{"id":122058,"date":"2025-12-21T06:27:10","date_gmt":"2025-12-21T06:27:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122058\/"},"modified":"2025-12-21T06:27:10","modified_gmt":"2025-12-21T06:27:10","slug":"kiinteistonvalittaja-paljastaa-miten-luksuskohteen-valittaminen-eroaa-tavallisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122058\/","title":{"rendered":"Kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 paljastaa, miten luksuskohteen v\u00e4litt\u00e4minen eroaa tavallisesta"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla myyd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lukuisia miljoona-asuntoja. Kiinteist\u00f6maailma Katajanokan yritt\u00e4j\u00e4kaksikko paljastaa, miten niiden v\u00e4litt\u00e4minen eroaa tavallisesta asuntokaupasta \u2013 ja millaisia niiden ostajat ovat.<\/p>\n

Kiinteist\u00f6maailma Katajanokan yritt\u00e4j\u00e4kaksikko Erika Ylimutka ja Jukka-Matti Roth kertovat legendaarisessa Marmoripalatsissa, millaista on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Helsingin kantakaupungin arvokkaimpia koteja.Video: Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

Kaivopuiston arvokkaimmalla paikalla sijaitsee Eliel Saarisen<\/a> suunnittelema, vuonna 1918 valmistunut Marmoripalatsi \u2013 historiallinen rakennus, jossa on j\u00e4rjestetty juhlia ja tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 jo yli sadan vuoden ajan.<\/p>\n

Sen hulppeassa salissa, lehtikullattujen tapettien ja alkuper\u00e4isten puupaneelien keskell\u00e4 seisovat Kiinteist\u00f6maailma Katajanokan yritt\u00e4j\u00e4kaksikko Erika Ylimutka<\/a> ja Jukka-Matti Roth<\/a>. He kertovat, millaista on v\u00e4litt\u00e4\u00e4 Helsingin kantakaupungin arvokkaimpia koteja.<\/p>\n

Arvoasunnot eiv\u00e4t vaihda omistajaa samalla tavalla kuin tavalliset perheasunnot, ja siksi niiden v\u00e4litt\u00e4jilt\u00e4 vaaditaan erityist\u00e4 osaamista, hienovaraisuutta ja verkostoja.<\/p>\n

\"Kiinteist\u00f6maailma<\/p>\n

Kiinteist\u00f6maailma Katajanokan yritt\u00e4j\u00e4kaksikko Erika Ylimutka ja Jukka-Matti Roth kertovat, miten arvoasuntojen v\u00e4litt\u00e4minen eroaa tavallisesta asuntokaupasta. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

\"Kuvassa<\/p>\n

Kuvassa Eliel Saarisen suunnitteleman Marmoripalatsin juhlasali. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

Yksityiskohdilla ja tunnelmalla on arvoasuntojen kaupassa suuri merkitys.<\/p>\n

\u2013 Yleens\u00e4 ostajat eiv\u00e4t l\u00e4hde liikkeelle tarpeesta, kuten lis\u00e4huoneesta tai -neli\u00f6ist\u00e4, vaan enemm\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4ntyylin vuoksi. Kokonaisuus ratkaisee, Ylimutka sanoo.<\/p>\n

Monet luksuskohteet myyd\u00e4\u00e4n hiljaisesti tai ostotoimeksiantojen kautta, eiv\u00e4tk\u00e4 ne koskaan p\u00e4\u00e4dy julkisiin myynti-ilmoituksiin. Hiljaisessa myynniss\u00e4 sovitaan hinnasta ja tehd\u00e4\u00e4n esite kuten julkisessa myynniss\u00e4, mutta kohde ei n\u00e4y portaaleissa. Ostotoimeksianto puolestaan tarkoittaa, ett\u00e4 ostaja palkkaa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n unelmakotia \u2013 usein kohdetta, joka ei muuten olisi myynniss\u00e4.<\/p>\n

Arvoasuntojen kaupassa ratkaisevaa on v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n kontaktiverkosto ja asiakasrekisteri.<\/p>\n

\u2013 Yhdist\u00e4mme oikeat osapuolet ik\u00e4\u00e4n kuin matchmakingilla. Jos asiakas ei halua julkista myynti\u00e4, ollaan t\u00e4ysin verkoston varassa, Ylimutka sanoo.<\/p>\n

\u2013 Tunnemme kantakaupungissa monia myyji\u00e4, jotka ovat valmiita myym\u00e4\u00e4n asuntonsa, jos tuodaan ostotoimeksiannolla ostaja. He eiv\u00e4t ole valmiita laittamaan kotiaan myyntiin itse, edes hiljaisesti.<\/p>\n

Arvoasuntojen ostajakunta on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kirjava.<\/p>\n

\u2013 Voi olla vanhojen rahasukujen edustajia, startup-yritt\u00e4ji\u00e4 tai perinn\u00f6n saaneita nuoria, jopa lukioik\u00e4isi\u00e4. Ostajaprofiilia ei kannata liikaa ennakoida, koska se yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina, Roth sanoo.<\/p>\n

Myyt\u00e4vien asuntojen tarjonta on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s arvoasuntojen kaupassa: p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla myyd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lukuisia miljoona-asuntoja<\/a>.<\/p>\n

Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen<\/a> kertoi syksyll\u00e4, ett\u00e4 kalliiden arvoasuntojen hinnoista tingit\u00e4\u00e4n hyvin v\u00e4h\u00e4n<\/a> edes vaikeassa markkinatilanteessa.<\/p>\n

\u2013 Ostaja on yleens\u00e4 valmis maksamaan l\u00e4hes pyyntihinnan, jos asunto vastaa h\u00e4nen tarpeitaan ja toiveitaan, Rantanen sanoi.<\/p>\n

Nooa S\u00e4\u00e4st\u00f6pankin liiketoimintajohtaja Tommi Gr\u00f6nlund<\/a> puolestaan mainitsi, ett\u00e4 yli miljoona euroa maksavien asuntojen lainoitusaste on yleens\u00e4 melko matala. Yleens\u00e4 kalliiden arvoasuntojen ostajilla on varallisuutta sijoitettuna eri instrumentteihin, ja sit\u00e4 varallisuutta voidaan tarvittaessa realisoida.<\/p>\n

\u2013 Monissa tapauksissa lainaa ei tarvita lainkaan. Koko kauppahinnan maksamiseksi pankin kanssa saatetaan tehd\u00e4 v\u00e4liaikaisia j\u00e4rjestelyj\u00e4, jos esimerkiksi edellinen oma asunto on viel\u00e4 myym\u00e4tt\u00e4, Gr\u00f6nlund sanoi.<\/p>\n

Myyntiajat arvoasunnoissa voivat olla todella pitki\u00e4, ja kaikkein kalleimmat kohteet vaativat usein kuukausien neuvotteluja.<\/p>\n

\u2013 Yht\u00e4 kauppaa hierottiin l\u00e4hes vuoden, Ylimutka sanoo.<\/p>\n

\"Marmoripalatsin<\/p>\n

Marmoripalatsin kylpyl\u00e4osasto on yleellinen. Sen jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

\"Infrapunasaunan<\/p>\n

Infrapunasaunan lis\u00e4ksi kylpyl\u00e4osastolla on tavallinen sauna, josta l\u00f6ytyy sek\u00e4 puu- ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kiuas. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

Ruukinpatruuna August Nilsson Keirkner<\/a> ja h\u00e4nen puolisonsa Lydia Keirkner <\/a>rakennuttivat Marmoripalatsin arvovaltaiseksi kodiksi itselleen ja taiteelleen Kaivopuistoon vuonna 1918.<\/p>\n

Rakennus toimi vuodesta 1947 alkaen valtion oikeuslaitosten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 60 vuoden ajan. Marmoripalatsissa toimi tuolloin Helsingin hovioikeus ja ty\u00f6tuomioistuin.<\/p>\n

Kiinteist\u00f6sijoitus- ja kehitysyhti\u00f6 HGR Property Partners osti Marmoripalatsin vuonna 2019 ja k\u00e4ynnisti rakennuksessa mittavan peruskorjauksen, joka valmistui vuonna 2024. Noin 30 miljoonaa euroa maksaneen remontin yhteydess\u00e4 palatsi palautettiin entiseen loistoonsa. Remonttia valvoi Museovirasto.<\/p>\n

\"Museovirasto<\/p>\n

Museovirasto valvoi Marmoripalatsin viime vuonna valmistunutta remonttia. Rakennuksessa on runsaasti yksityiskohtia. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

\"Marmoripalatsi<\/p>\n

Marmoripalatsi palvelee my\u00f6s viiniharrastajia: kuvassa rakennuksen viinikellari. Kuva:\u00a0Eeva Valtokari \/ IS<\/p>\n

Remontin yhteydess\u00e4 alun perin yksityiskodiksi rakennettu palatsi jaettiin nelj\u00e4ksi asunnoksi, joiden yhteenlaskettu asuintila on yli 1\u202f400 neli\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi kiinteist\u00f6\u00f6n kuuluu kahdeksalle autolle louhittu talli ja l\u00e4hes 300-neli\u00f6inen ullakkokerros, joka otettiin asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Marmoripalatsin nelj\u00e4st\u00e4 asunnosta on toistaiseksi myym\u00e4tt\u00e4 kolme. Niist\u00e4 pienimm\u00e4n, 136-neli\u00f6isen huoneiston hintapyynt\u00f6 on l\u00e4hes 2,6 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Talon kaksi muuta asuntoa hiljaisessa myynniss\u00e4, eik\u00e4 niiden hintatietoja ole t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 julkisesti ilmoitettu.<\/p>\n

Rothin ja Ylimutkan mukaan Marmoripalatsi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvinainen kokonaisuus, mik\u00e4 n\u00e4kyy selv\u00e4sti ostajak\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kiinnostuneita on ollut alusta alkaen, ja yhteydenottoja on tullut my\u00f6s Suomen rajojen ulkopuolelta, yritt\u00e4j\u00e4kaksikko toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla myyd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lukuisia miljoona-asuntoja. Kiinteist\u00f6maailma Katajanokan yritt\u00e4j\u00e4kaksikko paljastaa, miten niiden v\u00e4litt\u00e4minen eroaa tavallisesta asuntokaupasta \u2013 ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122059,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,34,32,78],"class_list":{"0":"post-122058","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilta-sanomat","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115756141578355604","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122058","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122058"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122058\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122058"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122058"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122058"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}