{"id":122517,"date":"2025-12-21T18:32:29","date_gmt":"2025-12-21T18:32:29","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122517\/"},"modified":"2025-12-21T18:32:29","modified_gmt":"2025-12-21T18:32:29","slug":"olisiko-aika-musee-international-dhorlogerie-maailman-hienoin-kellomuseo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122517\/","title":{"rendered":"Olisiko aika? Mus\u00e9e International d\u2019Horlogerie \u2013 maailman hienoin kellomuseo"},"content":{"rendered":"

Pieneksi maaksi Sveitsiss\u00e4 on valmistettu uskomaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 maailman hienoimmista kelloista. Siksi on luonnollista, ett\u00e4 niist\u00e4 kertova museo tarjoaa paitsi silm\u00e4nruokaa my\u00f6s palkitsevan aikamatkan ajan mittaamisen historiaan.<\/p>\n

La Chaux-de-Fonds. Kaupunki, jolla on vaikea nimi, mutta joka kannattaa yritt\u00e4\u00e4 muistaa \u2013 ainakin jos on kiinnostunut kelloista. Sveitsin ranskankielisell\u00e4 alueella sijaitseva noin 40 000 asukkaan kaupunki on monille yht\u00e4 kuin kellomaailman p\u00e4\u00e4kaupunki.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Museo on perustettu vuonna 1974. Ja kuten hyv\u00e4 viini \u2013 tai hyv\u00e4t kellot, my\u00f6s Mus\u00e9e International d\u2019Horlogerie vain paranee vanhetessaan. Se on maailman suurin kellomuseo, joka kutsuu vierailijan matkalle paitsi aikaan my\u00f6s ajan estetiikkaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 kokoelma<\/p>\n

Aloitetaan julmalla faktalla. Museon kokoelmista l\u00f6ytyy yli 10 000 kelloa tai kelloihin liittyv\u00e4\u00e4 esinett\u00e4. Ne eiv\u00e4t kaikki edes mahdu esille museoon. Esill\u00e4 on kerrallaan noin kolmasosa museon kokoelmasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Isoja kelloja, pieni\u00e4 kelloja, kauniita, rumia, analogisia, digitaalisia… sein\u00e4kelloja, taskukelloja, rannekelloja, her\u00e4tyskelloja, leikkikelloja, k\u00e4kikelloja\u2026 Kellojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 museossa on niin suuri ja laaja-alainen, ett\u00e4 jokaiselle l\u00f6ytyy jotain.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Fanaatikoille l\u00f6ytyy upea kokoelma hienoja yksitt\u00e4isi\u00e4 luomuksia, mutta my\u00f6s kelloista v\u00e4hemm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t nauttivat sek\u00e4 kellojen upeasta esillepanosta ett\u00e4 sukeltamisesta sellaiseen kellojen maailmaan, jollaisen he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tienneet edes olevan olemassa \u2013 tai ainakaan ole koskaan n\u00e4in l\u00e4helt\u00e4 n\u00e4hneet.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja kaikesta huokuu viel\u00e4 museota yll\u00e4pit\u00e4vien rakkaus aikaan ja kelloihin. Kello ei ole vain esine. Se on enemm\u00e4n. Se on ajankuvaa. Se on historiaa. Se on osa teknologista kehityst\u00e4. Se on ker\u00e4ilyesine. Se on taideteos. Ja joskus \u2013 parhaimmillaan \u2013 se on kaikkea n\u00e4it\u00e4 yhdess\u00e4. Ja t\u00e4llaisia upeita kelloja on museossa esill\u00e4 useita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vaikuttavat puitteet<\/p>\n

Tietysti museorakennus on sekin luonnollisesti hieno. Se on brutalismin puhdas tyylin\u00e4yte; massiivista betonia ja raakaa teollista funktionaalisuutta, joka luo hienon vastakohdan kellojen hienoon miniatyyrim\u00e4iseen mekaniikkaan ja esteettiseen kauneuteen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Museo tarjoaa kellojen yst\u00e4ville 3400 neli\u00f6metrin verran hienoa tilaa, jonne on pakattu lukuisia vaihteita kellojen valmistamisen historiasta. Museoon saa tutustua haahuilemalla vapaasti oman mielen mukaan, mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 marssij\u00e4rjestyst\u00e4 ei ole.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kun katseltavaa on n\u00e4in paljon, sit\u00e4 on heti aluksi vaikea edes p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin katseen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Heti museon alussa olevassa hienossa pallossa (kuvassa etualalla oikealla) oleva esine ei esimerkiksi ole teknisesti ottaen kello lainkaan. Se ansaitsee kuitenkin paikkansa museossa. Kyseess\u00e4 on Fran\u00e7ois Ducommun<\/strong>in vuonna 1815 valmistama ja Charles Girardet<\/strong>’n maalaama suuri planetaario. Kaikki tuolloin tunnetut taivaankappaleet ovat esill\u00e4 siin\u00e4 pienoiskoossa ja ne py\u00f6riv\u00e4t auringon ymp\u00e4ri.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taivas ja maa. Astrologia. Aika itsess\u00e4\u00e4n. Ja tietysti sen mittaaminen. Taivaankappaleet ovat aina kiehtoneet meit\u00e4. Siksi museon yksi mielenkiintoinen aihealue on esimerkiksi astronomiset kellot. Ja niist\u00e4 etenkin vanhemmat sellaiset. Kello osasi jo useampi vuosisata sitten kertoa auringonnousun ja -laskun ajan tietyss\u00e4 paikassa, ja n\u00e4ytti ajan lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, kuukauden ja viikonp\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Aika ja sen s\u00e4ilytt\u00e4minen<\/p>\n

Mus\u00e9e International d\u2019Horlogerie ei ole siis pelkk\u00e4 kelloille omistettu museo. Museolla on jalompi teht\u00e4v\u00e4. Se yritt\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 aikaa \u2013 siis esineit\u00e4, jotka liittyv\u00e4t aikaan, sen mittaamiseen ja kelloteollisuuteen yleens\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Museossa esill\u00e4 oleva kattaus on maailman merkitt\u00e4vimpi\u00e4 ajanmittauksen historiaan keskittyvi\u00e4 kokoelmia. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paitsi sveitsil\u00e4isi\u00e4 ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 kelloja 1500-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n my\u00f6s ty\u00f6kaluja, koneistamiseen liittyvi\u00e4 laitteita, instrumentteja, automaatteja, malleja tai kadonneiden esineiden rekonstruktioita, maalauksia, kaiverruksia ja ikonografisia kokoelmia, jotka liittyv\u00e4t ajan mittaamisen eri alueisiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja aikamatkalle l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n jos ei nyt ihan aikojen alusta niin hyvin kaukaa kuitenkin. Museossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s mm. aurinko, vesi ja maa eli hiekka ajan mittaamisen v\u00e4linein\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Museossa pysyy tallessa merkitt\u00e4v\u00e4 historiallinen kokoelma teollisia esineit\u00e4, jotka liittyv\u00e4t sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n alueen kelloteollisuuden perint\u00f6\u00f6n. Kellojen ja kellokoneistojen ker\u00e4\u00e4misen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen lis\u00e4ksi museo ker\u00e4\u00e4 kokoelmiinsa aikaa koskevia arkistoja ja historiallisia asiakirjoja. N\u00e4in k\u00e4vij\u00e4lle luodaan syvempi katsaus kellojen historiaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tuo historia ei ole paitsi kelloteollisuuden teknisen kehityksen historiaa vaan my\u00f6s kellojen rooli taiteessa, sosiaalisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja osana yleisest\u00e4 yhteiskunnan kehityst\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Ajan tarina<\/p>\n

Kellojen historian tarina kerrotaan siis monella tapaa. Yksi kiinnostavimmista monille on varmasti kellojen valmistuksen aikajana. Museossa olevat kellot kertovat tarinaa vuosisatojen ajalta: ensimm\u00e4iset varsinaiset kellot, heilurikellot, taskukellot, sirot kellot koruina, porvariston kasvu, kelloteollisuuden synty, ensimm\u00e4iset rannekellot, s\u00e4hk\u00f6kellot, kvartsikellot, atomikello, kellojen massatuotanto, James Bond<\/strong>, agenttitarinat ja erilaiset kelloon asennetut lis\u00e4toiminnot, digitaaliaika, paluu luksukseen ja lopulta modernit \u00e4lykellot. Kellon historiaan mahtuu uskomattoman monta tarinaa. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t tulevat museossa selville.<\/p>\n

Heilurikelloista on kuljettu pitk\u00e4 matka nykyisiin rannekelloihin. Museossa on esill\u00e4 esimerkiksi vaikuttava kokoelma 1400-luvulta per\u00e4isin olevia kellotornien mekanismeja.<\/p>\n

Niist\u00e4 edettiin v\u00e4hitellen kohti aina vain pienempi\u00e4 kellomekanisemeja, jotta oikea aika osattiin kertoa ensin ihmisten kotona, kunnes lopulta aika saatiin mahtumaan my\u00f6s ihmisten taskuihin ja ranteisiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Galileo<\/strong> on monille tuttu nimi, mutta h\u00e4nen panostaan kellojen kehitykseen ei moni tiedosta. Heilurin avulla kelloista saatiin entist\u00e4 tarkempia. Galileo tiett\u00e4v\u00e4sti sai idean heiluripainosta jo 1600-luvun alkupuolella.<\/p>\n

Christiaan Huygens<\/strong>ia pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin yleisesti heiluripainon keksij\u00e4n\u00e4. H\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli matemaattisen kaavan, joka liittyi heilurin pituuden ja ajan v\u00e4liseen suhteeseen ja valmisti n\u00e4iden laskelmien pohjalta ensimm\u00e4isen heilurikellon.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yksi kellojen valmistamisen suurimmista haasteista oli luoda niist\u00e4 aina vain pienempi\u00e4 ja tarkempia. Vetojousen avulla kelloista saatiin pienempi\u00e4. Kellojen k\u00e4ynnin tarkentuessa niihin lis\u00e4ttiin viisareita. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 kelloissa oli my\u00f6s usein vain tuntiviisari. Minuutit ja sekunnit seurasivat vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kellojen kehitys mahdollisti my\u00f6s entist\u00e4 tarkemman navigoinnin. Laivakronometrit ovat sekin yksi mielenkiintoinen kelloteollisuuden osa-alue.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja totta kai ajan mittaamisella on ollut t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s ty\u00f6n kannalta. Yll\u00e4 olevalla kellolla pystyttiin seuraamaan kerrallaan sadan ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6tunteja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taskukellojen kehityksen takana on puolestaan monelle kellon joskus avanneelle sielt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 spiraalin muotoinen tasapaino- eli hiusjousi. Se s\u00e4\u00e4telee tasapainopy\u00f6r\u00e4n v\u00e4r\u00e4htelynopeutta. Englantilainen kellosepp\u00e4 Thomas Tompion<\/strong> oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4, joka k\u00e4ytti t\u00e4t\u00e4 mekanismia, ja h\u00e4n otti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n minuuttiviisarin, joka lopulta vakiintui nykyiseen muotoonsa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

K\u00e4den taito<\/p>\n

Kellojen pienentyess\u00e4 niiden valmistamisen taito on vaatinut eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin erityisosaamista. Hopea- ja kultasep\u00e4t yhdistiv\u00e4t korut ja kellot. Kelloista tuli taide-esineit\u00e4. Niit\u00e4 koristeltiin mit\u00e4 mielikuvituksellisimmin keinoin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Emalointi on yksi kelloteollisuuden erikoisaloista, josta moni ei tied\u00e4 esimerkiksi juuri mit\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin yh\u00e4, ja tuon taidon hallitsee nyky\u00e4\u00e4n vain kourallinen ihmisi\u00e4. Museossa on hieno kokoelma t\u00e4st\u00e4kin aiheesta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Samanlaisia vastaavia aihealueita on museossa useita. Esill\u00e4 on henke\u00e4salpaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 hienoja esimerkkej\u00e4 kellojen koristelusta vuosisatojen varrelta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

K\u00e4sity\u00f6n taito ulottuu ajassa hyvin pitk\u00e4lle taaksep\u00e4in. Sit\u00e4 on hienoa ihailla. Luovuus on ollut aina olemassa, mutta teknologian kehittyminen on antanut aina vain enemm\u00e4n mahdollisuuksia olla luova.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on yksi museon runsaan tarjonnan hienouksista. Kelloja voi ihastella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mekaanisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 tai sitten voi rakastua niiden estetiikkaan; kauneuteen edes ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n niiden mekaniikasta ja toiminnallisuudesta.<\/p>\n

Vuosisatoja vanhat kellot ovat todellisia k\u00e4sity\u00f6n helmi\u00e4, yksil\u00f6llisi\u00e4 taideteoksia ajalta ennen kellojen teollista tuotantoa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mielenkiintoisista erikoisalueista voidaan mainita vaikkapa luurankokellot, jotka ovat ihan oma taiteenlajinsa ja niiss\u00e4 yhdistyv\u00e4t parhaimmillaan upeasti kellojen mekaaninen kiehtovuus sek\u00e4 estetiikka.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Analooginen vai digitaalinen?<\/p>\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 vaihe kelloteollisuudessa on kvartsin k\u00e4ytt\u00f6. Museossa sukelletaan sen avulla 1960-luvulle, kun sveitsil\u00e4inen kelloteollisuus uppoutui toden teolla kvartsikiteen v\u00e4r\u00e4htelyn mahdollisuuksiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Esill\u00e4 on lukuisia prototyyppej\u00e4 tuolta ajalta, hienoimpana ehk\u00e4 Omega Seamaster 4,19 MHz. Elektroninen ajan mittaaminen otettiin \u2013 ja otetaan yh\u00e4 \u2013 Sveitsiss\u00e4 tosissaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Elektronisen ajan mittaamisen my\u00f6t\u00e4 alkoi my\u00f6s Aasialaisen kelloteollisuuden nousu ja digitaaliset n\u00e4yt\u00f6t yleistyv\u00e4t. Edulliset Aasiassa valmistetut kvartsikellot yleistyiv\u00e4t 70-luvulla ja olivat selv\u00e4 uhka Sveitsin kelloteollisuudelle. Moni mietti, kumpi on parempi statuksen symbolina, analoginen vai digitaalinen aikarauta. Katsotaanko menneeseen vai kurkotetaanko tulevaisuuteen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 kysymys my\u00f6s Sveitsiss\u00e4, ja Omega ratkaisi sen omalla tavallaan vuoden 1976 Montrealin olympialaisiin esittelem\u00e4ll\u00e4 molemmat samassa rannekellossa. Omega Seamaster Chrono-Quartz -kelloja valmistettiin 15 000 kappaletta, eli jos kaapista l\u00f6ytyy sellainen, voit pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4si eritt\u00e4in onnekkaana. Kellon monimutkaisen rakenteen vuoksi se on aikamoinen m\u00f6hk\u00f6 ranteessa, se my\u00f6s painaa melkoisesti. Noistakin ajoista on tultu teknisesti huimasti eteenp\u00e4in.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Mainos (teksti jatkuu alla)<\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

Pioneerit<\/p>\n

Museossa tutustutaan luonnollisesti my\u00f6s kelloteollisuuden pioneereihin ja heid\u00e4n panokseensa. Yksi nimi kannattaa etenkin painaa mieleen, Abraham-Louis Breguet<\/strong>. Museossa on esill\u00e4 useampia h\u00e4nen hienoimmista teoksistaan. Breguet my\u00f6s syntyi my\u00f6s museon l\u00e4hell\u00e4, Neuch\u00e2telin kaupungissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja totta kai museossa on mahdollista oppia my\u00f6s hienoa sanastoa. Tourbillonin on esimerkiksi hieno sana. Breguet patentoi sen vuonna 1801. Siin\u00e4 kellon koneiston osat, liipotin ja k\u00e4yntilaite ovat yhdess\u00e4 hienorakenteisessa liikkuvassa kehikossa. T\u00e4m\u00e4n py\u00f6riv\u00e4n kehikon avulla kompensoidaan maan painovoiman aiheuttamia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 eli kellon k\u00e4y tarkemmin. Kehikko py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri yleens\u00e4 kerran minuutissa.<\/p>\n

Rannekellot ovat tietysti kelloteollisuuden syd\u00e4n, ja erilaisia innovatiivisia kelloseppi\u00e4 ja heid\u00e4n luomuksiaan on kiehtova katsella l\u00e4hemp\u00e4\u00e4. Fran\u00e7ois-Paul Journe<\/strong>, Daniel Roth<\/strong>, Vincent Calabrese<\/strong>, Svend Andersen<\/strong>\u2026 museossa p\u00e4\u00e4see tutustumaan kiehtoviin persooniin heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 kautta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja totta kai rannekelloissa tullaan ihan nykyaikaan asti. Hienosta esimerkist\u00e4 k\u00e4y Richard Mille RM 27-02 Rafael Nadal. Kelloteollisuus syntyi alkujaan siis pitk\u00e4lti kultaseppien panoksesta luoda uusia tuotteita, joten materiaalit ovat aina olleet t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa kellojen valmistuksessa. Siksi on luonnollista, ett\u00e4 uusia materiaaleja on esitelty aina teknologian sen salliessa. Richard Millen tenniskellossa on hiili-TPT-komponentit ja 100-prosenttisesti kierr\u00e4tetty ruostumattomasta ter\u00e4ksest\u00e4 valmistettu runko.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja loppuun viel\u00e4 henkil\u00f6kohtainen kommentti. T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittaja on kierrellyt vuosien varrella sadoissa museoissa. Mus\u00e9e International d\u2019Horlogerie on niist\u00e4 yksi hienoimmista. Sinne kannattaa tulla kauempaakin.<\/p>\n

Museota uusitaan juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, se avataan yleis\u00f6lle taas kev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Museon kotisivut: https:\/\/www.mih.ch\/en\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pieneksi maaksi Sveitsiss\u00e4 on valmistettu uskomaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 maailman hienoimmista kelloista. Siksi on luonnollista, ett\u00e4 niist\u00e4 kertova museo tarjoaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":122518,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-122517","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115758992917041283","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122517"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122517\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/122518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}