{"id":122141,"date":"2025-12-21T08:38:12","date_gmt":"2025-12-21T08:38:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122141\/"},"modified":"2025-12-21T08:38:12","modified_gmt":"2025-12-21T08:38:12","slug":"kreml-sinnitteli-mutta-nyt-on-tapahtumassa-kaanne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122141\/","title":{"rendered":"Kreml sinnitteli, mutta nyt on tapahtumassa k\u00e4\u00e4nne"},"content":{"rendered":"

Euroopan pit\u00e4isi luoda vakaa Ukraina-strategia hallitakseen kiristynytt\u00e4 turvallisuuspoliittista tilannetta, arvioi Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma<\/strong>.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin<\/strong> poukkoileva ulkopolitiikka ja Ven\u00e4j\u00e4n sotatoimien kiihdytt\u00e4minen Ukrainassa ovat kuitenkin hidastaneet Euroopan strategisia askeleita.<\/p>\n

Professorin mielest\u00e4 nyt on toistaiseksi paras mahdollisuus saada aikaan ainakin tulitauko ja mahdolliset jatkoneuvottelut pysyv\u00e4st\u00e4 rauhasta.<\/p>\n

\u2013 Kun ajatellaan n\u00e4it\u00e4 viimeisi\u00e4 viikkoja, niin nyth\u00e4n on ollut ihan toisenlainen tekemisen meininki. Nyt n\u00e4m\u00e4 neuvottelut \u2013 jos niit\u00e4 verrataan aikaisempiin yrityksiin aina vuosien 2014\u20132015 Minskin ep\u00e4onnistuneista tulitaukosopimuksista alkaen \u2013 ovat merkitt\u00e4vin yritys saada aikaan aito ja pit\u00e4v\u00e4 tulitauko ja sen pohjalta mahdollisesti rauhanj\u00e4rjestely tai rauhansopimus, johon koottaisiin kaikki asiat yhdell\u00e4 kertaa sovittavaksi, Juhana Aunesluoma sanoo Verkkouutisille.<\/p>\n

\u2013 Nyt t\u00e4t\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n saada aikaan paljon aktiivisemmin ja voimallisemmin kuin miss\u00e4\u00e4n vaiheessa aikaisemmin. Prosessi on viel\u00e4 kesken, ja vaikeimmat kiistakysymykset liittyv\u00e4t Ukrainan alueluovutuksiin ja turvatakuisiin sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n muihin maksimalistisiin vaatimuksiin.<\/p>\n

Kremlin erityisl\u00e4hettil\u00e4s Kirill Dmitrijevin<\/strong> on tarkoitus tavata viikonloppuna amerikkalaiset osapuolensa saadakseen tietoa Yhdysvaltojen, Ukrainan ja eurooppalaisten v\u00e4lisist\u00e4 neuvotteluista Berliiniss\u00e4 aiemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/p>\n

Aunesluoma arvioi, ett\u00e4 mahdollisten tulitauko- ja rauhansopimusten lukuisten yksityiskohtien yhteensovittaminen ja ratkominen tulee kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kuukausia, jopa vuosia. Turvallisuuspoliittinen ep\u00e4varmuus jatkuisi rauhantilan aikanakin seuraavien 10\u201315 vuoden ajan.<\/p>\n

\u2013 Mit\u00e4 laajempi se tulitaukosopimus sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n olisi, sit\u00e4 enemm\u00e4n se saattaisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tosiasialliselta rauhalta. Olennaista on aktiivisten sotatoimien p\u00e4\u00e4ttyminen, koska se antaa tilaa kaikelle muulle.<\/p>\n

Professori ei usko, ett\u00e4 sota p\u00e4\u00e4ttyy perinteiseen suureen rauhankonferenssiin, jossa sovitaan kaikki asiat.<\/p>\n

\u2013 Tulemme todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n rauhanprosessin, joka seuraa sit\u00e4 tilannetta, jossa sota on tosiasiallisesti p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n

\u201dRauha syntyy lopulta yll\u00e4tyksen\u00e4\u201d<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tulitauko- ja rauhanneuvottelut ovat k\u00e4ynniss\u00e4, eik\u00e4 l\u00e4pimurroista tai pysyvist\u00e4 ratkaisuista ole tietoa. Yhdysvaltojen rauhansuunnitelman lis\u00e4ksi neuvoteltavana on erikseen turvatakuita ja j\u00e4lleenrakennusta koskevat asiakokonaisuudet.<\/p>\n

\u2013 Mutta sitten kun se syntyy, se tulee todenn\u00e4k\u00f6isesti yll\u00e4tyksen\u00e4, koska sit\u00e4 on valmisteltu ja se runnotaan kohdilleen. Osapuolet \u2013 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4 \u2013 joutuvat taipumaan toistensa vaatimuksiin, Juhana Aunesluoma toteaa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n joukot ovat edenneet hitaasti Ukrainan rintamalla k\u00e4rsien kuitenkin valtavia mies- ja kalustotappioita.<\/p>\n

\u2013 (Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir<\/strong>) Putin<\/strong> ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse rauhaa juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Putin tarvitsee voiton. H\u00e4n ei t\u00e4st\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 muuna kuin voittajana. Putin tarvitsee ratkaisun, jotta h\u00e4n voi viesti\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isille ja muulle maailmalle, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on vahva, professori sanoo.<\/p>\n

Kreml on kokenut viime aikoina useampia takaiskuja. Syyriasta tuli \u00e4kkil\u00e4ht\u00f6, ja Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusvalta on v\u00e4hentynyt L\u00e4hi-id\u00e4n lis\u00e4ksi Afrikassa.<\/p>\n

\u2013 Putinin pit\u00e4\u00e4 itse k\u00e4yd\u00e4 myym\u00e4ss\u00e4 aseita ja \u00f6ljy\u00e4 Intiaan. Ven\u00e4j\u00e4n asema globaalilla tasolla ei ole kovin h\u00e4\u00e4pp\u00f6inen, ja t\u00e4m\u00e4 Ukrainan sota pit\u00e4isi saada n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n silt\u00e4, ett\u00e4 jossakin on onnistuttu, Aunesluoma toteaa.<\/p>\n

\u2013 Mutta seh\u00e4n ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 Ukraina my\u00f6s voi l\u00e4hte\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 jonkinlaisena torjuntavoiton saaneena.<\/p>\n

Professori korostaa, ett\u00e4 Putinilla olisi nyt tuhannen taalan paikka lopettaa sotatoimet.<\/p>\n

\u2013 Jos h\u00e4n pystyisi myym\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n voittona, niin kyll\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on voimakkaat insentiivit tarttua t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuteen, jota Trump hopealautasella h\u00e4nelle tarjoaa. T\u00e4ss\u00e4 tarjotaan kuitenkin my\u00f6s suhteiden normalisointia Yhdysvaltojen kanssa erilaisine bisnesdiileineen.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nne Ven\u00e4j\u00e4n taloudessa<\/p>\n

Julkisuudessa on pohdittu my\u00f6s pakotteiden kurittaman Ven\u00e4j\u00e4n talouden kantokyky\u00e4. Osa asiantuntijoista n\u00e4kee Moskovan tilanteen selv\u00e4sti negatiivisena, toiset katsovat Kremlin voivan porskuttaa eteenp\u00e4in ilman v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 suuria ongelmia.<\/p>\n

Sotatalouteen asemoitunut Ven\u00e4j\u00e4 kamppailee kiihtyv\u00e4n inflaation, ty\u00f6voimapulan, kasvavan verotaakan ja valtionyhti\u00f6iden vaikeuksien kanssa.<\/p>\n

Juhana Aunesluoma kertoo olevansa taipuvainen kuuntelemaan asiantuntijoita, joilla on negatiivisempi kuva Ven\u00e4j\u00e4n talouden tilasta. H\u00e4n viittaa muun muassa Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyrahaston hupenemiseen sotamenoihin.<\/p>\n

\u2013 Koen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 uskottavimpana ne n\u00e4kemykset, jotka ovat siell\u00e4 kriittisemm\u00e4ll\u00e4 laidalla. Eli talouden tilanne Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on heikompi ja heikentym\u00e4ss\u00e4 nopeammin kuin ehk\u00e4 on ajateltu.<\/p>\n

\u2013 Kreml sinnitteli hyvin t\u00e4h\u00e4n syksyyn asti, mutta nyt on tapahtumassa k\u00e4\u00e4nne. Vaikka Putin ei taloudesta v\u00e4lit\u00e4, niin n\u00e4m\u00e4 talouden realiteetit saattavat alkaa ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kohti rauhaa. Tulitauosta tai rauhansopimuksesta saatavat taloudelliset hy\u00f6dyt alkavat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin suurilta.<\/p>\n

Professori kuitenkin uskoo Ven\u00e4j\u00e4n sodank\u00e4yntikyvyn pysyv\u00e4n korkeana.<\/p>\n

\u2013 Yhteiskunnan toiminta saattaa h\u00e4iriinty\u00e4, mutta kyky k\u00e4yd\u00e4 laajamittaista sotaa, eli hankkia rintamalle aseita, ammuksia, asej\u00e4rjestelmi\u00e4 ja joukkoja, pysyy todenn\u00e4k\u00f6isesti aika pitk\u00e4\u00e4n toimivana.<\/p>\n

\u2013 Mutta se tapahtuu aika kovalla hinnalla. Se kiskotaan yrityksilt\u00e4, yritysten omistajilta ja tavallisilta ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4 \u2013 mukaan lukien Pietarissa ja Moskovassa asuva keskiluokka.<\/p>\n

Ukrainaa tarvitsee rahoitusta<\/p>\n

EU-huippukokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin tukea Ukrainaa 90 miljardilla eurolla vuosien 2026\u20132027 aikana. T\u00e4h\u00e4n ei k\u00e4ytet\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettyj\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isvaroja vaan yhteist\u00e4 lainaa. P\u00e4\u00e4omamarkkinoilta otettava laina taataan EU:n budjetilla. Unkari, Slovakia ja Tshekki j\u00e4tt\u00e4ytyiv\u00e4t siit\u00e4 ulos. Kremlin j\u00e4\u00e4dytetyt varat toimivat viimeisen\u00e4 per\u00e4lautana lainan takaisinmaksulle.<\/p>\n

Juhana Aunesluoma korostaa Ukrainan tarvitsevan ennen kaikkea taloudellista apua. EU:n tukea tarvitaan paljon ja monen vuoden ajan. Nyt 90 miljardia euroa riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin.<\/p>\n

\u2013 Ukraina p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin rintamalla. Ukrainan omavaraisuus ja kyky pit\u00e4\u00e4 huolta omasta puolustuskyvyst\u00e4\u00e4n materiaalin ja kaluston osalta on parantunut tosi paljon. Siell\u00e4 on taitanut alkaa jo ukrainalaisten droonij\u00e4rjestelmien vienti. Se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 puolustusteollinen pohja on vahvistunut.<\/p>\n

\u2013 Ukrainan asevoimilta puuttuu enemm\u00e4n sotilaita kuin ammuksia. Ammuksia voidaan tuottaa sinne. Eurooppa pystyy auttamaan melkein kaikessa muussa paitsi joukkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Vakavin asia on professorin mukaan Ukrainan talouden tila. Brysseliss\u00e4 sijaitsevalla Euroclear-rahoituslaitoksella on hallussaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettyj\u00e4 varoja 185 miljardia euroa. Kaikkiaan Eurooppa on j\u00e4\u00e4dytt\u00e4nyt Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 varoja 210 miljardia euroa.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4dytetyt varat voisivat olla siirrett\u00e4viss\u00e4 jollain j\u00e4rjestelyll\u00e4 Ukrainan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rahaa tarvitaan Ukrainan valtiontalouden ja puolustusinvestointien rahoittamiseen. Ja sit\u00e4 rahaa tarvitaan aika paljon.<\/p>\n

Yhdysvallat ei en\u00e4\u00e4 tue Ukrainaa taloudellisesti, ja Euroopalla on vaikeuksia korvata t\u00e4t\u00e4. Yhdysvallat myy erityisen ohjelman kautta aseita Ukrainaa tukeville Nato-maille, jotka voivat sitten lahjoittaa niit\u00e4 puolustajalle.<\/p>\n

\u2013 Taloudellinen apu Ukrainalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska siten pidet\u00e4\u00e4n yhteiskunta py\u00f6rim\u00e4ss\u00e4 \u2013 el\u00e4kkeet maksettuna ja julkinen talous pystyss\u00e4. Ukrainan kansantalous on osittain vakautunut, mutta se on t\u00e4ysin riippuvainen tuesta, koska Ukraina ei voi lainata rahaa kansainv\u00e4lisilt\u00e4 p\u00e4\u00e4omamarkkinoilta. Siksi se tarvitsee suoria avustuksia, Aunesluoma toteaa.<\/p>\n

\u2013 Eurooppalaisten t\u00e4ytyy nyt ottaa lusikka kauniiseen k\u00e4teen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 Ukraina tulee tarvitsemaan laajamittaista taloudellista apua. Ukraina tarvitsee tukea joka tapauksessa, oli skenaario mik\u00e4 tahansa, sodan jatkuminen tai rauha. Ukraina k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen sitten sotilaalliseksi puolustuskyvyksi ja oman yhteiskunnan toimivuuteen.<\/p>\n

Euroopan resurssiylivoima<\/p>\n

Juhana Aunesluoman mielest\u00e4 varsinkin isojen Euroopan maiden pit\u00e4isi ryhdist\u00e4yty\u00e4 ja alkaa tukea Ukrainaa enemm\u00e4n. Jos Ven\u00e4j\u00e4 voittaa sodan, eurooppalaisten pit\u00e4\u00e4 investoida viel\u00e4 kalliimmin omaan puolustukseensa.<\/p>\n

Ukrainan tarvitseman tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on hyvin tiedossa. Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) asiantuntijolla on eritt\u00e4in hyv\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 Ukrainan talouden tilanteeseen.<\/p>\n

\u2013 Ulkopuolisen tuen tarvekin tunnetaan aika hyvin. Puhutaan siis joistakin kymmenist\u00e4 miljardeista euroista vuositasolla \u2013 korkeimmat arviot liikkuvat 50\u2013100 miljardin euron v\u00e4lill\u00e4. Onneksi mukana on sellaisia maita kuin Japani ja Kanada, Professori sanoo.<\/p>\n

\u2013 Kun puhutaan useiden kymmenien miljardien eurojen tukitasoista, ja jos siihen saadaan lis\u00e4ksi 150 miljardia euroa Ven\u00e4j\u00e4n takavarikoituja rahoja, niin sill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 parin vuoden ajan. Sen j\u00e4lkeen tarvitaan lis\u00e4\u00e4, eli pit\u00e4\u00e4 olla pidempi n\u00e4kym\u00e4. Mutta n\u00e4m\u00e4 summat eiv\u00e4t ole oikeasti mahdottomia.<\/p>\n

Nato-maat sitoutuivat nostamaan puolustus\u00admenonsa viiteen prosenttiin brutto\u00adkansan\u00adtuotteesta vuoteen 2035 menness\u00e4 Haagin huippu\u00adkokouksessa kes\u00e4kuun lopussa. Menoista 3,5 prosenttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kovaan puolustukseen ja 1,5 prosenttia puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on aika paljon rahaa. Voitaisiinko ajatella, ett\u00e4 Ukraina on osa meid\u00e4n puolustusbudjettiamme, Aunesluoma pohtii.<\/p>\n

\u2013 Euroopalla on selke\u00e4 resurssiylivoima Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n n\u00e4hden, jos ajatellaan talouden voimasuhteita rahoituksen, teknologian ja muiden kyvykkyyksien suhteen. Euroopan ylivoima on huima.<\/p>\n

Monissa Euroopan maissa pyrit\u00e4\u00e4n saamaan velkaantuminen kuriin ja korjaamaan julkista taloutta. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa tilannetta, koska kansalaisille on vaikea perustella Ukrainan voimakasta tukemista.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4llaista itse tehty\u00e4 heikkoutta. T\u00e4m\u00e4 poliittinen dynamiikka saa n\u00e4m\u00e4 summat tuntumaan mahdottomilta. Mutta se ei ole mahdotonta, professori tuumaa.<\/p>\n

\u2013 Isossa kuvassa kysymys on siit\u00e4, k\u00e4yd\u00e4\u00e4nk\u00f6 Euroopassa sotaa vai ei. T\u00e4st\u00e4 perspektiivist\u00e4 tarkasteltuna n\u00e4m\u00e4 summat alkavat olla ihan mahdollisia. Ja eih\u00e4n se vaadi muuta, kuin ett\u00e4 koko Eurooppa siirtyy suurin piirtein sille tukitasolle, jossa Suomi ja muut Pohjoismaat jo ovat. T\u00e4m\u00e4 homma on hoidettu sill\u00e4.<\/p>\n

Aunesluoma katsoo, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettyjen varojen p\u00e4\u00e4lle tulevalla avulla voitaisiin rakentaa esimerkiksi nelj\u00e4n vuoden rahoitussuunnitelma Ukrainalle. Se l\u00e4hett\u00e4isi Moskovaan vahvan signaalin, joka pit\u00e4isi ottaa huomioon n\u00e4ivettyv\u00e4n talouden ja kasvavien sotakulujen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\u2013 Ongelmana on se, ett\u00e4 isot Euroopan maat haraavat vastaan. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin poliittisen tahdon kysymys.<\/p>\n

Poliittisen tahdon puute<\/p>\n

Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 Euroopalle on luvassa valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, kun Ukraina saadaan jaloilleen.<\/p>\n

Ukrainan j\u00e4lleenrakentamisen kustannusten arvioidaan nousevan yli 500 miljardiin dollariin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Juhana Aunesluoma nostaa Saksan j\u00e4lleenyhdistymisen historialliseksi esimerkiksi.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 mittakaava on v\u00e4h\u00e4n samanlainen kuin mit\u00e4 Saksalle oli It\u00e4-Saksan reformointi. It\u00e4-Saksan integrointi osaksi Saksan liittotasavaltaa kesti vuosikymmenen ja maksoi todella paljon. Se oli Saksan liittotasavallalle suhteellisesti isompi urakka kuin Ukrainan j\u00e4lleenrakennus tulee olemaan koko Euroopalle, mutta laajasti ottaen kyse on saman mittaluokan asioista.<\/p>\n

\u2013 Jos Saksa pystyi siihen, niin Eurooppa pystyy t\u00e4h\u00e4n. Poliittisen tahdon puute ja lyhyt aikahorisontti hidastavat t\u00e4m\u00e4n ajatuksen l\u00e4pivienti\u00e4.<\/p>\n

Kun Donald Trump aloitti toisen presidenttikautensa, Euroopassa on oltu huolissaan Yhdysvaltojen toimista. Kaikki puhuvat Aunesluoman mukaan nyt Trumpista sen sijaan, ett\u00e4 Euroopalle luotaisiin konkreettinen Ukraina-strategia.<\/p>\n

Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n

\u2013 Transatlanttisen suhteen kriisiydytty\u00e4 huomiomme on suuntautunut ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, koska t\u00e4m\u00e4 vuosi olisi pit\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lyhyen, keskipitk\u00e4n ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin Ukraina-strategiaan, professori sanoo.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4t\u00e4 kautta puolestaan syntyy kest\u00e4v\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-strategia, koska jos Ukraina pysyy pystyss\u00e4 Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liss\u00e4, voidaan suhteita Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n rakentaa sellaisessa strategisessa konstellaatiossa, jossa kaikki palikat eiv\u00e4t ole kaiken aikaa liikkeess\u00e4.<\/p>\n

Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n tavarakauppa<\/p>\n

Juhana Aunesluoman mielest\u00e4 Ukrainaa tukevien maiden ja hy\u00f6kk\u00e4yssotaa k\u00e4yv\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n taloussuhteita voitaisiin alkaa hiljalleen palauttaa pienimuotoisesti, jos saataisiin aikaan jonkinlainen rauhantila. Paluuta laajemmin vuotta 2022 edelt\u00e4neeseen aikaan varsinkaan poliittisten suhteiden osalta ei ole kuitenkaan n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n

Professorin mukaan suomalaiset yritykset ovat polttaneet pahasti n\u00e4ppins\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, joten kest\u00e4\u00e4 kauan ennen kuin sinne tehd\u00e4\u00e4n isoja investointeja. My\u00f6s Kremlin imperialistinen ja aggressiivinen ajattelu muodostaa uhan rajanaapureille.<\/p>\n

\u2013 Voisin kuitenkin hyvin n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 rauhantilan my\u00f6t\u00e4 sanktioita purettaisiin ja perustason kauppa l\u00e4htisi liikkeelle uudelleen mukaan lukien ihmisten liikkuminen rajan yli. Jos n\u00e4in tapahtuisi muualla Euroopassa, niin Suomi olisi varmasti osa sit\u00e4 trendi\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tavarakauppa voisi virit\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin. Naapurimaat k\u00e4yv\u00e4t tyypillisesti kauppaa kesken\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4 voisi myyd\u00e4 tiettyj\u00e4 tuotteita fossiilienergian ulkopuolella, kuten erilaisia raaka-aineita ja lannoitteita. Ja Suomessa on paljon kulutustavaroita, joilla on olemassa vanhat markkinat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan pit\u00e4isi luoda vakaa Ukraina-strategia hallitakseen kiristynytt\u00e4 turvallisuuspoliittista tilannetta, arvioi Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. H\u00e4nen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122142,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,986,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-122141","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-top-stories","25":"tag-topstories","26":"tag-ukrainan-neuvottelut","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115756656505129969","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122141","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122141"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122141\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122142"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122141"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122141"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122141"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}