{"id":122707,"date":"2025-12-22T00:18:08","date_gmt":"2025-12-22T00:18:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122707\/"},"modified":"2025-12-22T00:18:08","modified_gmt":"2025-12-22T00:18:08","slug":"ilmastokriisiin-vastaaminen-vaatii-ajattelun-uudistamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/122707\/","title":{"rendered":"Ilmastokriisiin vastaaminen vaatii ajattelun uudistamista"},"content":{"rendered":"

P\u00e4\u00e4kirjoitus|Uudet laskelmat osoittavat Suomen metsien olevan hiilinielu, mik\u00e4 on hyv\u00e4 uutinen. P\u00e4ivittyneiden laskelmien seurauksena Suomen on kuitenkin aiempaa vaikeampi saavuttaa EU:n maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite vuodelle 2030.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen seuraukset ymp\u00e4ri maailmaa k\u00e4yv\u00e4t yh\u00e4 selvemmiksi ja tuhoisammiksi, mutta ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja yleis\u00f6n mieliss\u00e4 muiden murheiden alle. Se n\u00e4kyy suoraan ilmastopolitiikassa.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen vastainen rintama horjui pahasti YK:n ilmastokokouksessa Brasiliassa marraskuussa. My\u00f6s EU:ssa kunnianhimo laski. P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on jarruttanut Suomen omia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia.<\/p>\n

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sen seurauksiin sopeutumisessa ovat vastakkain pitk\u00e4n aikav\u00e4lin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja lyhyen aikav\u00e4lin talousvaikutukset. Hallituksen politiikassa painaa lyhyt aikav\u00e4li.<\/p>\n

Hallitus sai t\u00e4n\u00e4 vuonna puristettua kasaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Hallitus pit\u00e4\u00e4 sent\u00e4\u00e4n paperilla kiinni Suomen kansallisesta hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035. Lis\u00e4ksi Suomea sitovat EU:n tavoitteet. Keinot tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi vain ovat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, vaikka Suomella on valtavia vahvuuksia puhtaan energian saatavuudesta teknologiaosaamiseen.<\/p>\n

EU-maat saivat viime tipassa ennen YK:n ilmastokokousta sovittua EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen vuodelle 2040. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Ensin olisi kuitenkin p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 vuoden 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteeseen. Suomelle se tekee tiukkaa.<\/p>\n

EU-komissio ei ole nyt kummoinen j\u00e4senmaiden patistaja. Se antoi esimerkiksi juuri jatkoaikaa bensa- ja dieselautoille<\/a>.<\/p>\n

Suomella on kaksi erillist\u00e4 mutta toisiinsa linkittyv\u00e4\u00e4 ilmastotavoitetta, oma ja EU:n. Tavoitteet kiritt\u00e4v\u00e4t toisiaan, mutta eroavat laskentatavoiltaan.<\/p>\n

Suomen oma nettonollatavoite vuodelle 2035 on absoluuttinen. P\u00e4\u00e4st\u00f6t on kompensoitava, ja siihen on keinoja. Metsien hiilinieluja voidaan vahvistaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4pinta-alaa ja parantamalla metsien kasvua. Hiilett\u00f6m\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan kuuluvat my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n liikenne ja rakentaminen sek\u00e4 hiilidioksidin talteenotto.<\/p>\n

EU:n tavoitteet toimivat eri logiikalla, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten laskentamalli on dynaaminen. Maali siirtyy, jos laskelmat vaikkapa metsien hiilinielun suuruudesta muuttuvat. Nyt niin on k\u00e4ynyt.<\/p>\n

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoi viime viikolla, ett\u00e4 Suomen mets\u00e4t ovat sittenkin hiilinielu<\/a> eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Suomen mets\u00e4t sitovat vuosittain noin nelj\u00e4 megatonnia enemm\u00e4n hiilidioksidia kuin aiemmin arvioitiin.<\/p>\n

Uutinen on hyv\u00e4. Metsien hiilinielu on silti yh\u00e4 heikko, ja mets\u00e4t voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi.<\/p>\n

\n

Keinoja toki on, muttei niink\u00e4\u00e4n poliittista halua.<\/p>\n<\/blockquote>\n

P\u00e4ivittyneet Luken maank\u00e4ytt\u00f6sektorin laskelmat tuovat mukanaan my\u00f6s sen, ett\u00e4 EU:n tavoite Suomen maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksille vuodelle 2030 muuttuu aiempaa haastavammaksi saavuttaa, arvioi Suomen ilmastopaneelin johtaja Jyri Sepp\u00e4l\u00e4. N\u00e4in on siksi, ett\u00e4 laskentamallin muutos vaikuttaa taannehtivasti historialliseen dataan. Se osoittaa Suomen hiilinielun olleen vuosina 2016\u20132018 aiemmin arvioitua suurempi, mik\u00e4 kasvattaa EU:n Suomelta vaatimaa hiilinielun tasoa maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla vuonna 2030.<\/p>\n

Jotta Suomi p\u00e4\u00e4see EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteisiin, on teht\u00e4v\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia. Keinoja toki on, muttei niink\u00e4\u00e4n poliittista halua. Toimien hinta arveluttaa nyt my\u00f6s yrityksi\u00e4.<\/p>\n

Vaikka ilmastostrategiassa ei voi nojata yksitt\u00e4isiin suurhankkeisiin, Nesteen tuore ilmoitus ilmastotavoitteiden l\u00f6ys\u00e4\u00e4misest\u00e4 <\/a>on takaisku. Yhti\u00f6 ei pysty muuttamaan Kilpilahden \u00f6ljynjalostamoaan uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

Ilmastokriisiin vastaaminen vaatii p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 uudenlaista ajattelua Suomen tulevaisuudesta.<\/p>\n

EU:n tavoitteisiin p\u00e4\u00e4sy vahvistaa Suomen kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastokriisin mukanaan tuomat h\u00e4iri\u00f6t ja seuraukset. EU-tavoitteen saavuttaminen vaikeutui, mutta jos siihen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, ollaan jo varsin l\u00e4hell\u00e4 tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus|Uudet laskelmat osoittavat Suomen metsien olevan hiilinielu, mik\u00e4 on hyv\u00e4 uutinen. P\u00e4ivittyneiden laskelmien seurauksena Suomen on kuitenkin aiempaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":3965,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-122707","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115760352646492614","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122707","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=122707"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/122707\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=122707"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=122707"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=122707"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}