23":"tag-tiede","24":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115752492747755068","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121558"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121558\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/121559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=121558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=121558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}