{"id":12205,"date":"2025-08-21T14:31:07","date_gmt":"2025-08-21T14:31:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12205\/"},"modified":"2025-08-21T14:31:07","modified_gmt":"2025-08-21T14:31:07","slug":"kiinan-verkostot-aktivoituneet-suomessa-suhteet-viilenevat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12205\/","title":{"rendered":"Kiinan verkostot aktivoituneet Suomessa \u2013 suhteet viilenev\u00e4t"},"content":{"rendered":"

Kiina on hiipinyt It\u00e4merelle ja se voi olla Suomelle ongelma, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian apulaisprofessori Matti Puranen<\/strong>. Purasen erityisosaamisalueita ovat juuri Kiina ja teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 sodank\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Suomen ja Kiinan suhteet ovat perinteisesti olleet mutkattomat ja pragmaattiset, Puranen kirjoittaa Centrum Balticumin Pullopostia-uutiskirjeess\u00e4<\/a>. Nyt suurvaltakilpailun logiikka on kuitenkin alkanut vaikuttamaan my\u00f6s Suomen ja Kiinan suhteisiin. Xi Jinping<\/strong> on saanut l\u00e4hes rajattoman mandaatin aggressiiviselle sis\u00e4- ja ulkopolitiikalleen ja on l\u00e4nness\u00e4 jouduttu tottumaan Kiinan \u201dsusisoturidiplomatiaan\u201d ja erilaisiin hybridioperaatioihin.<\/p>\n

\u2014 Kiinan vaikutusverkostot ovat aktivoituneet my\u00f6s Suomessa, mink\u00e4 lis\u00e4ksi huolta ovat her\u00e4tt\u00e4neet huoltovarmuuden kannalta kriittiset taloudelliset kytk\u00f6kset yh\u00e4 autoritaarisemmaksi muuttuvaan suurvaltaan, Puranen kirjoittaa.<\/p>\n

Puranen ei kirjoituksessaan mainitse, ett\u00e4 Kiinan valtion turvallisuusministeri\u00f6n kehitt\u00e4m\u00e4 verkkovakoilu APT31 murtautui Suomen eduskunnan tietoverkkoihin loppuvuonna 2020 tai alkuvuonna 2021. Sekin on kuitenkin hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4. Huoltovarmuuden kannalta kriittisill\u00e4 kytk\u00f6ksill\u00e4 viitataan tavallisesti Huawei-j\u00e4ttiin, joka on levitt\u00e4nyt verkostonsa<\/a> my\u00f6s Ukrainaan.<\/p>\n

Puranen kirjoittaa, ett\u00e4 uusimman vaikuttimen Suomen ja Kiinan v\u00e4lisiin suhteisiin on tuonut vuonna 2023 toteutunut Nato-j\u00e4senyys, sill\u00e4 Kiina on noussut keskeiseksi haasteeksi my\u00f6s Naton agendalistalla. Vaikka Kiina ei suoraan uhkaa Naton Pohjois-Atlantilta Eurooppaan ulottuvaa vastuualuetta, ei liittouma ole voinut ummistaa silmi\u00e4\u00e4n Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n tiivistyv\u00e4lt\u00e4 yhteisty\u00f6lt\u00e4 ja Kiinan pyrkimyksilt\u00e4 muovata kansainv\u00e4list\u00e4 j\u00e4rjestyst\u00e4 omien intressiens\u00e4 peilikuvaksi. Niinp\u00e4 Naton ja Kiinan keskin\u00e4inen suhde ei ole mutkaton, mik\u00e4 tuo uuden tason my\u00f6s Suomen ja Kiinan v\u00e4lille.<\/p>\n

\u2014 Virallisesti Kiina on ollut asian suhteen hyvin vaitonainen, ja todennut lakonisesti j\u00e4senyyden tuovan \u201duusia vaikuttimia\u201d maiden v\u00e4lisiin suhteisiin. Kiinan valtio-omisteisen lehdist\u00f6n sivuilla maan kanta Suomen Nato-j\u00e4senyyteen ei ole puolestaan j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi. Lehtien Ven\u00e4j\u00e4n retoriikkaa my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4ss\u00e4 kirjoittelussa Suomi on maalattu Yhdysvaltain hegemonisten suunnitelmien k\u00e4sikassaraksi, jonka Nato-j\u00e4senyys horjuttaa koko Euroopan vakautta sen sijaan, ett\u00e4 vahvistaisi Suomen omaa turvallisuutta.<\/p>\n

Puranen muistuttaa, ett\u00e4 Suomen Nato-j\u00e4senyyden j\u00e4lkeen kiinalaisomisteiset alukset ovat moukaroineet It\u00e4meren vedenalaista infrastruktuuria, mik\u00e4 on mediakeskustelussa tulkittu mahdolliseksi hybridioperaatioksi. Kiinan viranomaiset eiv\u00e4t ole omalla toiminnallaan ainakaan selkeytt\u00e4neet tapahtumiin liittyvi\u00e4 ep\u00e4ilyj\u00e4.<\/p>\n

\u2014 Samaan aikaan Kiinan ja Ven\u00e4j\u00e4n sotilaallinen yhteisty\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt, ulottaen esimerkiksi harjoitustoimintansa aivan Naton eturintamaan saakka: vuonna 2024 Kiina harjoitteli Ven\u00e4j\u00e4n kanssa Suomenlahdella, ja j\u00e4rjesti my\u00f6s Valko-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa yhteisharjoitukset Puolan rajan tuntumassa.<\/p>\n

Kuvaavana esimerkkin\u00e4 suhteiden jonkin asteisesta viilenemisest\u00e4 Puranen nostaa esiin presidentti Alexander Stubbin<\/strong> syksyll\u00e4 2024 Kiinaan tekem\u00e4n vierailun asialistan. Aiempiin vuosiin verrattuna se oli huomattavasti tiiviimpi.<\/p>\n

\u2014 Yksitt\u00e4isen\u00e4 silmille pist\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkana Kiinan ja Suomen v\u00e4linen arktinen yhteisty\u00f6 loisti kokonaan poissaolollaan, Puranen kirjoittaa.<\/p>\n

\u2014 Naton Norfolkin komentoportaan alaisuuteen asettuva Suomi on vastaisuudessa yh\u00e4 suuremmassa roolissa my\u00f6s arktisen alueen turvallisuudessa. Tiivis yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssotaa tukevan ja \u201darktiseksi suurvallaksi\u201d hamuavan Kiinan kanssa voisi ollakin jokseenkin kyseenalaista.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kiina on hiipinyt It\u00e4merelle ja se voi olla Suomelle ongelma, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian apulaisprofessori Matti Puranen. Purasen erityisosaamisalueita…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":12206,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,510,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-12205","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-kiina","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12205","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12205"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12205\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12205"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12205"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12205"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}