{"id":12245,"date":"2025-08-21T15:23:08","date_gmt":"2025-08-21T15:23:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12245\/"},"modified":"2025-08-21T15:23:08","modified_gmt":"2025-08-21T15:23:08","slug":"vanha-venkoilija-uhkaa-taas-ukrainan-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/12245\/","title":{"rendered":"Vanha venkoilija uhkaa taas Ukrainan tulevaisuutta"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Joonas Lehtonen<\/p>\n

\"\"\/<\/a><\/p>\n

Saksasta uhkaa tulla j\u00e4lleen jarru Ukrainan tukemisessa, kirjoittaa Joonas Lehtonen.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n klo 17:10<\/p>\n

\"\"\/\"\"\/<\/p>\n

Friedrich Merz oli mukana Euroopan johtajien delegaatiossa Valkoisessa talossa maanantaina. ALL OVER PRESS<\/p>\n

Tielle turvattuun huomiseen sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Ukrainassa on ilmestynyt ennest\u00e4\u00e4n tuttu t\u00f6yssy: Saksa.<\/p>\n

Valkoisen talon maanantaisen supertapaamisen<\/a> keskeisin seuraus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ett\u00e4 Euroopassa keskustellaan nyt entist\u00e4 konkreettisemmin sotilaiden l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 Ukrainaan. Kyse olisi turvatakuujoukoista, jotka l\u00e4hetett\u00e4isiin pelotteeksi Ukrainaan sen p\u00e4\u00e4sty\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa sopuun tulitauosta tai rauhasta.<\/p>\n

Turvatakuiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus on viel\u00e4 mysteeri, mutta p\u00e4\u00e4vastuussa niist\u00e4 olisi Eurooppa. Donald Trumpin<\/a> Yhdysvallat ottaisi jonkinlaisen koordinaattorin roolin, muttei antaisi sotilaitaan Ukrainaan.<\/p>\n

Euroopan roolin huomioiden on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, mit\u00e4 maanosan v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n, taloudeltaan ja poliittiselta painoarvoltaan suurin maa tekee. Kuten niin monta kertaa ennenkin, Saksa on ajautunut turvatakuukysymyksess\u00e4 sis\u00e4iseen riitelyyn ja ep\u00e4selv\u00e4\u00e4n venkoiluun ulosp\u00e4in.<\/p>\n

Liittokansleri Friedrich Merzin<\/a> vierailu Washingtonissa sai kummallisia s\u00e4vyj\u00e4 jo ennen kuin h\u00e4n ehti Valkoisen talon ovelle. Saksan ulkoministeri Johann Wadephul<\/a> \u2013 Merzin puoluetoveri \u2013 sanoi maanantaiaamuna julkaistussa haastattelussa, ett\u00e4 maa tuskin pystyy l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n sotilaita Ukrainaan. Saksa on jo perustamassa 5\u00a0000 sotilaan prikaatia Liettuaan, Wadephul perusteli.<\/p>\n

Ulkoministeri kiiruhti j\u00e4lkeenp\u00e4in korjailemaan sanojaan, mutta maito oli jo maassa. Asiasta kysyttiin my\u00f6s Merzilt\u00e4, joka ei osannut sanoa juuta eik\u00e4 jaata.<\/p>\n

\u2013 On liian aikaista antaa lopullista vastausta, liittokansleri lausui.<\/p>\n

Kiertelyss\u00e4 on kaikuja Merzin edelt\u00e4j\u00e4n, Olaf Scholzin<\/a> kaudelta, jolloin Saksa vaiheili Ukraina-tuen suhteen jokaisessa mahdollisessa k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Ensin hidasteltiin Ukrainan aseistamisessa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4, sitten Leopard 2 -panssarivaunujen<\/a> l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4, sitten pitk\u00e4n kantaman Taurus-ohjuksissa<\/a> ja niin edelleen.<\/p>\n

Tilanne on kiusallinen, koska Merz yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kaikin keinoin eroa edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4. Maanantaina Merz kutsui mahtipontisesti \u201dkoko Eurooppaa\u201d mukaan Ukrainan turvatakuisiin, ja jo aiemmin h\u00e4n on julistanut<\/a> tekev\u00e4ns\u00e4 Saksan asevoimista Euroopan vahvimmat.<\/p>\n

Todellisuus on toisenlainen. Saksan oma armeija on rapakunnossa<\/a>. Valtiontalous sakkaa<\/a>. Joukkojen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Ukrainaan vastustetaan Saksassa niin puoluekent\u00e4n vasemmalla kuin oikealla laidalla, joista j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 edustava AfD on noussut gallupeissa maan suurimmaksi puolueeksi. Merzin pit\u00e4isi saada hyv\u00e4ksynt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4misp\u00e4\u00e4t\u00f6kselle parlamentilta, joka ei aluksi hyv\u00e4ksynyt<\/a> edes h\u00e4nen omaa nimityst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ukraina-kysymys on Saksalle edelleen hankala my\u00f6s menneisyyden takia. Henkinen kynnys m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 sotilaita samoille suunnille, joilla Hitlerin<\/a> joukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t toisessa maailmansodassa, on korkea.<\/p>\n

Saksa tekee Ukrainan eteen jo paljon. Rahassa mitattuna se on Ukrainan t\u00e4rkein tukija Euroopassa.<\/p>\n

Vaikuttavaa johtajuutta Saksalta on kuitenkin turha odottaa, kuten turvatakuujupakka j\u00e4lleen osoittaa.<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n esimerkiksi It\u00e4-Euroopan suurvallaksi t\u00e4hy\u00e4v\u00e4 Puola tai rauhandiplomatiassa roolia ottava Suomi eiv\u00e4t ole ainakaan toistaiseksi luvanneet sotilaitaan Ukrainaan. Toisin kuin Saksalla, niill\u00e4 on kuitenkin satojen kilometrien edest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja sille l\u00e4heisen Valko-Ven\u00e4j\u00e4n vastaista rajaa puolustettavanaan.<\/p>\n

Ranska ja Britannia ovat luvanneet osallistua Ukrainan turvatakuujoukkoihin. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kaikkiaan noin 10 maata on sitoutunut samaan. Niin kutsutun halukkaiden koalition tavoite 50\u00a0000 sotilaasta Ukrainassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin karkaavan kauas<\/a>.<\/p>\n

Varsinkin ilman suuren Saksan osallistumista se voi olla tekem\u00e4t\u00f6n paikka.<\/p>\n

Ilman uskottavia turvatakuita uhkana on, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 testata Ukrainan kest\u00e4vyytt\u00e4 uudemman kerran. Kyse on siis koko maan tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Saksa ei voi jatkaa vaikeiluaan turhan kauan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi<\/a> sanoi torstaina, ett\u00e4 maa tarvitsee ymm\u00e4rryksen \u201dturvatakuiden arkkitehtuurista\u201d 7\u201310 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Joonas Lehtonen Saksasta uhkaa tulla j\u00e4lleen jarru Ukrainan tukemisessa, kirjoittaa Joonas Lehtonen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n klo 17:10 Friedrich Merz oli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":12246,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,805,32,19,20,56,16,638,59,60,61],"class_list":{"0":"post-12245","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-sota","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-valtiovalta","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12245"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12245\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12245"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12245"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}