![\"Alustava](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/0US_hKarF1tOdPUjqDGyEXXyL7Hi5tTSbgfvKfDoe9on1U-92q06Q4Qe8UirqqXbE19rpebBvKPxuhO2Sl8MYCtrMnUs_gpMoaM0.jpeg\")
<\/p>\n\n SSAB:n Raahen ter\u00e4stehtaasta ollaan suunnittelemassa juuri sellainen fossiilivapaata ter\u00e4st\u00e4 tuottava laitos kuin Raahessa halutaan. Tehtaalla ollaan suorastaan huojentuneita siit\u00e4, ett\u00e4 SSAB ei toteutakaan Raaheen Luulajan kaltaista minimill-tehdasta.\n <\/p>\n
\n SSAB Europen kehitysjohtaja Kari Ojala kertoo Raaheen suunniteltavan nyt tehdasta, johon yhdistet\u00e4\u00e4n parhaat puolet olemassa olevasta ter\u00e4stehtaasta ja s\u00e4hk\u00f6sulatukseen perustuvasta minimillist\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fHirve\u00e4n pitk\u00e4lle sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 suunniteltu, mutta periaate on nyt aika kirkas. Ollaan t\u00e4st\u00e4 aika t\u00e4pin\u00f6iss\u00e4mme.\n <\/p>\n
\n Valittu ratkaisu tarkoittaa, ett\u00e4 Raahen tehtaalle saadaan minimilli\u00e4 parempi valmistuskapasiteetti, paremmat kyvykkyydet valssaukseen ja lis\u00e4\u00e4 joustavuutta isomman jalostusarvon omaavien erikoistuotteiden tekemiseen. Kaiken lis\u00e4ksi yhti\u00f6 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ratkaisulla melkoisesti rahaa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fMinusta se ei ole ollenkaan huono asia. Seh\u00e4n vain varmistaa, ett\u00e4 investointi pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n, Ojala sanoo.\n <\/p>\n
\n Hintaa Raahen tehtaan modernisoinnille ei ole viel\u00e4 laskettu, mutta kokonaisinvestoinnin uskotaan nousevan yli miljardin euron. Minimill-tehtaan rakentaminen Luulajaan maksaa noin 4,5 miljardia euroa.\n <\/p>\n
\n Millainen ter\u00e4stehdas Raaheen sitten saadaan? Kari Ojala siteeraa viime viikolla aiheesta Tukholmassa puhunutta SSAB Europen tuotekehitysjohtaja Joachim Larssonia.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fH\u00e4n\u202fn\u00e4ytti kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 Raahessa aiotaan tulevaisuudessa tehd\u00e4. Siin\u00e4 oli Sveitsin armeijan linkkuveitsi, ja h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 Raahesta tulee semmoinen paikka, miss\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kaikki.\n <\/p>\n
\n Raahen tehtaanjohtaja Jarkko Matkala tiivist\u00e4\u00e4 ajatuksen kahteen sanaan: suomalainen monitoimity\u00f6kalu.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fJa se se onkin. Voidaan tehd\u00e4 kaikkein vaativimmat laadut ja my\u00f6s pienet er\u00e4t, ja tarvittaessa my\u00f6s standardituotteita. Voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ulkopuolisia aihioita, joita ei sitten miss\u00e4\u00e4n muualla en\u00e4\u00e4 oikein pystyk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sanoo Ojala.\n <\/p>\n
\n Raahen tehtaan strateginen valinta on erikoistuminen eli erikoistuotteiden tekeminen. Kun tehtaalla paneuduttiin tarkemmin minimill-ratkaisuun, niin todettiin, ett\u00e4 se ei kaikilta osin tue valittua strategiaa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fNyt on pyritty viem\u00e4\u00e4n ajatusta siihen suuntaan, ett\u00e4 voitaisiin edelleen toteuttaa meid\u00e4n strategia mahdollisimman hyvin, mutta konsernissa ei olisi kahta identtist\u00e4 minimill-tehdasta, vaan olisi sellaiset laitokset, jotka t\u00e4ydent\u00e4isiv\u00e4t mahdollisimman hyvin toisiaan, Kari Ojala toteaa.\n <\/p>\n
\n Raahen n\u00e4k\u00f6kulmasta minimill-prosessissa on puutteensa. Ensinn\u00e4kin se on suunniteltu nauhatuotantoon, ei levyaihioiden tekemiseen, ja toisekseen minimilliss\u00e4 on vain yksi valukone ja kaksi s\u00e4hk\u00f6uunia.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fJotta sill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin Raahen noin 2,5 miljoonan tonnin tuotantoon, pit\u00e4isi valaa tosi pitki\u00e4 sarjoja. Se on suunniteltu pitempiin sarjoihin ja pienempiin tuotevaihtoihin, kun taas erikoistuotteita ei voida valmistaa kovin isoja m\u00e4\u00e4ri\u00e4, toteaa Ojala.\n <\/p>\n
\n Lopputulemana Raahessa todettiin j\u00e4rkevimm\u00e4ksi ratkaisuksi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 valssaamoa ja kytke\u00e4 uusi s\u00e4hk\u00f6sulatto siihen.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fTuo vanha prosessi on jo jonkin verran ik\u00e4\u00e4ntynyt, mutta se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen joustava. Sill\u00e4 pystyy tekem\u00e4\u00e4n mink\u00e4laisia laatuja hyv\u00e4ns\u00e4, Jarkko Matkala toteaa.\n <\/p>\n
<\/p>\n
\n Alustava havainnekuva antaa k\u00e4sityksen siit\u00e4, miten kuvassa punaisena oleva uusi s\u00e4hk\u00f6sulatto liittyy saumattomasti nykyiseen valssaamoon.\n <\/p>\n
\n Kuva: SSAB\n <\/p>\n
\n Kokonaisuus, jota Raaheen nyt suunnitellaan, on Kari Ojalan mielest\u00e4 enemm\u00e4n kuin hyv\u00e4.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fSe tarkoittaa, ett\u00e4 Europen nauhatuotanto kattaa kaiken eli sarjatuotannon, erikoistuotteet ja periaatteessa kaikki laadut mit\u00e4 voidaan kuvitella nyt ja jatkossakin. Viel\u00e4 parempi asia on, ett\u00e4 Raahessa s\u00e4ilyy kyky tehd\u00e4 levyvalssiaihioita, eli t\u00e4ll\u00e4 turvataan my\u00f6s levytuotannon jatko.\n <\/p>\n
\n Hyv\u00e4\u00e4 Raahen ratkaisussa on Ojalan mielest\u00e4 sekin, ett\u00e4 periaatteessa tuotanto tehtaalla ei katkea miss\u00e4\u00e4n vaiheessa.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fVoidaan ajaa masuunireitti\u00e4 edelleenkin, tuottaa aihioita ja valssata, ja rakentaa rauhassa uusi sulatto, testata ja ottaa se joustavasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 on paljon hyvi\u00e4 puolia ja olen t\u00e4ysin vakuuttunut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Raahelle paras ratkaisu, h\u00e4n sanoo.\n <\/p>\n
\n Johtoportaan suurin huoli liittyy henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n ja nimenomaan sen riitt\u00e4vyyteen. Ojala sanoo, ett\u00e4 Raahessa pit\u00e4isi samaan aikaan ajaa nykyist\u00e4 tehdasta, rakentaa viereen uutta tehdasta ja viel\u00e4 kouluttaa ihmisi\u00e4 ajamaan uusia s\u00e4hk\u00f6sulatusprosesseja.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fMiten me siit\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n, kun ty\u00f6voimaa tarvitaan hirve\u00e4n paljon? Se on kaikkein suurin haaste.\n <\/p>\n
Raaheen kuitenkin yli miljardin euron investointi<\/p>\n
Timo Myllykoski<\/p>\n
\n Raahen ter\u00e4stehtaan uudistaminen ajoittuu 2030-luvulle. Raahen tehtaan vuoro on tulossa sen j\u00e4lkeen, kun Luulajan uusi minimill-tehdas on saatu tuotantoon vuoden 2029 loppuun menness\u00e4.\n <\/p>\n
\n SSAB Europen kehitysjohtaja Kari Ojala sanoo uuden tehtaan rakentamisen Raaheen kest\u00e4v\u00e4n noin kolme vuotta. Enimmill\u00e4\u00e4n rakennust\u00f6iss\u00e4 arvioidaan olevan samanaikaisesti noin 1\u202f500 henkil\u00f6\u00e4.\n <\/p>\n
\n Uusi s\u00e4hk\u00f6sulatto rakennetaan nykyisen kilometrin mittaisen nauhavalssaamohallin yhteyteen. Valokaariuuneja sulattoon tulee ainakin kaksi. Valssaamon lis\u00e4ksi nykyiset aihionkuumennusuunit j\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fNyt jo ollaan tehty valssaamon osalta analyysi\u00e4, ett\u00e4 miten sit\u00e4 modernisoitaisiin niin, ett\u00e4 se olisi iskussa 2040-luvulle asti, sanoo Ojala.\n <\/p>\n
\n Koska kivihiilen k\u00e4ytt\u00f6 loppuu, uudistuksessa Raahen tehtaalta poistuvat kaikki kivihiileen pohjautuvat prosessit.\n <\/p>\n
\n \u2013\u202fPois j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puoli sulattoa, masuunit, koksaamo ja konvertterit v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sulatolta. Viel\u00e4 on mietinn\u00e4ss\u00e4, voiko voimalaitosta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jollakin tavalla jatkossa, Ojala kertoo.\n <\/p>\n
\n Uuden tehtaan vaatimat 400 kilovoltin s\u00e4hk\u00f6linjat on jo luvitettu ja ovat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakentamista vaille valmiit. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lupa ja tarvittavat rakennusoikeudet tehtaan tontilla ovat kunnossa.\n <\/p>\n
\n Koska tehtaan uudistaminen on ensi vuosikymmenen asia, tarvitsevat nykyiset masuunit viel\u00e4 kerran v\u00e4likorjauksen. Tehtaanjohtaja Jarkko Matkalan mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole viel\u00e4 tehty, mutta kakkosmasuunin v\u00e4likorjaus voisi ajoittua vuosille 2027\u20132028 ja ykk\u00f6smasuunin v\u00e4likorjaus sen j\u00e4lkeen.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"SSAB:n Raahen ter\u00e4stehtaasta ollaan suunnittelemassa juuri sellainen fossiilivapaata ter\u00e4st\u00e4 tuottava laitos kuin Raahessa halutaan. Tehtaalla ollaan suorastaan huojentuneita…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":121895,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-121894","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115754914680594340","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121894"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/121894\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/121895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=121894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=121894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}