{"id":121697,"date":"2025-12-20T18:48:09","date_gmt":"2025-12-20T18:48:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121697\/"},"modified":"2025-12-20T18:48:09","modified_gmt":"2025-12-20T18:48:09","slug":"nain-uusi-yhteisvelka-junailtiin-kulisseissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/121697\/","title":{"rendered":"N\u00e4in uusi yhteisvelka junailtiin kulisseissa"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon<\/strong> EU-syksy on ollut t\u00e4ynn\u00e4 pettymyksi\u00e4.<\/p>\n

Lokakuussa suuret maat tyrm\u00e4siv\u00e4t it\u00e4rajamaiden tavoitteen EU-rahoitteisesta droonimuurista. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytettyihin varoihin pohjautuvaa sotakorvauslainaa ajaneet Saksa ja Pohjoismaat joutuivat jyr\u00e4tyiksi, kun kokouksen p\u00e4\u00e4tteeksi sovittiin yhteisvelasta Ukrainan tukemiseen.<\/p>\n

Tilanne k\u00e4\u00e4ntyi t\u00e4ysin p\u00e4\u00e4laelleen verrattuna kokousta edelt\u00e4neeseen asetelmaan.<\/p>\n

\u2013 Ylivoimaisesti suurin asia on j\u00e4\u00e4dytetyt varat eli sotakorvauslainan ratkaisu, sen aikaansaaminen. Minusta se on t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Meill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muita vaihtoehtoja Ukrainan rahoittamiseen, Orpo sanoi viel\u00e4 saapuessaan huippukokoukseen torstaina.<\/p>\n

Kortit paljastuivat<\/p>\n

Komissio oli esitt\u00e4nyt kahta vaihtoehtoa pahasta rahapulasta k\u00e4rsiv\u00e4n Ukrainan auttamiseksi: sotakorvauslaina tai uusi yhteisvelka.<\/p>\n

Sotakorvauslaina olisi antanut komissiolle valtuudet lainata k\u00e4teisvaroja EU:n rahoituslaitoksilta, joilla on Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankin j\u00e4\u00e4dytettyj\u00e4 varoja. Ukrainan olisi pit\u00e4nyt maksaa laina takaisin vasta silloin, jos Ven\u00e4j\u00e4 maksaa sille sotakorvauksia. Laina olisi taattu j\u00e4senmaiden bruttokansantuotteisiin perustuvalla osuudella.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 EU:n suurimpien talouksien, Saksan, Ranskan ja Italian, saaminen mukaan lainaan olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Saksa oli vahva sotakorvauslainan tukija, mutta Italia oli Iltalehden tietojen mukaan ollut hankala koko neuvottelujen ajan. Ranska oli pitk\u00e4\u00e4n hiljaa, mutta paljasti korttinsa torstaina Brysseliss\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytetyist\u00e4 varoista 210 miljardia on EU-alueella. Suurinta osaa eli 185 miljardia euroa j\u00e4\u00e4dytetyist\u00e4 varoista hallinnoidaan belgialaisessa Euroclearissa.<\/p>\n

Belgia vastusti lainaa tulisesti, koska se pelk\u00e4si Ven\u00e4j\u00e4n ryhtyv\u00e4n kostotoimiin.<\/p>\n

Kompromissi l\u00e4ss\u00e4hti<\/p>\n

Iltalehti kertoi<\/a> jo ennen kokousta Belgian korostaneen neuvottelujen ajan, ett\u00e4 sotakorvauslainaan liittyv\u00e4t riskit ovat avoimia, ja siksi j\u00e4senmaiden takausvastuutkin pit\u00e4isi muuttaa vastaamaan niit\u00e4. Belgia ajoi takauksia, jotka olisivat olleet rajattomia.<\/p>\n

T\u00e4llaisen vaihtoehdon vieminen l\u00e4pi j\u00e4senmaiden parlamenteissa olisi ollut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hankalaa. Esimerkiksi Suomi tuki sotakorvauslainaa, jos takausvastuut olisivat olleet tarkasti rajatut.<\/p>\n

Y\u00f6my\u00f6h\u00e4\u00e4n jatkuneessa kokouksessa p\u00e4\u00e4stiin virallisesti keskustelemaan sotakorvauslainasta vasta yhdeks\u00e4n aikaan illalla, kun johtajat aloittivat illallisensa. Jo p\u00e4iv\u00e4n alussa oli selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t EU-johtajat voisi poistua Brysselist\u00e4 ennen kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty.<\/p>\n

Belgian p\u00e4\u00e4ministeri Bart De Wever (keskell\u00e4) poistui kokouksesta tyytyv\u00e4isen\u00e4. Nicolas Maeterlinck\/Belga via ZUMA Press<\/p>\n

Iltalehden tietojen mukaan Belgian p\u00e4\u00e4ministeri Bart de Wever<\/strong>, Saksan liittokansleri Friedrich Merz<\/strong> ja komissio sorvasivat kompromissiesityksen sotakorvauslainasta, joka tuotiin EU-johtajien eteen illallisen aikaan.<\/p>\n

Liittokansleri Merzin johdolla kompromissia oli v\u00e4\u00e4nnetty kulisseissa jo aamusta l\u00e4htien, ja asiasta oli konsultoitu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeni\u00e4<\/strong> sek\u00e4 muita keskeisi\u00e4 EU-johtajia.<\/p>\n

Kompromissi oli kuitenkin valtava pettymys sotakorvauslainaa ajaneille maille ja koko ehdotus kaatui. Kompromissiehdotuksessa lainan takausvastuut eiv\u00e4t olleet tarkasti rajattuja.<\/p>\n

Huhuja tihkui<\/p>\n

Uusi vaihtoehto nousi p\u00f6yd\u00e4lle heti. Siin\u00e4 Ukrainalle annettaisiin 90 miljardin euron yhteisvelkaan perustuva laina, joka otettaisiin markkinoilta ja taattaisiin EU:n omalla budjetilla. Vaikka itse lainaa voi pit\u00e4\u00e4 klassisena yhteisvelkana, siin\u00e4 on Suomenkin kannattamasta sotakorvauslainasta otettuja piirteit\u00e4.<\/p>\n

Ukrainan pit\u00e4\u00e4 maksaa laina EU:lle takaisin vasta, jos Ven\u00e4j\u00e4 maksaa sotakorvauksia. Muuten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetaan Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytetyt varat, mutta sekin vaatii erillisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n

Saksan liittokansleri Friedrich Merz piti Pohjoismaiden kanssa sotakorvauslainaa ainoana vaihtoehtona. Garrido Ramirez\/ROPI via ZUMA Press<\/p>\n

Neuvottelujen sis\u00e4piiriss\u00e4 vaihtoehto ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4. EU-l\u00e4hteist\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 asiasta alkoi liikkua huhuja jo muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen huippukokousta. Uudenlainen kompromissi valmisteltaisiin, jos sotakorvauslaina ajaisi p\u00e4in sein\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n mittaan uuden mallin valmistelusta tihkui yh\u00e4 enemm\u00e4n tietoa neuvottelup\u00f6ytiin.<\/p>\n

Ainoa ongelma oli yhteisvelan vaatimus yksimielisyydest\u00e4, kun sotakorvauslainasta olisi voitu p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Asiassa p\u00e4\u00e4stiin eteenp\u00e4in, kun vastarannan kiisket, T\u0161ekki, Slovakia ja Unkari, j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t pois p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. N\u00e4in loput 24 j\u00e4senmaata pystyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisvelasta yksimielisesti. Sopu asiasta syntyi kolmelta y\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

EU-l\u00e4hteiden mukaan maat eiv\u00e4t lyps\u00e4neet itselleen my\u00f6nnytyksi\u00e4, vaan ne suostuivat j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 niille ei tulisi yhteisvelasta taloudellisia vastuita.<\/p>\n

Yksi maa ratkaisi<\/p>\n

Iltalehden tietojen mukaan keskeisess\u00e4 roolissa sotakorvauslainan kaatamisessa oli Ranska, jonka liikepankeissa on noin 18 miljardia euroa Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankin j\u00e4\u00e4dytettyj\u00e4 varoja. EU-l\u00e4hteet uskovat, ett\u00e4 nimenomaan t\u00e4m\u00e4 vaikutti Ranskan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen olla tukematta sotakorvauslainaa.<\/p>\n

L\u00e4hteiden mukaan tilanteeseen vaikutti my\u00f6s se, ett\u00e4 Ranskan presidentti Emmanuel Macronin<\/strong> Renessanssi-puolueella ei ole enemmist\u00f6\u00e4 maansa parlamentissa. Laitaoikeistolainen Kansallinen liittouma pit\u00e4\u00e4 hallussaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paikkoja, joiden avulla se pystyy halutessaan kaatamaan hallituksen.<\/p>\n

Emmanuel Macron kaatoi sotakorvauslainan yhdess\u00e4 Italian kanssa. Nicolas Landemard\/Le Pictorium Agency via ZUMA Press<\/p>\n

Sotakorvauslainan takauksen vieminen l\u00e4pi Ranskan parlamentissa olisi voinut aiheuttaa uuden sotkun, etenkin kun huomioon otetaan Kansallisen liittouman taipumus Ven\u00e4j\u00e4-mielisyyteen. Puolueen puheenjohtajan Jordan Bardellan<\/strong> johtama Euroopan patriootit -parlamenttiryhm\u00e4 \u00e4\u00e4nesti suurilta osin Ven\u00e4j\u00e4n kaasun kielt\u00e4v\u00e4\u00e4 lakiesityst\u00e4 vastaan torstaina EU-parlamentissa.<\/p>\n

Ranska on my\u00f6s EU:ssa tunnettu yhteisvelan kannattaja.<\/p>\n

Maa ly\u00f6tt\u00e4ytyi samaan leiriin Italian kanssa, joka on suhtautunut sotakorvauslainaan hyvin nihke\u00e4sti. EU-l\u00e4hteist\u00e4 on arvioitu, ett\u00e4 Italian vastahankaisuuteen vaikuttaa sen laitaoikeistolaisen p\u00e4\u00e4ministerin Giorgia Melonin<\/strong> l\u00e4heiset yhteydet Donald Trumpiin<\/strong>. Presidentti Trump on vastustanut sotakorvauslainaa, ja haluaisi j\u00e4\u00e4dytetyt varat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osana rauhansopimusta.<\/p>\n

Melonin hallituksessa on my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4-mielinen Lega-puolue, joten sotakorvauslaina olisi voinut aiheuttaa rytin\u00e4\u00e4 siell\u00e4kin.<\/p>\n

Suuri tappio<\/p>\n

Iltalehden tietojen mukaan yhteisvelan hyv\u00e4ksyneet 24 j\u00e4senmaata allekirjoittavat yhteisen kirjeen, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n komissioon todenn\u00e4k\u00f6isimmin viikonlopun aikana.<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen komissio pystyy tekem\u00e4\u00e4n esityksen uudenlaisesta yhteisvelasta. Asiaan vaaditaan my\u00f6s Euroopan parlamentin hyv\u00e4ksynt\u00e4, mutta EU-l\u00e4hteiden mukaan se saatetaan saada ilman isompia esteit\u00e4.<\/p>\n

EU:n puheenjohtajamaa Tanskan p\u00e4\u00e4ministeri Mette Frederiksen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoivat huippukokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 medialle my\u00f6h\u00e4\u00e4n y\u00f6ll\u00e4. Nicolas Landemard\/Le Pictorium Agency via ZUMA Press<\/p>\n

EU:n budjetin liikkumavaran k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on my\u00f6s \u00e4\u00e4nestett\u00e4v\u00e4 yksimielisesti, mink\u00e4 mahdollistamisesta T\u0161ekki, Slovakia ja Unkari antoivat poliittisen lupauksen.<\/p>\n

Kaikki osapuolet ovat korostaneet, ett\u00e4 Ukrainan rahoituksen turvaaminen on t\u00e4rkeint\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 on nyt saatu aikaan. Silti yhteisvelkaa voi pit\u00e4\u00e4 suurena tappiona Saksan liittokansleri Merzille ja h\u00e4nen kanssaan liittoutuneille Pohjoismaille, jotka olivat ennen kokousta linjanneet sotakorvauslainan olevan ainoa vaihtoehto.<\/p>\n

Petteri Orpo purki pettymyst\u00e4\u00e4n toimittajille kokouksen j\u00e4lkeen, mutta muistutti itse p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ytyy sanoa rehdisti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli erilainen ratkaisu kuin mit\u00e4 aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 haettiin, mutta lopputulema on se, ett\u00e4 Ukraina saa vahvan taloudellisen tuen \u2013 90 miljardia euroa vuosille 2026\u20132027, Orpo sanoi Kauppalehden<\/a> mukaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon EU-syksy on ollut t\u00e4ynn\u00e4 pettymyksi\u00e4. Lokakuussa suuret maat tyrm\u00e4siv\u00e4t it\u00e4rajamaiden tavoitteen EU-rahoitteisesta droonimuurista. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":121698,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,70,5679,24,25,28,29,15,18,21,142,637,32,19,20,4385,16],"class_list":{"0":"post-121697","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-kansainvaliset-organisaatiot-ja-sopimukset","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-poliitikot","27":"tag-politiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkopolitiikka-ja-kansainvalinen-politiikka","32":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115753392736965113","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121697","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121697"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121697\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/121698"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121697"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=121697"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=121697"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}