![\"\"](\"https:\/\/www.uudenkaupunginsanomat.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/12\/11604722.jpg\")
<\/a><\/p>\n\t\t\t\tKirja on taidekirja, mutta avaa my\u00f6s Aila Salon huikeaa el\u00e4m\u00e4ntarinaa, toimittaja Virpi Adamsson kertoo.<\/p>\n
\u201dAila silm\u00e4ili puolisonsa Reinon kanssa Laitilan terveyskeskuksen edustan avointa nurmikentt\u00e4\u00e4. Se tuntui pyyt\u00e4v\u00e4n persoonallista teosta kuvaamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 Laitilassa\u201d.<\/p>\n
N\u00e4in taiteilija Aila Salo<\/b> kuvaili toimittaja Virpi Adamssonille<\/b> , miten h\u00e4nen ensimm\u00e4inen julkinen taideteoksensa El\u00e4m\u00e4n l\u00e4hde sai alkunsa.<\/p>\n
Salo oli maininnut teos-ajatuksestaan yst\u00e4v\u00e4lleen, joka taas oli puolestaan kertonut siit\u00e4 kunnanjohtaja Eero Honkiselle. Sattumalta Laitilassa oli meneill\u00e4\u00e4n hanke veistoksen saamisesta terveyskeskuksen eteen.<\/p>\n
Honkinen otti yhteytt\u00e4 Saloon ja pyysi saada n\u00e4hd\u00e4 veistosaihion.<\/p>\n
Aila keitti kaksi laitilalaista kananmunaa ja siirsi kauniimman munan halkileikkauksen piirustuslaudalle. Honkiselle h\u00e4n esitteli luonnollisen kokoisen mallin veistoksesta. Kunnanjohtaja ihastui malliin, ja niin Aila Salo toteutti terveyskeskuksen eteen ison munanmallisen veistoksen, joka symbolisoi elinvoimaa ja maataloutta.<\/p>\n
Tarina teoksen synnyst\u00e4 kuvaa hyvin Aila Saloa, sinnik\u00e4st\u00e4 naista, jonka el\u00e4m\u00e4 on ollut moninainen.<\/p>\n
\u2013 Aila on niin vaatimaton luonteeltaan, ett\u00e4 kun ehdotin h\u00e4nest\u00e4 el\u00e4m\u00e4kertaa, h\u00e4n pyysi tekem\u00e4\u00e4n taidekirjan, Adamsson kertoo.<\/p>\n
Niinp\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 viikolla julkistettiin Aila Salo \u2013 el\u00e4m\u00e4nkaari, kuvantekoa ja eloa.<\/b> <\/p>\n
\u2013 Se on taidekirja taiteesta, jossa toinen puoli kirjaa on el\u00e4m\u00e4nkaari, Adamsson kuvailee.<\/p>\n
Aila Salon el\u00e4m\u00e4nvaiheissa riitt\u00e4\u00e4 kertomista. H\u00e4n syntyi Karjalan Koivistolla vuonna 1928.<\/p>\n
Salo valittiin Vuoden Lotaksi 2020. H\u00e4n oli 16-vuotiaana lottana muonittamassa sotilaista jatkosodan loppuvaiheen tulisissa olosuhteissa ja p\u00e4\u00e4si pakenemaan Koivistolta viimeisten joukossa veneess\u00e4, joka v\u00e4isteli vihollisen pommikoneita siksakia tehden.<\/p>\n
Ailan is\u00e4 Filip Hollming<\/b> oli perustamassa sodan j\u00e4lkeen Raumalle Hollmingin telakkaa, joka rakensi sotakorvauskuunareita. Aila Salo teki el\u00e4m\u00e4nty\u00f6ns\u00e4 telakan tehtaan em\u00e4nt\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Kun Ailan is\u00e4 kuoli 50-luvun alussa, Ailan puolisosta, Reino Salosta, tuli Hollmingin toimitusjohtaja.<\/p>\n
Aila luotsasi perheyrityst\u00e4 miehens\u00e4 rinnalla, hoiti perheen viisi lasta, ja istui Hollming-konsernin tyt\u00e4ryhti\u00f6iden hallituksissa 1970-luvulta aina 2000-luvulle asti.<\/p>\n
\u2013 Yritysten hallituspaikoista oli siihen aikaan naisten hallussa vain pari prosenttia, Adamsson kertoo.<\/p>\n
Taiteilijanuraa Salo alkoi luoda vasta nelikymppisen\u00e4. H\u00e4n on suunnitellut ja tehnyt lukuisia veistoksia, muotokuvia, mitaleja, koruja ja hautakivi\u00e4. Laitilassa h\u00e4nelt\u00e4 on toinenkin veistos, Winnovan edustalla seisova Ammatin elementit.<\/p>\n
Aila Salo on toteuttanut ideoitaan ja luovuuttaan rautalangasta hitsaamalla ja nypl\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n kaiversi puuta, pakotti kuparia ja muotoili paperista.<\/p>\n
\u2013 Kun el\u00e4m\u00e4 omaishoitajana sitoi h\u00e4net puolison vuoteen vierelle, Aila alkoi tehd\u00e4 virkkaamalla suuria hahmoja.<\/p>\n
Adamsson on tuntenut Raumalla asuvan Aila Salon jo lapsena. Juuret Karjalan Koivistolta yhdist\u00e4v\u00e4t heit\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Lapsena olin paljon Koivisto-seuran tilaisuuksissa, ja niiss\u00e4 my\u00f6s Aila oli aina.<\/p>\n
Muutama vuosi sitten Aila houkutteli Virpi Adamssonin mukaan Metka-taideryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 Kun kerroin h\u00e4nelle, ett\u00e4 olen nuorena tehnyt taidetta, h\u00e4n kutsui minut mukaan taideryhm\u00e4\u00e4n. Ja nopeasti sen j\u00e4lkeen minulle varattiin n\u00e4yttelytila t\u00e4m\u00e4n vuoden kev\u00e4\u00e4lle, Adamsson kertoo nauraen.<\/p>\n
H\u00e4nt\u00e4 hirvitti ajatus n\u00e4yttelyn pit\u00e4misest\u00e4, kun taiteen tekemisest\u00e4 oli ehtinyt kulua vuosia.<\/p>\n
\u2013 L\u00e4hdin Vakka-opiston kurssille kertaamaan taitojani, ja tein kuin teinkin n\u00e4yttelyn. Maalasin savimaaleilla maalauksia pellavakankaalle, h\u00e4n kertoo innostuneena.<\/p>\n
\u2013 Aila Salo on ollut minulle esikuva, miten ihminen voi tehd\u00e4 uusia asioita ja toteuttaa haaveitaan miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa. Min\u00e4 aloin maalata kuusikymppisen\u00e4.<\/p>\n
Taidekirja Aila Salosta on Adamssonin kirjoittajanuralla viides kirja. H\u00e4n on tehnyt aiemmin kirjan enostaan, Rauman pitk\u00e4aikaisesta pyyrmannista Reino Peiposta<\/b> . Lis\u00e4ksi h\u00e4n on kirjoittanut yhden lastenkirjan sek\u00e4 kaksi opetusteosta Turun ammattikorkeakoulussa opettajana ollessaan.<\/p>\n
Aiemmin Ylen toimittajana ty\u00f6skennellyt Adamsson on tehnyt my\u00f6s kaksi dokumenttia.<\/p>\n
Adamsson on asunut Uudessakaupungissa 11 vuotta, ja h\u00e4nt\u00e4 on alkanut kiehtoa Uudenkaupungin historialliset naistarinat.<\/p>\n
\u2013 Esimerkiksi Augusta Ohlssonista<\/b> pit\u00e4isi ehdottomasti tehd\u00e4 kirja. My\u00f6s Kalannissa kansanher\u00e4tyksen k\u00e4ynnist\u00e4nyt Liisa Eerikintytt\u00e4ren tarina<\/b> olisi mielenkiintoinen.<\/p>\n