![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/Helsingin-porssi-OMXCAP-indeksi-122025.png\")
Kuva: Hannu Angervuo.<\/p>\nKuva: Hannu Angervuo.<\/p>\n
Ulkomaiset sijoittajat omistavat Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 noteerattujen osakkeiden yhteenlasketusta markkina-arvosta hieman yli puolet. Vasta 1990-luvun alkupuolella ulkomaisille sijoittajille kaikki osakkeet tulivat vapaasti ostettavaksi.<\/p>\n
Ulkomaiset sijoittavat oppivat tuntemaan Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 listatut yhti\u00f6t viennist\u00e4 riippuvina suhdannesyklisin\u00e4 yhti\u00f6in\u00e4. Talouden nousu- ja laskujaksot vaihtelivat merkitt\u00e4v\u00e4sti ja sama heilunta n\u00e4kyi my\u00f6s osakekurssien kehityksess\u00e4.<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssin pitk\u00e4t nousujaksot kestiv\u00e4t useita vuosia, kun taas laskujaksot olivat nousujaksoja paljon lyhyempi\u00e4. Laskujaksot olivat usein kuitenkin hyvin jyrkki\u00e4 ja usein jopa yli 50 prosentin laskuja n\u00e4htiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n
2010-luvulta l\u00e4htien laskujaksot ovat lyhentyneet ja olleet tavallisesti noin kolmanneksen luokkaa. Viimeisin laskujakso alkoi kaikkien aikojen huipun 2021 syyskuun 6. p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, mit\u00e4 kesti 26 kuukautta aina vuoden 2023 lokakuuhun saakka. Laskua p\u00e4iv\u00e4indeksill\u00e4 tarkasteltuna oli noin 37 prosenttia.<\/p>\n
Nousua vuoden 2023 syksyst\u00e4 saakka on kertynyt jo 26 kuukautta mukaan lukien joulukuu 2025. Nousu p\u00e4iv\u00e4indeksill\u00e4 mitattuna on kertynyt jo 37 prosenttia ja uuteen kaikkien aikojen huippuun on matkaa en\u00e4\u00e4 8,6 prosenttia.<\/p>\n
Euroopan yleisindeksi Stoxx 600 kirjasi perjantaina 19. joulukuuta uuden kaikkien aikojen enn\u00e4tyksen ja pisteluku p\u00e4\u00e4ttyi 588 pisteeseen. Stoxx 600-indeksi on tehnyt t\u00e4n\u00e4 vuonna jo 26 kertaa uuden kaikkien aikojen enn\u00e4tyksen. Vastaavasti USA:n S&P 500-indeksi on kirjannut t\u00e4n\u00e4 vuonna 37 kertaa uuden enn\u00e4tyksen sulkeutumisarvosta laskettuna.<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 10 suurinta yhti\u00f6t\u00e4 hallitsee<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssin yhti\u00f6rakenne on hyvin keskittynyt, sill\u00e4 10 markkina-arvoltaan suurinta yhti\u00f6t\u00e4 edustavat l\u00e4hes 71 prosenttia koko p\u00f6rssin yhteenlasketusta markkina-arvosta.<\/p>\n
Suurimmat yhti\u00f6t ovat Nordea (52,4 mrd. euroa), Nokia (30,1 mrd. euroa), Sampo (27,1 mrd. euroa), Kone (26,5 mrd. euroa), W\u00e4rtsil\u00e4 (16,5 mrd. euroa), Fortum (15,9 mrd. euroa), Neste (12,8 mrd. euroa), UPM-Kymmene (12,4 mrd. euroa), Metso (11,8 mrd. euroa) ja Orion (8,7 mrd. euroa).<\/p>\n
Koneen markkina-arvossa p\u00f6rssi ei huomioi listaamattomien A-osakkeiden markkina-arvoa, mik\u00e4 on noin 4,56 miljardia euroa.<\/p>\n
Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 markkina-arvoltaan suurimmilla yhti\u00f6ill\u00e4 on vienti\u00e4 tai ulkomaista liiketoimintaa. Helsingin p\u00f6rssin 25 markkina-arvoltaan suurinta yhti\u00f6t\u00e4 vastaavat noin 90 prosenttia koko p\u00f6rssin markkina-arvosta.<\/p>\n
Suomen vientiteollisuuden menestys nousi huippuun vuonna 2022, jolloin p\u00f6rssiyhti\u00f6iden yhteenlaskettu nettotulos nousi kaikkien aikojen enn\u00e4tykseen l\u00e4hes 23 miljardiin euroon. Koko maamme vienti oli my\u00f6s kaikkien aikojen huipussa vuonna 2022, jolloin tavaravienti nousi kaikkien aikojen enn\u00e4tykseen 81,9 miljardiin euroon.<\/p>\n
Tavaravienti laski vuosina 2023 ja 2024, eik\u00e4 kunnon nousuk\u00e4\u00e4nnett\u00e4 n\u00e4hty edes vuonna 2025. Viennin lasku kolmen vuoden aikana on ollut l\u00e4hes seitsem\u00e4n miljardia euroa.<\/p>\n
Maamme palveluvienti nousi uuteen huippuun vuonna 2024 ja oli noin 39 miljardia euroa. T\u00e4n\u00e4 vuonna palveluvienti on laskenut tammi-lokakuussa noin kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta. Palveluvienti on tavaravientiin verrattuna vain noin puolet ja palveluvienti ei ole pystynyt kasvamaan viime vuosina odotetulla vauhdilla.<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssin p\u00e4\u00e4listan yhti\u00f6iden viime vuosien nettotulossumman huippu vuonna 2022 oli 22,9 miljardia euroa. Nettotulokset ovat laskeneet kolmen vuoden aikana noin 6,6 miljardia euroa ja prosenteissa 29 prosenttia.<\/p>\n
Uuteen nettotulosenn\u00e4tykseen tarvitaan noin nettotulossumman l\u00e4hes kolmanneksen kasvu. Sit\u00e4 on mahdoton saavuttaa yhden vuoden aikana, mutta seuraavan nousukauden aikana se mit\u00e4 ilmeisimmin tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuuden tuloksista kadonnut leijonan osa<\/p>\n
Eniten nettotulokset ovat laskeneet mets\u00e4teollisuudessa (Mets\u00e4 Board, Stora Enso ja UPM-Kymmene), jossa nettotulossumman lasku on ollut yhteens\u00e4 yli 2,5 miljardia euroa. Perusmetallien valmistajien (Outokumpu ja SSAB) yhteenlaskettu nettotulossumma on laskenut l\u00e4hes 3 miljardia euroa.<\/p>\n
Energiayhti\u00f6 Nesteen nettotulos on laskenut vuoden 2022 huipusta l\u00e4hes kaksi miljardia euroa. Fortumin vuoden 2020 huipputuloksesta on haihtunut vajaa miljardi euroa. Samoin Nokian vuoden 2022 huipun nettotuloksesta on pudonnut pois noin 0,5 miljardia euroa.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 nettotulosten laskut ovat yhteens\u00e4 noin yhdeks\u00e4n miljardia euroa. Konepajat ovat kolmen viime vuoden aikana pystyneet kasvattamaan nettotulosten summaa melkein yhdell\u00e4 miljardilla eurolla.<\/p>\n
Nesteen nettotulos nousee jo t\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00e4hes miljardilla eurolla. Perusmetallien valmistajien tulokset alkavat nousta jo ensi vuonna, mutta tulokset nousevat huippuun vasta muutaman vuoden kuluttua, jos ja kun EU alkaa padota l\u00e4hinn\u00e4 Kiinan tuontia Euroopan markkinoille.<\/p>\n
Mets\u00e4yhti\u00f6iden tulokset alkavat nousta vasta, kun vuosikymmenen suurin ylikapasiteetti saadaan kysynn\u00e4n kasvun kautta pois markkinoilta. Puun hinta kotimaassa on laskenut puolessa vuodessa l\u00e4hes kolmanneksella, mutta pahin ongelma on sellun puolittunut hinta, Kiinan hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4 ylitarjontatilannetta erityisesti eukalyptussellun markkinoilla.<\/p>\n
Mets\u00e4teollisuuden tulosten parantuminen ottaa viel\u00e4 useamman vuoden, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin edes l\u00e4hemm\u00e4ksi vuoden 2022 enn\u00e4tystuloksia.<\/p>\n
Seuraava p\u00f6rssiyhti\u00f6iden nettotulosenn\u00e4tys on mahdollista synty\u00e4 2-3 seuraavan vuoden aikana. Se toki edellytt\u00e4\u00e4 viennin ja liikevaihtojen kasvua ja erityisesti kansainv\u00e4listen tuotehintojen korotuksia.<\/p>\n
Historia tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Helsingin kurssipohjasta laskettuna uutta kurssihuippua ei ole tarvinnut odottaa viitt\u00e4 vuotta enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Nettotulokset ja p\u00f6rssikurssit kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/p>\n
Helsingin p\u00f6rssin nettotulokset ovat olleet l\u00e4hes poikkeuksetta samana vuonna huipussa, kun p\u00f6rssikurssien huippu on saavutettu. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 ovat vuosi 2000 ja vuosi 2007. Vuonna 2022 saavutettiin kaikkien aikojen suurin nettotulos, mutta kurssihuippu osui jo vuoden 2021 syksyyn.<\/p>\n
Kurssihuipun aikaistumiseen vaikutti mit\u00e4 ilmeisimmin energiakriisin puhkeaminen ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssota Ukrainaan sek\u00e4 my\u00f6s ohjauskorkojen nostot jo vuonna 2021.<\/p>\n
Seuraava p\u00f6rssikurssien enn\u00e4tys saavutettaneen ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ja uusia seuraavia tulos- ja kurssienn\u00e4tyksi\u00e4 voidaan saavuttaa 2-3 seuraavan vuoden aikana. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 perusteollisuuden kansainv\u00e4listen tilausten kasvua. Vuonna 2026 teollisuuden investoinnit alkavat kasvaa ja teollisuuden uusien tilausten kasvu levi\u00e4\u00e4 eri teollisuuden aloille.<\/p>\n
Perinteisesti p\u00f6rssikurssien pohjasta on seuraavaan kaikkien aikojen kurssihuippuun 3-5 vuotta. Nyt kurssipohja osui vuoden 2023 syksyyn, joten uusi kaikkien aikojen tulos- ja kurssihuippu voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 arviolta vuosien 2027-2028 aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva: Hannu Angervuo. Ulkomaiset sijoittajat omistavat Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 noteerattujen osakkeiden yhteenlasketusta markkina-arvosta hieman yli puolet. Vasta 1990-luvun alkupuolella…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122140,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,4045,21961,32,78],"class_list":{"0":"post-122139","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsingin-porssi","14":"tag-omxcap","15":"tag-suomi","16":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115756653047275767","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122139"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122139\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}